Ilman tutkimusinfrastruktuureja ei tehdä maailmanluokan tutkimusta
Tutkimusinfrastruktuurit ovat laboratorioita, välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja, aineistoja, ohjelmistoja tai niihin liittyviä palveluita. Ne voivat olla keskitettyjä, hajautettuja tai virtuaalisia kokonaisuuksia tai näiden yhdistelmiä. Ilman niitä tutkimusta ei voi tehdä.
Tutkimusinfrastruktuurit tukevat tutkimusyhteistyötä, tutkijan koulutusta ja osaamista sekä tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia. Yhdessä ne muodostavat innovatiivisia ja innostavia tutkimusympäristöjä. Tutkimusympäristöön kuuluvat tutkimusinfrastruktuurin lisäksi toiminta- ja yhteistyömallit sekä henkilöstö, sen osaaminen ja tutkimusrahoitus.
Lue lisää Tampereen yliopiston tutkimuksen infrastruktuureista.
Investointiohjelmasta potkua kehittämistyölle
Tampereen yliopiston 380 miljoonan euron vuosibudjetista reilusti yli puolet kuluu tutkimustoimintaan. Vuonna 2019 syntyneellä säätiöyliopistolla on ollut investointiohjelma alkutahdeistaan lähtien. Tätä ennen investointiohjelmaa toteutti Tampereen teknillinen yliopisto. Viime vuonna investointiohjelmaan varatuista lähes 8,5 miljoonasta eurosta noin kuusi miljoonaa kohdistettiin erilaisten laitteiden, tietokantojen ja muiden tutkimusvälineiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Tutkimuksen vararehtori Tapio Visakorpi pitää investointiohjelmaa yliopiston kiistattomana vahvuutena. Hänen mukaansa sitä on ihailtukin, sillä kaikissa Suomen yliopistoissa ei vielä ole vastaavaa. Visakorven mukaan Tampereella on kuitenkin vasta hiljan alettu tosissaan panostaa tutkimusinfrastruktuureihin.
– Osin investointiohjelman ansiosta meillä on hyvät tutkimusinfrat, mutta niitä pitää kehittää ja hallinnoida entistä systemaattisemmin. Infrat ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat suoraan yliopiston houkuttelevuuteen työnantajana, Visakorpi toteaa.
Pysyvä rahoitus valaa perustan vaikuttavalle tutkimukselle
Tutkimusinfrastruktuurit tukevat laajasti vaikuttavaa huippututkimusta, mikä tekee niiden elinkaaresta pitkän. Tutkimusinfrastruktuurien rakentaminen, kehittäminen, käyttö, ylläpito ja purkaminen on kallista ja vaatii riittäviä ja pysyviä resursseja koko elinkaarensa ajan. Rahaa tarvitaan monesta tuutista vuosien ja jopa vuosikymmenten ajan.
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea vastaa kansallisella tasolla tutkimusinfrastruktuurien strategisesta kehittämisestä, hallinnoi FIRI-rahoituksia sekä seuraa kotimaisia ja kansainvälisiä jäsenyyksiä ja rahoitettuja projekteja.
Johtava tiedeasiantuntija Merja Särkioja Suomen Akatemiasta kertoo, että jatkossa tutkimusinfrastruktuurien merkitys myös tutkimusten datan hallinnassa on yhä suurempi. Myös vaikuttavuuden rooli kasvaa. Tutkimuksen vaikuttavuus ja rahoituksen pysyvyys käyvät käsikynkkää: kumpikin määrittelee toista.
– Tutkijan pitää näyttää, että osaa hanskata dataa. Rahoittajana me haemme isoja kokonaisuuksia, laajaa vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tavoitteemme ovat pitkälti samat kuin huippututkimuksissa, Särkioja korostaa.
Tiekartalla olevat tutkimuksen infrastruktuurit tarvitsevat rahoitusta yhteensä arviolta 2,7 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Tampereen yliopisto on mukana kymmenessä Suomen Akatemian kansalliselle tiekartalle 2021–2024 hyväksytyssä tutkimusinfrastruktuurissa. Yliopisto osallistuu lisäksi useaan kansainväliseen infrastruktuuriverkostoon.
Laaja käyttöaste lisää tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuutta
Tampereella kolmen kampuksen ja seitsemän eri tiedekunnan tutkimusinfrastruktuurit ovat tarkoitettu ensisijaisesti tutkimuskäyttöön. Tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi usein myös yhteistyökumppanit, esimerkiksi yritykset, voivat käyttää tai vuokrata niitä.
Visakorpi korostaa, että tutkimusinfrastruktuurit perustuvat avoimuuteen ja kaikilla niitä tarvitsevilla on mahdollisuus niiden käyttöön. Hinnoittelussa on eroavaisuuksia tiedekuntien välillä. Muista poiketen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa on totuttu laittamaan infrastruktuurien käytölle hintalappu.
Kaikille tutkimusinfrastruktuureille löytyy käyttäjiä oman talon tutkijoiden lisäksi muista akateemisista yhteisöistä ja yrityksistä.
– Kun rakennetaan kalliita tutkimusinfroja, niin on tärkeää, että niitä myös käytetään, Visakorpi kiteyttää.
Yliopiston tutkimusinfrastruktuurityö tukee tiedekuntia
Tampereen yliopiston tutkimusinfrastruktuurityössä aktiivisesti mukana olevan Minnamari Vippolan mukaan yliopiston viime vuosien infrastruktuurityö tukee hienosti tiedekuntia niiden omassa kehitystyössä. Ensimmäinen edellytys tutkimusinfrastruktuurien laajemmalle käytölle on niiden näkyvyyden parantaminen. Vippola työskentelee tutkimuksen varadekaanina tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa.
– Tampereen yliopiston kaikki infrastruktuurit ja niiden tarjoamat mahdollisuudet alkavat jo olla hienosti laajemman yleisön nähtävillä nettisivuilla ja TUNICRIS-tutkimustietojärjestelmässä, toteaa Vippola.
Yhtä lailla jo vuosia toiminut investointiohjelma tarjoaa vankan rahoituspohjan tiedekuntien infrastruktuurien kehitystyölle. Siihen oman lisänsä tuovat kansallisen tason rahoitusinstrumentit, tärkeimpänä Suomen Akatemian FIRI-rahoitus, josta Merja Särkiojakin puhui tiedepäivässä.
Vippolan mukaan tutkimusinfrastruktuurien näkyvyys ja pitkäjänteinen kehittäminen tuovat keskeistä kilpailukykyä tiedekunnan tutkimukseen. Vaikuttavat ja saavutettavat infrastruktuurit houkuttelevat tutkimuksen huipputekijöitä työntekijöiksi ja tutkimusyhteistyöhön saadaan paremmin mukaan merkittäviä yrityksiä ja muita kumppaneita. Tutkimusinfrastruktuurit ovat näin oleellinen osa yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Katso kaikki Tampereen yliopiston tutkimusinfrastruktuurit
Tutustu Suomen Akatemian kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaan 2021–2024 (pdf)
Lisätiedot
Tapio Visakorpi
050 318 5829
tapio.visakorpi [at] tuni.fi
Minnamari Vippola
040 849 0148
minnamari.vippola [at] tuni.fi
Merja Särkioja
0295 335 111
merja.sarkioja [at] aka.fi
Kirjoittaja: Anna Aatinen
