Koulutus

Yliopisto on käynnistänyt kehitystyön kv-opiskelijoiden integroitumisen edistämiseksi ainejärjestöissä ja killoissa

Julkaistu 6.6.2022

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto aloitti vuoden alussa yhdessä yhteistyössä Männikkömetsä Oy:n kanssa selvitys- ja kehitystyön, jonka tarkoituksena on selvittää kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista ja siihen liittyviä haasteita yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa.

Keväällä ja syksyllä järjestettävissä työpajoissa kehitetään uusia ratkaisuja, jotka auttavat kansainvälisten ja kansallisten opiskelijoiden kohtaamista järjestöjen tapahtumissa.

— Opiskelijoiden aktiivisuus ja vertaistoiminta on merkittävässä roolissa, kun puhumme kansainvälisten opiskelijoiden integraatiosta opiskeluympäristöön, yhteiskuntaan ja työelämään. Tällä kentällä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Käynnissä oleva projekti pyrkii tuottamaan opiskelijalähtöisesti uusia ideoita ja toimintamalleja, kertoo koulutuksesta vastaava johtaja Jukka Mäkinen.

Keväällä järjestettiin kuusi Männikkömetsän fasilitoimaa työpajaa ainejärjestöjen ja kiltojen kanssa. Syyskuussa luvassa on vielä kolme työpajaa. Mukana on hallituslaisia seuraavista toimijoista ja kukin heistä osallistuu kolmeen työpajaan: Lexica ry, Vostok ry, Staabi ry, UDK ry, Urbanum, YKI, Hiukkanen ja Tamark sekä Sustainable Digital Life -kansainvälisen maisteriohjelman opiskelijoita.

Järjestöt valikoituivat syksyllä 2021 keskustakampuksella toteutetun kyselyn vastausten pohjalta, minkä lisäksi mukaan kutsuttiin kolme kiltaa teknillisiltä aloilta.

Killat ja ainejärjestöt ovat kansainvälisille opiskelijoille luonteva linkki suomalaiseen yhteiskuntaan.

— Killat ja ainejärjestöt voivat tarjota kohdennettua tukea esimerkiksi työllistymiseen ja työnhakuun liittyen opiskelijoille eri aloilla. Tällainen alakohtainen tieto on arvokasta ja siksi järjestöillä on tärkeä rooli meidän kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisessa, kertoo toista vuotta arkkitehtuuria opiskeleva Dara Nerweyi.

Haasteena kansainvälisten opiskelijoiden puuttuminen tapahtumien suunnittelusta

Selvitystyön aikana kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisen esteeksi tunnistettiin viisi keskeistä haastetta:

Kielimuuri
Tapahtumat eivät ole riittävän saavutettavia kansainvälisille opiskelijoille
Vuorovaikutusta kansainvälisten ja kansallisten opiskelijoiden välillä ei muodostu juurikaan, vaikka he olisivat samoissa tapahtumissa
Selkeiden viestintäkanavien puuttuminen: järjestöt eivät tavoita kansainvälisiä opiskelijoita ja toisin päin
Tuutoroinnin päättymisen jälkeen ei ole selkeää jatkumoa, miten kansainväliset opiskelijat osallistetaan yhteisöön.

Lisäksi kansainväliset opiskelijat toivoivat enemmän lyhyitä, noin 1-2 tunnin mittaisia työelämätapahtumia, joiden avulla he voivat luoda kontakteja työelämään ja tutustua suomalaiseen työelämään.

Ratkaisuksi laadittiin muun muassa ohjeistus kansainvälisesti ystävällisen tapahtuman järjestämiseksi

Työpajoissa järjestöt kehittivät yhdessä Männikkömetsän kanssa useita matalan kynnyksen ratkaisumalleja tunnistettujen haasteiden taklaamiseksi.

Keskeisenä kehitystoimenpiteenä tapahtuman järjestämisen tueksi laadittiin “Checklist for International Friendly Event”. Listaukseen on tiivistetty keskeisimmät pullonkaulat sekä ratkaisuvaihtoehdot saavutettavuuden, viestinnän ja tapahtumien ohjelman suhteen.

Checklist on tarkoitus jalkauttaa myöhemmin vuoden aikana kaikkiin yliopiston ainejärjestöihin ja kiltoihin ylioppilaskunnan kautta. Lisäksi yliopisto ja ylioppilaskunta hyödyntävät työpajojen tuloksia muun muassa tuutoroinnin kehittämisessä.

Vaikka projekti on vielä kesken, työpajat ovat antaneet jo konkreettista tukea järjestötoimijoille.

— Työpajojen suurin hyöty on ollut ehdottomasti yhteinen ideointi ja vertaistuki. Kun omalla sektorilla ei ole tiimiä tai edes toista tekijää, jo toisten järjestöjen kanssa keskusteleminen tuo esille paljon muita näkökulmia ja toisaalta ongelmia, joita ei välttämättä ole itse huomannut. Työpajoissa on myös saanut hyvin ideoita siihen, kuinka kv-asioita voisi tuoda myös muille sektoreille sekä miten kehittää viestintää, kertoo hallintotieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Staabin kv-toimihenkilö Julianne Mäkelä.

Kehitysprojekti jatkuu seuraavaksi syyskuussa, kun viimeisissä työpajoissa järjestöjen ja kiltojen kanssa suunnitellaan kehitystoimenpiteitä hallitustyöskentelyn jatkuvuuden ja perehdyttämisen tueksi.