Tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusinfrastruktuureissa korostuu kokeellisuus ja yhdessä kehittäminen
ENS-tiedekunnassa on kolme tutkimusyksikköä - Automaatio- ja konetekniikka, Fysiikka sekä Materiaalitiede ja ympäristötekniikka – ja yhteensä yli 30 tutkimusinfrastruktuuria ja viisi opetusinfrastruktuuria. Infrastruktuureihin sisältyy yli 8 000 m2 erilaisia laboratorio- ja puhdastiloja, testiratoja ja osavalmistusta. Tutkimusinfrastruktuurit sijaitsevat Hervannan kampuksella.
Vuoden 2025 alussa perustettu tutkimusympäristö ENRE (ENS Research Environment) on tiedekunnan neljäs yksikkö. Se kokoaa yhteen ja johtaa keskitetysti kaikkea tiedekunnan infraosaamista. Yksikössä työskentelee reilut 50 eri alojen asiantuntijaa. Tutkimusympäristöasiantuntijoita on 17, ja he vastaavat tiedekunnan tutkimusinfrastruktuurikokonaisuuksista. Viidessä laboratoriotiimissä työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä eri tehtävissä.
– ENREn tehtävä on tukea tiedekunnan tutkimusyksiköissä tehtävää tutkimusta ja ylläpitää ja jatkuvasti kehittää tiedekunnan tutkimusinfrastruktuureja. Haluamme samalla parantaa niiden turvallisuutta, avointa käyttöä ja hyödynnettävyyttä, kertoo yksikön päällikkö Pekka Savolainen.
Lue lisää ENS-tiedekunnan tutkimusinfrastruktuureista.
Tiedekunta kehittää infroja jatkuvasti
Tiedekunnan tutkimuksen varadekaani Minnamari Vippola hykertelee tyytyväisenä, sillä infrojen valmiudet ja osaaminen vaativiin tutkimushankkeisiin ovat mallillaan. Pitkäjänteinen kehitystyö huomioitiin myös kansallisesti, kun Vippola valittiin elokuussa 2025 Suomen Akatemian infrastruktuuritoimikunnan jäseneksi.
– Tutkimuksen lisäksi olemme valmiita myös muihin yhteistyökuvioihin. Pääpaino on kuitenkin tutkimusyhteistyöllä, meillä ei ole aikomusta laajempaan palveluliiketoimintaan, tarkentaa Vippola.
Tiedekunnassa infroja on paljon ja niiden ylläpitäminen maksaa. Vippola kertoo, että infrojen uudistamiseen ja ylläpitoon investoidaan vuosittain noin kolme miljoonaa euroa – se ei kuitenkaan riitä.
– Huippututkimukseen tarvitaan jatkuvasti rahaa. Olemassa olevia laitteita on uusittava ja samalla hankittava täysin uutta teknologiaa, hän sanoo.
Tiedekunta kartoittaa koko ajan mahdollisuuksia lisärahoitukseen. Vippola kertoo, että parhaillaan puhdastilaan asennetaan EU:n elpymisvälinerahoituksen turvin hankittua miljoonaluokan elektronisuihkulitografia-laitetta (EBL, electron beam lithography), jolla voidaan valmistaa ja kuvioida erilaisia materiaaleja näytteiden tutkimiseen.
Vahvasti kansallisella tiekartalla
Suomen Akatemian koostama tutkimusinfrastruktuurien tiekartta 2025–28 määrittelee Suomen tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemiin kuuluvat merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit, joista kolmessa ENS-tiedekunta on mukana.
Aerosolifysiikan liikkuva laboratorio on osa suomalaista INAR RI - Ilmakehä- ja ekosysteemitutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria ja sen kautta yliopisto on mukana myös eurooppalaisessa ACTRIS-tutkimusinfrastruktuurissa, joka tukee ilmakehä-, ilmasto-, ilmanlaatu- ja säätutkimusta.
FIN-BioFoundry-infrastruktuurissa kehitetään ratkaisuja teolliseen biotekniikkaan. Sen ytimessä on tiedon tuottaminen synteettisen biologian ja biotuotannon tutkimuksessa.
Operando tutkimusinfrastruktuurin (OperaRI) tarkoituksena on nopeuttaa uusien materiaalien ja prosessien kehittämistä vihreän siirtymän ja vetytalouden edistämiseksi ja yhdistää ne kansallisesti merkittävään digitaaliseen alustaan.
Lisäksi tiedekunta tekee yhteistyötä Lundin yliopistossa sijaitsevan, Ruotsin kansallisen tutkimusinfrastruktuurikokonaisuus MAX IV -laboratorion kanssa. Mukana ollaan myös Fysiikan tutkimuslaitoksessa (HIP, Helsinki Institute of Physics), joka vastaa Suomen tutkimusyhteistyöstä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNin kanssa.
Yliopistotasoisesti yhdistävää infrastruktuuria
Koko Tampereen yliopiston tasolla tiedekunta johtaa Tampereen Mikroskopiakeskusta (TMC, joka tarjoaa asiantuntemusta, laitteistoja, koulutusta ja palveluja yliopiston omille tutkijoille. Tutkimusyhteistyön kautta myös ulkopuoliset, kuten muut tutkimuslaitokset ja yritykset pääsevät hyödyntämään laitteita ja osaamista.
Tampereen Mikroskopiakeskuksessa analysoidaan erilaisten materiaalien rakenteita ja kemiallisia koostumuksia jopa atomitasolla. Vippolan mukaan tavoitteena on tukea ja kouluttaa käyttäjiä työskentelemään itsenäisesti ja kehittymään asiantuntijoiksi. Tiloissa voi vierailla virtuaalisesti.
– Keskuksen erilaisia laitteita käyttää jo noin 150 tutkijaa ja tutkimusaiheitakin on lähes yhtä paljon, valottaa Mikroskopiakeskusta johtava Vippola.
Noodi on uniikki kokeellisen tutkimuksen keskittymä
Hervannan kampukselle saadaan uutta modernia teknologiaa ja tiloja kesällä 2026, kun kokeellisen tutkimuksen keskittymä Noodi valmistuu Sähkötalon puretun osan tilalle. Noodiin siirtyy suuri osa tiedekunnan nykyisin eri puolilla kampusta sijaitsevista laboratorioista.
Suomessa ainutlaatuinen tutkimusympäristö yhdistää tekniikan, lääketieteen ja informaatioteknologian tiedekuntien huippuosaamista, laboratorioita ja laitteita. Tuloksena uskotaan syntyvän tiedekuntien välille ja yritysten kanssa uudenlaista yhteistyötä ja osaamista, mikä osaltaan vahvistaa suomalaisyritysten kilpailukykyä.
Kokonaisuudessaan Noodi on tilojen ja suunniteltujen laitehankintojen kanssa yli sadan miljoonan euron rakennushanke. Se on yliopistolta mittava investointi tutkimukseen ja opetukseen.
Uudisrakennuksen laajuus on noin 8800 bruttoneliömetriä, ja sen laboratorioista lähes 80 % kuuluu ENS-tiedekunnalle. Sähkötalosta peruskorjataan noin 6900 bruttoneliömetriä tiedekuntien muihin tarpeisiin.
Noodin rakennuttajana toimii Suomen Yliopistokiinteistöt oy (SYK) ja rakentamisesta vastaa SRV.
Lahjoituksellasi on merkitystä
Lahjoittajana olet mukana rakentamassa vetovoimaista tieteen ja koulutuksen keskittymää, joka tukee Tampereen alueen ja koko Suomen kilpailukykyä, osaamista ja hyvinvointia.
Lisätietoja
Kirjoittaja: Anna Aatinen
