Selvitys: Koronakriisin vastaava päätöksenteko sivuutti sukupuolten tasa-arvon
Koronakriisiin liittyvien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi oli puutteellista. Esimerkiksi yhdenkään yritystukiin liittyvän esityksen sukupuolivaikutuksia ei arvioitu. Sukupuolinäkökulma ei ollut mukana roolissa hallituksen muiden koronapäätösten valmistelussa tai eduskunnan kriisin liittyvässä päätöksenteossa.
– Sukupuolinäkökulman sivuuttamista voi pitää epäonnistumisena sukupuolten tasa-arvoon sitoutuneelta hallitukselta. Lisäksi osana koronatoimia tehtiin vain vähän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kohdennettuja toimia ja investointeja tasa-arvolle tärkeisiin hoivapalveluihin, arvioi yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.
Yritystuet olivat koronatoimien euromääräisesti suurin kokonaisuus, mutta niiden jakautuminen eri toimialoille ei ollut tasa-arvonäkökulmasta täysin tasapainoinen. Koronakriisi koetteli etenkin kriisin alkuvaiheessa erityisesti naisenemmistöisiä toimialoja ja naisyrittäjiä. Tästä huolimatta analyysin kohteina olleista, vuonna 2020 myönnetyistä suorista yritystuista 38 prosenttia tuista kohdistui miesenemmistöisille aloille ja vain 14 prosenttia naisenemmistöisille aloille, loput tasatoimialoille.
– Business Finlandin koronahäiriötuki oli selvästi merkittävin osa vuonna 2020 myönnetyistä koronayritystuista, mutta vain 11 prosenttia tästä lähes miljardista eurosta myönnettiin naisenemmistöisille aloille. Päätöksenteon tueksi olisi ollut tärkeää tehdä arvio sukupuolivaikutuksista, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg.
Yksilöitä kriisissä tukeneet toimet kohdentuivat sukupuolinäkökulmasta tasaisemmin. Miehet ja naiset hyötyivät sosiaaliturvan väliaikaisista muutoksista, kuten yrittäjien työmarkkinatuesta, keskimäärin yhtä paljon.
Selvitys liittyy valtioneuvoston kanslian rahoittamaan VN-TEAS hankkeeseen Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa (www.thl.org). THL:n johtamassa hankkeessa olivat mukana Kela, Tilastokeskus ja Tampereen yliopisto.
– Toisaalta tilapäiset koronaetuudet omalta osaltaan toistivat työmarkkinoilla jo olemassa olevia sukupuolieroja, jotka johtuvat työmarkkinoiden jakautumisesta mies- ja naisvaltaisiin toimialoihin ja ammatteihin, arvioi tutkija Tapio Räsänen Kelasta.
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -selvitys on luettavissa verkossa. (Valtioneuvoston julkaisuarkisto).
Lisätietoa
Yliopistotutkija Anna Elomäki, Tampereen yliopisto, 050 437 7562, anna.elomaki [at] tuni.fi
Tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg, Tampereen yliopisto, 050 512 2684 , paula.koskinen-sandberg [at] tuni.fi
Tutkija Tapio Räsänen, Kela, Kela 020 63 41789
