Varhainen välittäminen opiskelijan tukena
Mitä tehdä, kun kanssaopiskelijasta herää huoli?
Tausta-ajatus: toisista huolen pitäminen opiskeluyhteisössä. Varhaisen välittämisen kulttuurin rakentaminen kuuluu jokaiselle.
Tarkoitus: Joskus saattaa tulla vastaan tilanne, jossa syystä tai toisesta toisen opiskelijan olemus, toiminta, käyttäytyminen tai vuorovaikutus herättää huolta. Nämä toimintaohjeet on tarkoitettu avuksi sellaiseen tilanteeseen. Huolen heräämisen taustalla voi olla monenlaisia syitä ja usein paras keino selvittää mistä on kyse, on kysyä opiskelijalta itseltään.
Varhaisen välittämisen perusperiaatteet:
- Havaitse
- Ota puheeksi
- Ohjaa eteenpäin
Varhainen välittäminen – Mitä tehdä, kun kanssaopiskelijasta herää huoli?
Tämän ohjeen tausta-ajatuksena on toisista huolen pitäminen opiskeluyhteisössä. Varhaisen välittämisen kulttuurin rakentaminen kuuluu jokaiselle. Joskus saattaa tulla vastaan tilanne, jossa syystä tai toisesta toisen opiskelijan olemus, toiminta, käyttäytyminen tai vuorovaikutus herättää huolta. Nämä toimintaohjeet on tarkoitettu avuksi sellaiseen tilanteeseen. Huolen heräämisen taustalla voi olla monenlaisia syitä ja usein paras keino selvittää mistä on kyse, on kysyä opiskelijalta itseltään. Huolta herättävään tilanteeseen voi tarttua noudattamalla seuraavia askeleita:
- Havaitse
- Ota puheeksi
- Ohjaa eteenpäin
Näitä toimintaohjeita voi soveltaa joustavasti monenlaisiin tilanteisiin, jotka ovat aina yksilölllisiä. Loppujen lopuksi kyse on aina toisen kohtaamisesta ja hänen kokemuksensa kuulemisesta.
Toimintaohjeiden soveltamisen periaatteet
Tuen tarjoaminen varhaisessa vaiheessa: Ota huolesi puheeksi heti huolen herätessä. Ei ole noloa, jos olit väärässä eikä hätää ollutkaan. Puheeksi ottaminen osoittaa, että välität.
Toisten kunnioittaminen: Ota huolesi puheeksi henkilön itsensä kanssa. Selän takana toimiminen ei herätä luottamusta ja jokaisella opiskelijalla on itse oikeus päättää, miten haluaa omaa tilannettaan hoitaa.
Erilaisuuden hyväksyminen: Tavanomaisesta poikkeava käyttäytyminen ei aina ole merkki opiskelijan sairastumisesta, motivaation puutteesta tai välinpitämättömyydestä. Sen taustalla voi olla esimerkiksi elämäntilanteeseen liittyviä asioita, jännittämistä, oppimisvaikeuksia tai vuorovaikutuspulmia.
Asiantuntija-avun hyödyntäminen: Tarvittaessa ota yhteyttä ja kysy neuvoa tilanteeseen sopivimmalta tuntuvalta taholta, esimerkiksi opettajalta, opiskelijaterveydenhuollosta, opiskelijajärjestön häirintäyhdyshenkilöltä tai muilta ohjaustahoilta.
Erota havainnot ja tulkinnat
Mielemme pyrkii tekemään havainnoista tulkintoja, ja siksi on hyvä tietoisesti erotella konkreettiset havainnot niistä tehtävistä tulkinnoista. Havainnot voivat liittyä esim. toisen opiskelijan ulkoiseen olemukseen, käyttäytymiseen, toimintaan tai vuorovaikutukseen. Tulkinnat koskevat tavallisesti näiden havaintojen taustalla olevia syitä.
Esimerkkejä havainnoista: opiskelija ei läpäise tenttejä, myöhästelee, ei puhu juuri mitään, näyttää alakuloiselta tai surulliselta, käyttäytyy epätavanomaisella tavalla.
Esimerkkejä tulkinnoista: opiskelija on laiska, aikaansaamaton, masentunut, välinpitämätön.
Ääneen lausutut tulkinnat voivat olla hyvin loukkaavia. Sen sijaan konkreettisten havaintojen hyväntahtoinen esiin nostaminen on hyvä tapa toimia. Asian puheeksi ottaminen voi auttaa toista löytämään ratkaisun tai tukea tilanteeseensa.
Miten ottaa toisen opiskelijan vointi puheeksi
Tärkeää on suosia omakohtaisiin havaintoihin perustuvaa puhetta ja välttää esittämästä tulkintoja. Voit käyttää mallia: ”Olen havainnut… Mietin, mistä tässä voisi olla kyse?”
Kysy, mitä opiskelijalle kuuluu. Yksinkertainen kuulumisten kysyminen on luonteva tapa osoittaa, että välittää ja on kiinnostunut toisen voinnista.
Kysy, miten opiskelija jaksaa ja voi. Voit tuoda esiin tekemiäsi konkreettisia havaintoja opiskelijasta tai hänen toiminnastaan sekä oman huolesi. Voit kysyä esimerkiksi: ”Olen huomannut, että olet näyttänyt väsyneeltä ja alakuloiselta. Mietin, miten jakselet?”
Voit tarjoutua tueksi kuuntelemalla tai esimerkiksi kysymällä: ”Voinko auttaa sinua jotenkin?” Tuen antaminen riittää, sinun ei tarvitse ratkaista toisen ongelmia. Jo pelkkä keskusteleminen voi tuoda avun.
Tavanomaiset vuorovaikutuksen keinot riittävät. Voit miettiä, mitä toivoisit itsellesi sanottavan, tai mitä sanoisit vaikka ystävällesi vastaavassa tilanteessa. Voisitko ehkä kysyä opiskelijaa mukaan johonkin harjoitusryhmään/syömään/harrastukseen tms.? Ole oma itsesi ja kuuntele. Tärkeintä on, että osoitat olevasi kiinnostunut.
Miten ja mihin ohjaan eteenpäin?
Jos toisen opiskelijan tilanteesta tulee esiin jotakin sellaista, jossa opiskelutovereiden tai ystävien tuki ei tunnu riittävältä, opiskelijaa voi kannustaa hakemaan tukea sopivalta ohjaustaholta. Voit käyttää esimerkiksi seuraavaa ehdottavaa ilmaisutapaa eteenpäin ohjaamisessa: ”Voisit hyötyä opiskelijaterveydenhuollon palveluista”.
Voit myös rohkaista opiskelijaa hakemaan tukea sanomalla esimerkiksi: "Olen kuullut, että muut vastaavassa tilanteessa olleet ovat saaneet tilannetta selkiytettyä käymällä juttelemassa opinto-ohjaajan kanssa." Tai voit miettiä oletko itse saanut apua joltakin ohjaustaholta. Voisitko jakaa kokemuksesi ja kannustaa sillä tavoin opiskelijaa hakemaan apua?
Tavallisesti opiskelija itse ottaa yhteyttä tarvitsemaansa tukitahoon. Joissakin tilanteissa voit kuitenkin tarjoutua tekemään yhteydenoton yhdessä toisen kanssa. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi, jos opiskelijalla on voimakasta sosiaalisten tilanteiden pelkoa, tai hänen vointinsa herättää voimakasta huolta ja epäilet, ettei hän itse jaksa hakea apua.
Korkeakouluissa on paljon opiskelijoita, joiden opiskelukunto on syystä tai toisesta alentunut. Monesti opiskelija saattaa jo saada apua tilanteeseensa. Tätä voit kysyä esimerkiksi seuraavasti: ”Saatko jo jotakin apua tai tukea itsellesi?” Opiskelija itse päättää, minkä verran tilanteestaan kertoo.
Aina opiskelija ei ole valmis ottamaan apua vastaan. Opiskelutoverina voit tukea ja rohkaista hakemaan apua, mutta lopulta opiskelija tekee päätöksen itse. Vaikka opiskelija ei juuri sillä hetkellä ole valmis ottamaan apua vastaan, voi asian ottaminen puheeksi olla merkityksellinen tekijä, ja opiskelija ehkä myöhemmin hakeutuu avun piiriin.
Jos tilanteeseen liittyy hengen tai terveyden uhka
Tilanteet, joihin liittyy hengen tai terveyden uhka, ovat harvinaisia. Kuitenkin kuka tahansa voi joskus havaita tilanteen, joka herättää huolen mahdollisesta uhasta.
Jos havaitset tilanteen, johon liittyy välitön ja konkreettinen hengen tai terveyden uhka, joka kohdistuu opiskelijaan itseensä tai muihin henkilöihin, soita 112. Jos mietit, onko tilanne tarpeeksi vakava, soita 112. Ammattilaiset arvioivat tilanteen vakavuuden.
Jos sinulla herää epämääräisempi huoli tai pelko mahdollisesta hengen tai terveyden uhasta, tai arvelet kyseessä olevan vakavan mielenterveyden häiriön esimerkiksi sekavuuden ja levottomuuden tai harhaisuutta ilmentävän käyttäytymisen vuoksi, älä jää miettimään asiaa yksin tai keskustelemaan siitä opiskelutovereiden kanssa. Sen sijaan ota matalalla kynnyksellä yhteyttä tilanteeseen sopivimmalta tuntuvaan tahoon. Tämä taho voi olla esimerkiksi opettaja, opinto-/koulutuspäällikkö, jokin ohjaustaho tai turvallisuusorganisaatio.
Jos huolesi osoittautuu aiheelliseksi, yhteydenottosi voi olla ratkaisevan tärkeä vakavien seurausten estämiseksi. Jos huolesi osoittautuu aiheettomaksi, eikä hätää olekaan, se ei ole noloa, vaan osoittaa, että välität opiskelutovereistasi ja kannat vastuuta opiskelijayhteisössä.
Huolehdi omista rajoistasi ja jaksamisestasi
Toisista huolen pitäminen ja välittämisen kulttuurin rakentaminen ovat kaikkien vastuulla. Se tarkoittaa myös sitä, että se ei ole yksin sinun vastuullasi. Jokaisen tulee huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan.
Kun kohtaat huolta herättävän tilanteen, muista mikä on oma roolisi tilanteessa. Oletko kaveri, tuutori, vai mikä on roolisi? Pohdi myös sitä, missä menevät rajasi toimiessasi tuossa roolissa. Toisen hyvinvoinnista ei voi huolehtia oman jaksamisen kustannuksella. Jos oman jaksamisen rajat uhkaavat ylittyä, on syytä ottaa yhteys tilanteessa sopivimmalta tuntuvaan ohjaustahoon ja hakea tukea tilanteen hoitamiseen.
Huolta herättävät tilanteet herättävät usein monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Hyödynnä niiden läpikäynnissä kavereiden kanssa keskustelua. Muista kuitenkin hienotunteisuus ja puhu omista kokemuksistasi, älä toisen opiskelijan ongelmista. Tarvittaessa voit keskustella myös esimerkiksi opinto-ohjaajan, opintopsykologin tai hyvinvoinnin ohjaajan kanssa, jotta asia ei jää vaivaamaan.
TAMKin opintojen ohjauksen ja opiskeluhyvinvoinnin toimijoita, joihin voit olla yhteydessä huolen herätessä:
- TAMKin Kuraattoripalvelut, hyvinvointi.tamk [at] tuni.fi (hyvinvointi[dot]tamk[at]tuni[dot]fi)
- TAMKin ohjaustahojen yhteystiedot
- Opiskelijakunta Tamko, mm. häirintäyhdyshenkilöt