Monenkeskinen maailma kaipaa puolustajia

Rauhantutkija Marko Lehti katsoo Ukrainan olevan kohtalonkysymys eurooppalaiselle turvallisuusjärjestelmälle. Pitkän linjan rauhantutkijasta turvallisuuden takeena konfliktin jälkeen eivät saisi olla vain sotilaalliset järjestelyt.

– Rauhanpolusta tulee pitkä ja vaikea. Nyt on tehtävä kaikki, jotta vältetään vuosikymmenten syvä jakolinja Euroopassa, jossa valitsee jatkuva epävarmuus ja väkivallan uhka, Lehti toteaa.

– En usko, että Ukrainassa saavutetaan suurta rauhanprosessia.

Lehti huomauttaa valtioiden välisten laajojen sotien lakanneen käytännössä olemasta viime vuosikymmeninä, mutta palanneen sellaisena Ukrainassa.

– Sotia toki on ollut koko ajan, mutta ne ovat olleet pääasiassa joko rajakahakoita tai laajentuneita sisällissotia, joissa valtion romahdettua useat toimijat sotivat ja ulkovallat sekaantuvat konfliktiin. Sodan syttyessä kansainvälisellä yhteisöllä ei vain ollut kapasiteettia eikä valmiita käytänteitä, miten reagoida suurvallan massiiviseen hyökkäykseen toisen suvereenin valtion alueella.

Uhkakuvina levoton raja ja yhteistyön kriisi

Kansainvälisistä organisaatioista ei ole Ukrainan rauhanvälittäjäksi. Tilanne, jossa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen hyökkää toista YK:n jäsenvaltiota vastaan, on niin poikkeuksellinen, että se lamaannuttaa maailmanjärjestön toimintamekanismit. Lehti kysyykin, miten silloin voidaan toimia, kun YK itse täytyy pelastaa romahdukselta.

– Se, miten rauha lopulta solmitaan ja miten se taataan, on iso kysymys.

– Sota on sekä Venäjän koloniaalinen sota että sota Euroopan turvallisuudesta. Jossain vaiheessa tarvitaan koko Euroopan rauhankonferenssia uuden turvallisuusarkkitehtuurin muodostamiseksi, mutta siihen on pitkä matka, Lehti sanoo.

Lehti arvioi neuvottelut ja diplomatian erittäin hankalaksi. Toisaalta Venäjän lopullisen eristämisen hän katsoo johtavan levottomaan, väkivaltaiseen rajaan NATO-Euroopan ja Venäjän välillä, mikä jättää väliin jäävät maat haavoittuvaan asemaan.

Tutkimusjohtaja nostaa esiin sodan ja laajemmin geopolitiikan globaalit vaikutukset. Turvallisuusneuvosto ei kykene päätöksiin ja työ YK:n järjestöissä kriisiytyy. Esimerkiksi hän mainitsee meriä koskevan sopimuksen kariutumisen Venäjän vastukseen – samalla myös rikkaan Pohjoisen kykenemättömyyteen tehdä kompromisseja Globaalin Etelän kanssa.

– Jos monenkeskinen maailma ei toimi, maailma ei pysty vastaamaan ilmastonmuutokseen eikä pandemioihin. Kaikki ovat kiinni toisissaan, Lehti muistuttaa.

Rauhantutkimus vaikuttaa muutokseen ihmisten arjessa

Marko Lehti aloitti TAPRIn johtajana heinäkuussa 2022 tilanteessa, jossa rauhantutkimukselle todella on tilausta. Trendit käynnissä olevien konfliktien määrässä sekä niiden vaatimien kuolonuhrien määrällä mitaten olivat pitkään laskussa. Lehti kertoo itsekin olleensa optimistisempi vielä 10 vuotta sitten, jolloin hän oli mukana perustamassa kansainvälistä PEACE-maisteriohjelmaa.  

– Pahuutta ja konflikteja on aina. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että elämme käännettä synkempään suuntaan. Tarvitsemme tutkimukseen perustuvaa argumentaatiota, joka pyrkii etsimään mahdollisuuksia rauhanomaiseen muutokseen, auttaa sopeutumaan haasteisiin ja on mukana takaamassa ihmisarvoista arkea, Lehti linjaa.

Taprilaisten työ edellyttää osallistumista kansalaiskeskusteluun, käytännön työtä väestöryhmien parissa ja asiantuntijavaikuttamista poliittisella tasolla.

– Tarvitsemme näkökulmaa, joka pohtii rauhanomaisen muutoksen mahdollisuuksia ja niiden edellytyksiä. Onko meillä uhkakuvista huolimatta edes pieniä mahdollisuuksia välttää kriisejä? Fokuksen täytyy olla tavallisissa ihmisissä ja heidän arjessaan.

Yksityinen rauhanvälitys nousussa rauhankentillä

Marko Lehti tutkii muun muassa sitä, miten rauhanrakennusta voidaan tehdä alueilla, joissa geopolitiikka estää kansainvälisen yhteisön kyvyn toimia. Globaalin järjestyksen muutos vaikuttaa monenkeskisen maailman kykyyn rakentaa rauhaa kaikkialla. Sille on autoritäärisen aggression lisäksi toinenkin massiivinen haaste.

– Afganistan ja Talebanin paluu runsas vuosi sitten oli suuri käännekohta. Afganistan näytti, miten vähän läntinen rauhanrakennus ymmärsi paikallista todellisuutta ja luotti paikallisten yhteisöjen kykyyn rakentaa rauhaa.

Lehti tulkitsee länsivaltojen suurten rauhanrakennusoperaatioiden olevan ohi. Kansainvälisen yhteisön on yhä vaikeampi aloittaa rauhanprosesseja. Painopiste onkin siirtynyt paikallisen resilienssin tukemiseen.

Huomio kiinnittyy siihen, miten mahdollistetaan paikallisesti omistettu rauhan prosessi. Tärkeässä roolissa ovat sekä yksityiset rauhanvälitystoimistot, joihin lukeutuu esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaaren perustama CMI, mutta myös lukuisat paikalliset rauhaa rakentavat kansalaisjärjestöt.

Yksityisellä rauhanvälityksellä on kykyä toimia siellä, missä virallisen valtion tai YK:n on hankala toimia osapuolena.

– Yksityiset toimistot tuovat joustavuutta ja ketteryyttä rauhanvälitykseen. Sielläkin, missä kansainvälinen järjestelmä ei pysty edistämään rauhaa avoimesti, voidaan edes jollakin tavalla toimia.

Suomella on valmiutta rauhanvälitykseen

Marko Lehden mielestä on ymmärrettävää, että Suomen politiikka on keskittynyt maan oman turvallisuuden vahvistamiseen. Valtiojohdon on täytynyt reagoida muuttuneisiin uhkakuviin. Nato-jäsenyyden hakeminen on Lehden mukaan pohdinnan oleellinen osa, ja hän pitää sitä oikeana ratkaisuna.

Pikkuhiljaa rauhantutkija soisi siirryttävän sotilaskyvykkyyden korostamisesta monenkeskisen maailman, varsinkin ETYJin ja YK:n, pelastamiseen.

– Toivon, että Suomi voi uudessa ulkopoliittisessa asemassaan jatkaa rauhanvälitystä, johon meillä on johtavan tason voimavaroja.

Lehti muistuttaa myös maailmaan muista konfliktialueista kuten Afrikasta, johon poliitikoilla ja tutkijoilla pitäisi riittää kiinnostusta.

TAPRI tutkii rauhaa ja kouluttaa maistereita

TAPRI on henkilöstöltään noin 30 tutkijan instituutti, jossa on kuusi vakituista tointa ja lukuisia hankkeita. Tohtoriopiskelijoita on myös noin 30 ja maisteriopiskelijoita 50. TAPRI ja SOC-tiedekunta myöntävät ainoana Suomessa tutkintoja rauhan- ja konfliktintutkimuksesta.

TAPRIn kansainvälinen maisteriohjelma Peace, Mediation and Conflict Research juhlii tänä syksynä kymmenvuotistaivaltaan. Ohjelma yhdistää työelämäkeskeisyyden tutkimukseen perustuvaan opetukseen ja tarjoaa valmiuksia sovitteluun, välitykseen ja konfliktianalyysiin. Keskeisessä roolissa on yhteyksien luonti rauhanrakennuksen ammattilaisiin.

Ohjelmasta valmistunut voi työskennellä erilaisissa kansainvälisissä rauhaa edistävissä tehtävissä ja organisaatioissa, mihin kuuluu myös rauhanvälitys. Tutkimusjohtaja Marko Lehti on ylpeä alumnien rekrytoinneista alan organisaatioihin.

Teksti: Mikko Korhonen
Kuva: Jonne Renvall