Rauhanomaisen muutoksen osaajia on koulutettu 10 vuotta TAPRI-yhteisössä
Peace, Mediation and Conflict Research (PEACE) -tutkinto-ohjelman perustajiin kuuluva Marko Lehti toimii nykyisin TAPRin tutkimusjohtajana. Ohjelman aloittaessa TAPRI muuttui erillisestä tutkimusinstituutista tiedekunnan osaksi, ja maisteriohjelma kuuluu edelleen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan koulutustarjontaan.
– Kyse ei ole vain rauhanvälityksestä, vaan ohjelma valmentaa kriittiseen ajatteluun. Rauhaan liittyvät avut pätevöittävät laajasti eri aloille yhteiskunnassa, Lehti toteaa.
Ohjelman taustalla vaikuttivat asiantuntijoiden työmarkkinat, joissa suuntauduttiin rauhantukemisen ja -välityksen kentille. Lehti kuvaa 2000-luvun alun kasvua räjähdysmäiseksi, kun mukaan tulee yksityisiä kansalaisjärjestöjä. Rauhasta kasvoi oma ammattimainen toimintakenttä. Suomen rooli rauhanvälityksessä on näkynyt maailmalla etenkin presidentti Ahtisaaren perustaman CMI-järjestön toiminnan kautta.
PEACE-ohjelman koko nimi kertoo, että opinnoissa perehdytään rauhaan, sovitteluun ja välitykseen sekä tutkimukseen. Laajemmin kyse on, kuten tunnuslause ilmaisee, rauhanomaisen muutoksen mahdollisuudesta (”Thinking peaceful change”). Monitieteiset yliopisto-opinnot auttavat ymmärtämään konflikteja, yhteiseloa ja yhteisöjen välistä dialogia.
Maisteriopinnoissa akateeminen tutkimus yhdistyy käytännön valmiuksiin, joita rauhan alan tehtävissä tarvitaan. Sisällöllisesti 120 opintopisteen tutkinto-ohjelma rakentuu laajasta kurssikirjosta.
– TAPRI tuo mukaan tieteellisesti korkeatasoisen ja uuden tavan tehdä rauhantutkimusta. ’Mediation’ nimessämme osoittaa käytännön puolta. Se merkitsee kaikenlaista dialogia, sovittelua ja kanssakäymistä yhteisöissä, Lehti sanoo.
Lehti on kymmenessä vuodessa huomannut, kuinka tärkeänä maisterivaiheen opiskelijat pitävät selkeää työelämärelevanssia, joka on pysynyt ohjelmassa aina mukana. Jos aiemmat opinnot ovat teoriapainotteisia, opiskelija voi kehittää käytännön valmiuksiaan PEACE-opinnoissa. Kansainvälisen tutkinto-ohjelman tuoreimmassa haussa oli tarjolla 20 paikkaa. Tammikuussa 2023 päättyneessä haussa hakemuksia saatiin 268, joista ensisijaisia 178.
Rauha ja turvallisuus eivät sulje pois toisiaan
Marko Lehti muistaa 2010-luvun alussa vallinneen optimismin, vaikka jo silloin näkyi merkkejä maailman kääntymisestä huonompaan suuntaan.
– Käsitteenä rauha oli vielä tuolloin trendikäs. Ajateltiin, että rauhanrakennuksen ja -välityksen keinoilla olisi suoraviivainen vaikutus maailmaan. Kylmän sodan vuosina Suomessa ja Euroopassa rauha oli poliittisesti värittynyt termi, joka liittyi vahvasti vasemmistoon. Uusi sukupolvi näki rauhan eri tavoin. Se kuvasti halua tehdä maailmasta parempi ja olla siinä kehityksessä mukana.
Lehti arvelee, että termien muodikkuudessa turvallisuus ajaa maailmantilanteessa rauhan ohi. Vastakkaisuutta ei hänen mielestään tarvita.
– Turvallisuuskeskustelu pitää sisällään myös kysymykset kestävistä turvallisuuskäytänteistä. Tähän kuuluvat holistinen eli kokonaisvaltainen näkökulma, globaalin ja paikallisen tason risteäminen, yhteisöjen sopeutumiskyky ja inhimillinen turvallisuus. Kun turvallisuus ymmärretään näin, alkaa näkyä yhtäläisyyttä TAPRIn edustaman rauhantutkimuksen kanssa.
Rauhanrakennuksen toimintatila on kaventunut 2000-luvun optimismista, mutta maailma tarvitsee Lehden mukaan silti ihmisiä, jotka ymmärtävät kansainvälisen ja monenkeskisen maailman toimintaa. Heidän sovittelutaitoaan tarvitaan lieventämään konfliktien vaikutuksia.
Opiskelijat ja tutkijat tekevät TAPRIsta yhteisön
Maisteriohjelma vahvistaa rauhan- ja konfliktintutkimuksen oppialaa, ja tutkimus on opintosisällöissä tiiviisti mukana. Tutkintotasoisena Suomessa vain TAPRI rauhantutkimuksen instituuttina opettaa omannäköiseksi muotoutunutta oppialaa. Tiedekuntaan liityttyään TAPRI aloitti myös tohtoriohjelman.
– Silloinen TAPRIn johtaja Tuomo Melasuo toi varhaisessa vaiheessa esiin, että tarvitsemme jatko-opiskelijaoikeuden. Maisteri- ja jatkokoulutus vahvistavat rauhantutkimuksen yhteisöä Tampereella, Lehti korostaa.
Tutkinto-ohjelmat yhdistivät TAPRIn tutkijat opetukseen ja ohjaukseen, mitä Lehti pitää tärkeänä yhteisön dynaamisuuden kannalta.
– Opettaminen tukee tutkimusta. Jos et pääse opettamaan ja jakamaan tietoa, akateeminen työ jää vaillinaiseksi. Tampereen rauhantutkimuksen pitää elossa se, että opiskelijat tekevät meistä laajemman yhteisön, joka uusiutuu jatkuvasti ja tuo esiin uusia ajatuksia. Se antaa suuresti energiaa tutkimukseen.
Maisteriohjelman tuoreimman opetussuunnitelman teemat juontuvat TAPRIssa tehtävästä tutkimuksesta. Kriittisen katseen kohteena ovat globaalit valtarakenteet ja rauhantekemisen käytänteet. Opiskelija perehtyy globaaliin liikkuvuuteen, erityisesti pakolaisuuteen. Opinnoissa painotetaan konfliktien muuttamista ihmisten arjen tasolla ja opitaan uudenlaisia näkemyksiä rauhasta. Opetus sisältää myös johdannon feministiseen rauhantutkimukseen.
Oppimismenetelmiä kehitetään lähemmäs oikeaa maailmaa
Lehti itse vastaa rauhanvälityskurssista, jossa tehdään simulaatioita. Toista kertaa ohjelma toteuttaa monipäiväistä skenaariota yhdessä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa.
– Simulaatio on tekemällä oppimista. Mukana on mentoreina ihmisiä, jotka toimivat rauhanvälityksen organisaatioissa. He tuovat käytännön tiedon keskelle rauhanvälityksen simulaatiota ja jakavat kokemuksia myös luennoilla, Lehti kertoo.
Yliopistotutkija Anitta Kynsilehdon luotsaama Human Mobility -kurssi keskittyy pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Kurssilla pureudutaan kotouttamiseen, ongelmiin, taustoihin, ja siinä muodostetaan yhteyksiä alan toimijoihin Tampereen seudulla. Opiskelijat tapaavat myös maahanmuuttajia, jotka saavat äänensä itsekin kuuluviin kurssilla.
Yhteisöllisestä teatterista sovittelun menetelmänä Lampedusassa väitellyt Ilaria Tucci opettaa menetelmää suositulla kurssilla.
Rauhantutkimus ei vain analysoi vaan on mukana muutoksessa
Kymmenvuotisjuhlien aikaan taprilaiset laativat maailmankartan joidenkin alumniensa työllistymisestä. Rauhan ammattilaisten asemapaikkoja näkyy kartalla Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.
– Rauhantutkimus ei vain analysoi maailmaa, vaan olemme itse osa maailmaa, vaikutamme sen rauhanomaiseen muutokseen. Kun koulutamme muutoksen tekijöitä, heitä työskentelee monenlaisissa instituutioissa, paikoissa ja eri tasoilla, Lehti korostaa.
Lehti on huomannut rauhanomaisen muutoksen tekijöitä kysyttävän arkiajattelua laajemmin.
– Rauhan osaamista tarvitaan myös tekniikan hankkeissa. Välttämättä ei tule ensiksi mieleen, että rauhantutkijoita päätyy teknologian VTT:lle, mutta meiltä siellä työskentelee kaksi valmistunutta. Esimerkiksi suurin EU-hankkeisiin tarvitaan kriittistä rauhan osaamista, joka tunnistaa eettisiä kysymyksiä ja inklusiivisuutta.
Peace, Mediation and Conflict Research -tutkinto-ohjelma
Lue TAPRIn uutinen 10-vuotisseminaarista
Teksti: Mikko Korhonen
Kuva: Anush Petrosyan
