Tamperelaista kestävän kehityksen koulutusta Chilen haavoittuvimpien alueiden opettajille

TAMKin koulutusviennin pilottikoulutus Aula Sostenible (suomeksi: kestävä luokkahuone) sai alkunsa juhlavassa etätilaisuudessa. Koulutuksen avajaisissa vieraili muun muassa Chilen Suomen suurlähettiläs Eija Rotinen, Chilen sosiaalisen kehityksen ja perheministeri Karla Rubilar ja ympäristöministeri Carolina Schmidt.

Koulutuksen on mahdollistanut chileläisen teollisuuden kattojärjestö SOFOFA ja sitä rahoittaa joukko paikallisia teollisuusyrityksiä. Ohjelman tavoitteena on kouluttaa joukko chileläisiä opettajia kestävän kehityksen teemoihin. Koulutuksen osallistujat työskentelevät eri koulutustasoilla peruskoulutusta aikuisoppilaitoksiin.

Aula Sostenible -koulutuksessa opettava TAMKin lehtori Elina Harju kertoo, että ohjelman teemat nivoutuvat tiukasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Koulutuksessa tullaan siis käsittelemään sekä ympäristöön että sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä kysymyksiä. Harjun mukaan kestävä kehitys tulee väistämättä luokkahuoneisiin kaikkialla maailmassa:

– Se vain sattuu olemaan maailman tärkein asia. Mitä ikinä teemmekin, meidän täytyisi miettiä kestävää kehitystä, ja paljon nykyistä rohkeammin.

Kuten muuallakin maailmassa, Chilessä tehdään paraikaa kovasti töitä, jotta maa saavuttaisi YK:n asettamat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Hyviä avauksia ja hankkeita on paljon, mutta erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevilla alueilla riittää vielä tehtävää.

Osa koulutuksen osallistujista asuu pääkaupunki Santiagon lähikunnissa, mutta suurin osa asuu ja työskentelee geologisesti ja sosiaalisesti haastavalta Valparaíson alueella. Valparaíso on Chilen toiseksi väkirikkain alue, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt käsin kosketeltavia. Muun muassa kuivuus on aiheuttanut alueella vakavia ongelmia viime vuosina ja makean juomaveden varannot ovat uhattuina. Alueella on myös paljon sosiaalisia ongelmia.

Aula Sostenible -koulutusohjelman tavoitteena on, että kestävän kehityksen teemat siirtyvät koulujen kautta koko yhteisöön. Kun kestävän kehityksen teemoja käsitellään koulussa, oppivat lapset katsomaan oman perheensä ja lähiyhteisönsä elämää kestävyyden näkökulmasta ja myös kyseenalaistamaan totuttuja tapoja. Tulevaisuudessa samoista lapsista kasvaa vastuullisia aikuisia.

Opettajat vievät kestävän kehityksen teemoja konkretiaan jo ohjelman aikana koulutukseen kuuluvan kehittämistehtävän kautta. Kehittämistehtävässä osallistujat työskentelevät jonkin paikallisesti merkittävän kestävyysteeman kehittämiseksi, mahdollisesti yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. TAMKin opettajat ohjaavat ja mentoroivat osallistujia kehittämistehtävän aikana.

Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on hyvä koulutus. Aula Sostenible -ohjelma antaa opettajille paitsi tietoa kestävän kehityksen tavoitteista, myös konkreettisia pedagogisia työkaluja oman työnsä kehittämiseen. Suomalaisen pedagogiikan periaatteet, kuten yhteistoiminnallisuus, vuorovaikutteisuus ja aktiivisuus, nivoutuvat hienosti yhteen hyvän kehittämisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteiden kanssa.

Kun Elina Harju esitteli ensimmäisellä tapaamiskerralla opettajille lyhyesti suomalaista koulutusta, yksi asia jäi heille mieleen yli muiden:

– He nostivat hyvin vahvasti esiin sen, että lapset saavat suomalaisessa järjestelmässä leikkiä: kuinka myöhään meillä aloitetaan koulu, ja kuinka senkin jälkeen koulussa leikitään. Se selvästi resonoi, Harju kuvailee.

Koronatilanteen vuoksi pilottikoulutus toteutuu kokonaan etänä. Sekä TAMKin opettajat, että chileläiset osallistujat ovat jo kokeneita etäopetusvälineiden käyttäjiä, joten verkkototeutus Atlantin yli on lähtenyt sujuvasti käyntiin. Tulevaisuudessa on mahdollista, että jotkin chileläiset opettajaryhmät pääsisivät myös vierailemaan Suomessa ja sen myötä tutustumaan vielä konkreettisemmin suomalaiseen koulutusjärjestelmään.