Opinnäytetyö (ohje opiskelijalle, TAMK)

Sisällys

1 Johdanto

• 1.1 Opinnäytetyö

• 1.2 Tutkinnon tavoite

2 Opinnäytetyön aihe, tavoite ja tarkoitus

3. Opinnäytetyöprosessi

• 3.1 Opinnäytetyöprosessin vaiheet

• 3.2 Opinnäytetyön tyyppejä

• 3.3 Aiheen hyväksyminen, ohjaus ja opinnäytetyösuunnitelma

• 3.4 Menetelmäopinnot ja opinnäytetyöseminaarit

• 3.5 Opinnäytetyö ja tietosuoja

• 3.6 Vertaisarviointi

4 Kaksoistutkinnossa tehty opinnäytetyö

5 Opinnäytetyön työelämäyhteistyö

• 5.1 Opinnäytetyösopimus

• 5.2 Työelämän edustajan rooli opinnäytetyöprosessissa

• 5.3 Opinnäytetyön tutkimuseettiset ohjeet

• 5.4 Opinnäytetyö ja tekijänoikeudet

6 Opinnäytetyön raportointi

• 6.1 Opinnäytetyön kirjallinen raportti

• 6.2 Opinnäytetyön suullinen esittäminen

• 6.3 Opinnäytetyön julkisuus

• 6.4 Opinnäytetyön julkaiseminen

• 6.5 Opinnäytetyön arkistointi

7 Opinnäytetyön arviointi

8 Kypsyysnäyte

• 8.1 Kypsyysnäytteen kieli

• 8.2 Kypsyysnäytteen kirjoittaminen

• 8.3 Kypsyysnäytteen arviointi

Liitteet

1 Johdanto

1.1 Opinnäytetyö

Opinnäytetyö on opintoihisi kuuluva itsenäinen opintosuoritus. Opinnäytetyön laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä (op) ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 op. Opinnäytetyöstä saat erillisen arvosanan opintorekisteriotteeseen.

Opinnäytetyöprosessiin kuuluu tutkinto-ohjelmakohtaisesti opettajajohtoista opetusta, seminaareja, työkohtaista ohjausta ja itsenäistä työskentelyä. Sisällölliset vaatimukset määritellään tarkemmin kussakin koulutuksessa.

1.2 Tutkinnon tavoite

Ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on muun muassa kehittää ja osoittaa valmiuksiasi soveltaa tietojasi ja taitojasi ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on muun muassa kehittää ammattitaitoasi ja kykyäsi soveltaa tutkimustietoa oman alasi vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Opinnäytetyön tasolliset vaatimukset on esitetty eurooppalaisessa osaamisen (EQF) ja kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä (FiNQF). Opinnäytetyötä ja sen tekemistä ohjeistetaan myös ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

2 Opinnäytetyön aihe, tavoite ja tarkoitus

Ammattikorkeakoulussa tehtävien opinnäytetöiden aiheet ovat yleensä työelämän tarpeista lähteviä. Ne voivat liittyä TAMKin hankkeisiin, ne voivat tulla ammattikorkeakoulun ulkopuoliselta toimeksiantajalta tai voit ehdottaa aihetta itse. Opinnäytetyön aihe on hyvä silloin, kun se kiinnostaa sinua, lähtee käytännön tarpeista, liittyy ammattialaan ja sen kehitysnäkymiin, ottaa huomioon valmiutesi ja taitosi, on taloudellisesti kiinnostava, ajankohtainen ja "ajan hermolla". Rohkeus, luovuus ja omaperäisyys ovat valttia opinnäytetyön aihetta valittaessa.

Tavoitteena on, että jokainen opiskelija harjaantuu itsenäiseen tiedonhankintaan ja tiedon kriittiseen analysointiin, ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentaatiotaitoon, työkäytäntöjen tutkimiseen ja kehittämiseen sekä selkeään kirjalliseen ja suulliseen viestintään.

Opinnäytetyöllä on aina jokin tutkiva tai kehittävä tavoite, esimerkiksi työpaikan uuden henkilökunnan perehdyttämiskäytäntöjen kehittäminen. Opinnäytetyön tarkoitus kuvaa tavoitteen saavuttamista varten tehtäviä konkreettisia toimia. Esimerkkejä perehdytyskäytäntöjä kehittävistä toimenpiteistä eli opinnäytetyön tarkoituksesta ovat muun muassa perehdytyskansion laatiminen tai erilaisten perehdytyskäytäntöjen kartoittaminen. Lisää alakohtaisia esimerkkejä opinnäytetyön tavoitteesta ja tarkoituksesta esitetään tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Opinnäytetyössä asetetaan kysymyksiä jäsentämään, rajaamaan ja suuntaamaan sen toteuttamista. Määrällisen tutkimuksen yhteydessä näitä kysymyksiä kutsutaan yleensä tutkimusongelmiksi ja laadullisen tutkimuksen yhteydessä tutkimustehtäviksi.

Tiedonhakutaidot tukevat opinnäytetyön valmistumista. Kirjasto järjestää koulutusta tiedonhakutaitojen kehittämiseksi.  

3. Opinnäytetyöprosessi
 

3.1 Opinnäytetyöprosessin vaiheet

Opinnäytetyön tekeminen etenee vaiheittain aiheen valinnasta valmiin opinnäytetyön arviointiin ja julkaisemiseen. Prosessi on kuvattu pääpiirteissään oheisessa kuviossa, opinnäytetyön porttimalli (kuvio 1). Kunkin vaiheen saavuttaminen mahdollistaa portin läpäisemisen ja etenemisen seuraavaan vaiheeseen. Opinnäytetyöprosessiin liittyviä yksityiskohtia tarkennetaan prosessikaaviossa ja seuraavissa alaluvuissa sekä tutkinto-ohjelmakohtaisissa opintojaksojen toteutussuunnitelmissa.

KUVIO 1.  Opinnäytetyön porttimalli

Teet opinnäytetyön yksilötyönä tai yhteistyönä toisen opiskelijan kanssa ottaen huomioon tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet ja tarkoituksenmukaisuuden. Myös monialaiset kahden tai useamman tutkinto-ohjelman väliset opinnäytetyöt ovat mahdollisia. Silloin kun yhteistyössä tehdystä opinnäytetyöstä annetaan opiskelijoille erilliset arvosanat, tulee voida osoittaa ala- tai opinnäytetyökohtaisesti kunkin opiskelijan itsenäinen osuus.

Joissakin erityistapauksissa opiskelijan on mahdollista saada opinnäytetyö kokonaan tai osittain hyväksiluetuksi. Hyväksiluvusta sovitaan erikseen tutkinto-ohjelmakohtaisesti, ja siihen liittyy tarkempi ohjeistus.

Opinnäytetyöprojektin ohjaus- ja hallintajärjestelmä Wihi on otettu TAMKissa käyttöön 1.1.2021. Vuonna 2021 alkavat opinnäytetyöt dokumentoidaan Wihissä (ohjeet täältä). Opinnäytetyöhön liittyvä viestintä ja tiedostojen vaihto tapahtuvat pääosin sen kautta. Opiskelijalle kirjautuu suoritettuja opintopisteitä vaiheissa 3, 4 ja 5 (opintojaksot 1–3).

Saavuttaakseen vaiheen 3 eli saadakseen suoritusmerkinnän opintojaksosta opinnäytetyön suunnittelu (5 op), opiskelijalla tulee olla hyväksyttynä opinnäytetyösuunnitelma, opinnäytetyösopimus tai -lupa sekä mahdollisesti muita tutkinto-ohjelmakohtaisesti määriteltyjä suorituksia. Vaihe 4 (opintojakso opinnäytetyön toteuttaminen) edellyttää opinnäytetyön empiirisen, teoreettisen ja/tai toiminnallisen osuuden toteuttamista. Opinnäytetyön edetessä edelliset kaksi opintojaksoa kirjautuvat Wihi-järjestelmän kautta opintorekisteriin automaattisesti väliaikaisella suoritusmerkinnällä (S).

Opinnäytetyöprosessin vaihe 5 eli opintojakson opinnäytetyön raportointi hyväksyminen edellyttää opinnäytetyön kirjallisen raportoinnin, plagioinnin tarkistuksen, julkaisemisen, kypsyysnäytteen ja muut mahdolliset tutkinto-ohjelmakohtaiset suoritteet. Kun opinnäytetyö ja -prosessi ovat valmiita, ne myös arvioidaan numeerisesti kokonaisuutena (arvosanat 1–5) käyttäen opinnäytetyötä varten laadittuja arviointikriteereitä. Tämä lopullinen arvosana siirtyy automaattisesti opintorekisteriin kaikkien kolmen suoritetun opintojakson arvosanaksi.

3.2 Opinnäytetyön tyyppejä

Ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöinä on mahdollista tehdä tutkimus, toiminnallinen, portfolio-, taideteko- tai päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön muoto voi vaihdella tutkinto-ohjelmittain ja opinnäytetyön ohjaajan kanssa on hyvä keskustella omasta mielenkiinnosta ennen menetelmän lopullista valintaa. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyön muoto on tyypillisesti tutkimuksellinen ja  tavoitteena on työelämäkehittäminen. Opinnäytetyöt voivat olla erilaisia yhteiskunnan ja käytännön työelämän tarpeisiin tehtäviä selvitys-, suunnittelu-, valmistus- ja kehittämistehtäviä. Opinnäytetyölle muodosta riippumatta on aina tyypillistä huolellinen aiempiin tutkimuksiin, kirjallisuuteen ja muihin aineistoihin perehtyminen.

Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä tuotetaan tutkittua, uutta tietoa työelämään vastaamalla rajattuun tutkimusongelmaan tai selvitystehtävään. Aineisto kerätään joko empiirisesti tai teoreettisesti. Kerätty aineisto analysoidaan ja tulokset raportoidaan opinnäytetyön raportissa. Menetelmällisesti opinnäytetyö voi olla koulutusalasta riippuen kvalitatiivinen (esim. haastattelujen analyysi), kvantitatiivinen (esim. sähköisen kyselyn analyysi) tai systemaattiseen tiedonhakuun perustuva kirjallisuuskatsaus.

Toiminnallisessa opinnäytetyössä lähtökohtana on konkreettinen työelämästä nouseva tehtävä, johon vastataan kehittämällä toimintaa kohdeorganisaatiossa. Kehittämisen lopputuloksena syntyy usein tuotos, joka voi olla esimerkiksi tuote, palvelu, ohjeistus, suunnitelma, tapahtuma, peli, koodi tai mallinnus. Tuotoksen lisäksi opinnäytetyö sisältää opinnäyteraportin, jossa dokumentoidaan ja arvioidaan toiminnan kehittäminen.

Portfolio opinnäytetyö on opiskelijan omaa oppimista ja kehitystä kuvaava työnäytekansio projektitöistä tai muista tuotoksista.  Opiskelija voi myös jatkokehittää aikaisempia projektitöitään. Portfoliossa opiskelija arvioi kriittisesti työnäytteitä ja ammatillista kehittymistään. Tekstin lisäksi sähköinen portfolio voi sisältää kuvia, videota ja muita multimediaelementtejä. Opinnäytteeseen kuuluu portfolion kehittämisprosessia taustoittava, selostava ja arvioiva opinnäyteraportti.  Osana opinnäytetyötä tekijä laatii arviointikriteerit esittelemilleen tuotoksille.

Taideteko opinnäytetyön muotona on mahdollinen kulttuurialoilla. Se koostuu taiteellisesta tai tuotannollisteknisestä projektista ja opinnäyteraportista. Taiteellinen tai tuotannollistekninen osuus on esimerkiksi sävellys, konsertti, elokuva, produktio, tilausteos, näyttämöteos, käsikirjoitus, taideteos, näyttely, ääniteos, performanssi tai kokeilu.  Opinnäytetyön kirjallinen raportti luo tietoa sekä syventää ja pohtii projektiosuutta siten, että opinnäyte on yhtenäinen ja eheä kokonaisuus. Taideteko on ammattikentän tarpeiden näkökulmasta relevantti ja uutta luova. Se myös kehittää opiskelijan taiteellista ja ammatillisteknistä osaamista. 

Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö on suunniteltu ja aikataulutettu tapa toteuttaa opinnäytetyö omaa työtä tai oman työpaikan käytäntöjä kehittäen. Se koostuu päiväkirjaosuudesta, jossa opiskelija kuvaa ja analysoi toimintaansa ja opinnäyteraporttiosuudesta, joka koostuu työn tavoitteista ja tarkoituksesta, päiväkirjamenetelmän kuvauksesta, toiminnan tuloksien yhteenvedosta ja pohdinnasta. Työssä käy ilmi teorian yhdistäminen ja soveltaminen käytäntöön. Opiskelija kuvaa päiväkirjassaan päivittäistä toimintaansa ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa, analysoi näitä viikoittain ja peilaa toimintaa ja yhteistyötä teoriaan. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on selkeästi määritelty ajanjakso, jolloin päiväkirjaa kirjoitetaan. Tyypillisesti päiväkirjatyön kesto on 10–15 viikkoa, ja se voi valmistua yhden lukukauden aikana.

3.3 Aiheen hyväksyminen, ohjaus ja opinnäytetyösuunnitelma

Opinnäytetyön aiheen hyväksyy osaamisyksikkö- tai tutkinto-ohjelmakohtaisesti määrätty henkilö. Aihe on hyväksyttävä, ennen kuin aloitat opinnäytetyön tekemisen. Opinnäytetyölle nimetään aina ohjaaja. Henkilökohtaisesta opinnäytetyön ohjauksesta sovit ohjaavan opettajan kanssa. Ohjaus on erityisen tärkeää opinnäytetyön alkuvaiheessa, kun sen tavoitetta, tarkoitusta, laajuutta ja rakennetta pohditaan ja täsmennetään. Ohjauksessa saat neuvoja esimerkiksi aiheeseen liittyvän kirjallisuuden valintaan ja hankintaan. On myös tärkeää saada opastusta löytää työhön oikea lähestymistapa ja työmenetelmät sekä pohtia yhdessä mahdollisia tarvittavia aineiston hankinnan menetelmiä.

Opinnäytetyön ohjaajaa velvoittaa vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto ideapaperiin, opinnäytetyösuunnitelmaan, tutkimuksen pohja-aineistoon ja kaikkiin salassa pidettäviin tietoihin koko opinnäytetyöprosessin ajan sekä sen jälkeen.

Jokaista opinnäytetyötä varten tehdään opinnäytetyösuunnitelma. Siitä käyvät ilmi muun muassa opinnäytetyön aihe ja kirjallisuuteen perustuva tausta (viitekehys), opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus sekä toteutussuunnitelma aikatauluineen. Suunnitelman tavoitteena on auttaa erityisesti opinnäytetyön rajaamisessa ja menetelmällisissä ratkaisuissa. Suunnitelma liitetään opinnäytetyösopimuksen liitteeksi. (Katso tarkemmin luvusta 5.1 Opinnäytetyösopimus.)

3.4 Menetelmäopinnot ja opinnäytetyöseminaarit

Opinnäytetyöprosessiin kuuluu tutkinto-ohjelmakohtaisesti määriteltyjä menetelmäopintoja, orientoivia opintoja ja seminaareja. Sinun on tilanteen mukaan mahdollista suorittaa lisäksi menetelmäopintoja myös vapaasti valittavina opintoina tai lisäksi yamk-tutkinto-ohjelmissa vaihtoehtoisina syventävinä opintoina. Voit päivittää ja syventää tiedonhakutaitojasi kirjaston järjestämässä opetuksessa.

Opinnäytetyön tekemisen tueksi järjestetään tutkinto-ohjelmittain sovitulla tavalla seminaareja sekä neuvotteluja ohjaajan ja toimeksiantajan edustajien kanssa. Opiskelijana sinä esittelet näissä tilaisuuksissa opinnäytetyötäsi ja saat palautetta ja kehittämisehdotuksia sekä ohjaajilta että muilta opiskelijoilta. Ohjauskeskustelujen välisinä aikoina työstät opinnäytetyötä eteenpäin. Opiskelijana vastaat yhteydenpidosta ohjaajaan ja toimeksiantajaan ja saat tarpeen mukaan yksilö-, ryhmä- tai verkko-ohjausta. Valmis opinnäytetyö esitetään tutkinto-ohjelmissa sovitulla tavalla (Katso tarkemmin luvusta 6.2 Opinnäytetyön suullinen esittäminen.).

3.5 Opinnäytetyö ja tietosuoja

Korkeakouluyhteisömme tietosuojakäytännöt ja -politiikka perustuvat tietosuojalakiin (1050/2018) ja EU:n tietosuoja-asetukseen (2016/679; GDPR). Mikäli käsitellään henkilötietoja, korkeakouluyhteisön jäsenen tulee noudattaa EU:n tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia. 

Kun opiskelija käsittelee henkilötietoja osana opinnäytetyötään, hän on vastuussa siitä, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti. Vaikka opiskelija pääsääntöisesti toimii opinnäytetutkimuksensa yhteydessä keräämänsä henkilötiedon rekisterinpitäjänä, opinnäytetutkimuksen ohjaajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa oikeaan ja asianmukaiseen henkilötietojen käsittelyyn.

Tampereen korkeakouluyhteisön tietosuojaohje opiskelijalle. 

Tampereen korkeakouluyhteisön tietosuojaohje opinnäytetyön ohjaajalle.

Tampereen korkeakouluyhteisön ohje Tutkimuksen tietosuoja, keskeiset periaatteet ja tutkimuksen tekijän muistilista.

3.6 Vertaisarviointi

Toisen opiskelijan antaman vertaisarvioinnin tarkoituksena on tukea opinnäytetyön tekemistä antamalla opinnäytetyöhön liittyvää rakentavaa palautetta ja kehittämisehdotuksia. Vertaisarviointi toteutetaan esimerkiksi keskinäisissä tapaamisissa, seminaareissa tai verkkoympäristössä. Vertaisarvioinnista annetaan tarkempia ohjeita tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Koko opinnäytetyön ajan toteutuva vertaisarvioijana toimiminen harjaannuttaa sinua asiasisältöjen kriittiseen ja perusteltuun tarkastelemiseen, olennaisten seikkojen havaitsemiseen ja analysoimiseen sekä niihin liittyvään kommentointiin. Palaute kehittää myös kykyäsi ottaa vastaan kritiikkiä ja vastata argumentoiden opinnäytetyöhösi liittyviin kysymyksiin. Seminaaritilanteissa toteutuva vertaisarviointi tuo usein esille ideoita ja näkökulmia, joita kaikki ryhmän jäsenet voivat hyödyntää.

Liite:

4 Kaksoistutkinnossa tehty opinnäytetyö

Jos teet kaksoistutkintoon liittyvän hyväksytyn opinnäytetyön toiseen korkeakouluun, se julkaistaan kirjoituskielestä riippumatta TAMKin opinnäytetyöohjeiden mukaisesti. Tällöin kirjoitat myös kypsyysnäytteen TAMKin ohjeiden mukaisesti.

5 Opinnäytetyön työelämäyhteistyö

Opinnäytetyön tavoitteena on työelämän kehittäminen. Työelämäyhteys voi olla yritys, organisaatio tai TAMKin kehittämishanke.  

5.1 Opinnäytetyösopimus

Opinnäytetyöstä tehdään aina opinnäytetyösopimus:

Opinnäytetyösopimus tehdään työelämätahon, ammattikorkeakoulun ja sinun välillesi. Osa yhteistyökumppaneista vaatii opinnäytetyöluvan tai tutkimusluvan hakemista. Tämä ohjeistetaan tarkemmin tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Voit pyytää sopimukseen allekirjoitukset AtomiSign-järjestelmällä sähköisesti kaikilta osapuolilta. Kirjaudu sisään Microsoft-kirjautumisen kautta. Klikkaa ”Uusi allekirjoituspyyntö”, täytä pyydetyt tiedot ja lisää allekirjoitettava sopimus sekä liitteeksi tuleva opinnäytetyösuunnitelma. Valinnat-kohdasta valitse tunnistautumistavaksi SMS-tunnistautuminen. Syötä osallistujiksi kaikkien osapuolten eli opinnäytetyön tekijöiden (ml. itsesi), ohjaajan ja yhteistyötahon yhteystiedot. Lähetä pyyntö. Yksityiskohtaisemmat ohjeet löydät tarvittaessa alta. 

Tallenna allekirjoitettu opinnäytetyösopimus- tai opinnäytetyölupalomake Wihiin arkistointia varten otsikolla Opinnäytetyösopimus. 

Tutkimusluvalla tarkoitetaan yleensä organisaation lupaa kontaktoida sen henkilökuntaa, jäseniä tms. opinnäytetyö- tai muuhun tutkimukseen liittyvissä asioissa. Jokaisella organisaatiolla on omat lupakäytäntönsä. Joillakin organisaatioilla on määrämuotoinen lupalomake, jotka tulee täyttää. Tutkimuslupa voidaan myöntää opinnäytetyön tekijälle kohdeorganisaatiosta myös sähköpostitse, siten, että lupa koskee ko. sähköpostin liitteenä olevan opinnäytetyösopimuksen mukaista toimintaa.  Jos kohdeorganisaatiolla ei ole valmista tutkimuslupapohjaa ja tutkimuslupa edellytetään, oheista mallipohjaa voi käyttää pohjana (TAMKin omasta tutkimusluvasta muokattu):

5.2 Työelämän edustajan rooli opinnäytetyöprosessissa

Työelämätaholle tehtävissä opinnäytetöissä toimeksiantaja nimeää edustajakseen yhteyshenkilön. Yrityksen, organisaation tai yhteisön edustaja osallistuu yhdessä sinun ja ohjaajasi kanssa opinnäytetyön tavoitteiden määrittelyyn ja toteutuksen suunnitteluun.

Yhteyshenkilö vastaa opinnäytetyön tekemiseen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista yrityksessä tai laitoksessa. Hän antaa mahdollisuuksien mukaan sisällöllistä ohjausta sekä opinnäytetyön tekemisessä tarvittavia tietoja ja vastaa muista mahdollisista opinnäytesopimukseen kirjatuista asioista. Yhteistyötahon edustaja antaa sinulle lausunnon valmiista opinnäytetyöstä.

5.3 Opinnäytetyön tutkimuseettiset ohjeet

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tutkimuseettisiin ohjeisiin, joita sovelletaan ammattikorkeakoulussa tehtäviin opinnäytetöihin. Opinnäytetyön eettisen hyväksyttävyyden, luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytys on, että se on tehty hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Jokainen opinnäytetyön tekijä vastaa itse näiden ohjeiden noudattamisesta omassa toiminnassaan.

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat seuraavat asiat:

• Noudatat rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.
• Sovellat eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä ja toteutat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksesi tuloksia julkaistessasi. Opinnäytetyön tekemisessä edellytetään vastuullista ja eettistä tekoälysovellusten käyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että tekoälyn käytöstä on aina mainittava ja kuvattava, miten sitä on käytetty. 
• Otat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että kunnioitat heidän työtään ja annat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessasi ja sen tuloksia julkaistessasi.
• Opinnäytetyösi on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaisesti.
• Tutkimusryhmäsi jäsenten asema, oikeudet, velvollisuudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijan rekrytoimista ryhmään.

Laadukkaan tutkimuksen esteenä voi olla tutkijan ammattietiikan puute. Tämä voi ilmetä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksina. Ne voidaan luokitella piittaamattomuudeksi hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilpiksi tieteellisessä toiminnassa. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee törkeänä laiminlyöntinä ja holtittomuutena tutkimuksen suorittamisessa. Piittaamattomuus voi esiintyä esimerkiksi muiden osuuden vähättelynä julkaisussa, puutteellisena viittauksena aikaisempiin tutkimustuloksiin tai käytettyjen menetelmien huolimattomana raportointina. Vilppi tieteellisessä toiminnassa ja opinnäytetyössä merkitsee harhauttamista, joka voi toteutua sepittämällä, vääristelyllä, luvattomalla lainaamisella tai anastamisella.

Opinnäytetyössä plagioinnista kiinni jääminen voi johtaa koko opinnäytetyön hylkäämiseen. Plagioinninesto-ohjelma (esimerkiksi Turnitin) etsii opinnäytetyöstä mahdollisia plagioituja osuuksia. 

Yllä olevat ohjeet on koottu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan www-sivuilta. Terveydenhuoltoalaan liittyviin eettisiin kysymyksiin löytyy lisätietoa myös Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan ETENEn www-sivuilla olevasta julkaisusta Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet (2001).

Arene on 9.1.2020 päivittänyt ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset, jotka löytyvät alla olevasta linkistä:
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Suosituksista löytyy mm. lyhyet muistilistat opiskelijalle ja ohjaajalle. 

5.4 Opinnäytetyö ja tekijänoikeudet

Opinnäytetyöprosessin yhteydessä tekijänoikeuskysymykset ovat merkityksellisiä ensinnäkin käytettäessä olemassa olevaa aineistoa (lähdemateriaalia) ja arvioitaessa aineiston käytön edellytyksiä sekä toiseksi arvioitaessa opinnäytetyön tekijälle tai tekijöille itselleen syntyviä oikeuksia ja niiden mahdollista siirtotarvetta. Tekijänoikeuden ohella tai sijasta aineiston käyttöä saattavat rajoittaa myös muun muassa yksityisyyden suojaa, liike- tai ammattisalaisuuksia, tavaramerkkisuojaa koskevat säännökset, sopimusperusteiset rasitteet taikka hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta.

Vaikka ammattikorkeakouluissa tehdyillä opinnäytetöillä on usein ulkopuolinen toimeksiantaja, kuuluvat opinnäytetyön tekijänoikeudet pääsääntöisesti opiskelijalle, eikä niitä normaalitilanteissa ole tarpeen siirtää kirjallisella sopimuksella toimeksiantajalle. Toimeksiantajalla on luonnollisesti mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyössä olevaa tietoa ja kehittämisehdotuksia tekijänoikeuden estämättä. Jos opinnäytetyöraporttiin itseensä tai sen liitteisiin sisältyy esimerkiksi erillinen opaskirja, koulutusmateriaali, tietokoneohjelma tai ohjelmointityötä, visuaalista aineistoa, piirustuksia, ääni- tai kuvatallenne tai muuta vastaavaa aineistoa, jota toimeksiantajan on tarpeen hyödyntää toiminnassaan tekijänoikeudellisesti merkityksellisellä tavalla, tulee oikeuksien siirtämisestä sopia erikseen. Tällöin osapuolten (toisin sanoen opiskelijan ja toimeksiantajan) on tapauskohtaisesti harkittava muun muassa sopimuksen muoto, oikeuksien siirron laajuus ja mahdollinen korvaus.

Tampereen ammattikorkeakoululla on Kopiostolta anottu oppilaitokselle tarkoitettu lupa käyttää digitaalista materiaalia opetuskäytössä (opettajat ja opiskelijat), muun muassa opinnäytetöissä.

Lisätietoja: Creative Commons -lisenssin (CC-lisenssin) jatkokäyttö
 

6 Opinnäytetyön raportointi
 

6.1 Opinnäytetyön kirjallinen raportti

Kaikista TAMKin opinnäytetöistä laaditaan kirjallinen raportti. Suomenkielisissä koulutuksissa opinnäytetyö voidaan laatia muullakin kuin opetuskielellä silloin, kun se on aiheen kannalta tarkoituksenmukaista ja kun TAMKista löytyy kyseistä kieltä hallitseva ohjaaja. Vieraskielisessä koulutuksessa opinnäytetyö laaditaan opetuskielellä (katso tutkintosääntö). Raportti sisältää keskeiset aiheen valintaan, teoreettisiin lähtökohtiin, menetelmään tai toteutustapaan, tuloksiin ja johtopäätöksiin liittyvät asiat. Raportin sisällölliset painotukset voivat vaihdella tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Opinnäytetyöraportti laaditaan TAMKissa yhtenäisellä tavalla. Sen kieliasun on oltava selkeä ja hyvän asiatyylin mukainen. Kirjoittamiseen liittyvät ohjeet ovat Kirjallisen raportoinnin oppaassa. Tee kirjallinen raporttisi oppaasta löytyvään TAMKin opinnäytetyön raporttipohjaan. 

Kaikissa opinnäytetöissä käytetään sähköistä tekstin alkuperäisyyden tarkastusjärjestelmää (Turnitin). Turnitin-harjoitusalustaa voi käyttää oman oppimisen ja ohjauksen tukena prosessin aikana. Valmiin opinnäytetyön tekstin alkuperäisyyden tarkistus tehdään Wihin kautta.

Tekstin alkuperäisyyden tarkastusohje

Opinnäytetyö on mahdollista esittää kirjallisen raportin lisäksi myös posterina. Posterilla tarkoitetaan teksteistä ja graafisista esityksistä koostettua seinätaulua tai julistetta, jonka avulla esitellään opinnäytetyön pääkohtia.

6.2 Opinnäytetyön suullinen esittäminen

Esität valmiin opinnäytetyösi julkisesti opinnäytetyön esitysseminaarissa tai muussa sovitussa tilaisuudessa. Lisäksi se voidaan esittää toimeksiantajan kanssa erikseen sovitussa tilaisuudessa. Esittämisen käytännöt vaihtelevat tutkinto-ohjelmittain, ja myös virtuaalinen esittäminen on mahdollista.

Valmistaudu opinnäytetyön suulliseen esittämiseen muun muassa selvittämällä seuraavat seikat:

• Keitä kuulijat ovat?
• Mitä kuulijat jo tietävät aiheesta?
• Missä esitys pidetään?
• Mitä havainnollistamisvälineitä tarvitset?
• Paljonko sinulla on aikaa käytettävissäsi?

Valmistele esityksen rakenne huolella. Se sisältää

• kiinnostavan aloituksen (taustat, 5 - 25 % käytettävästä ajasta)
• jäsennellyn ja valikoidun pääsisällön (70 - 80 % ajasta) ja
• lopetuksen (päätelmät tai yhteenveto, 5 - 10 % ajasta).

Valmista ytimekäs ja kiinnostava havainnollistamismateriaali ja opettele etukäteen teknisten havainnollistamislaitteiden käyttö.

Esitystilannetta johtaa tutkinto-ohjelmakohtaisesti joko opiskelijaryhmästä valittu puheenjohtaja tai ohjaava opettaja. Esityksen alussa kuulijoille esitellään sinut ja käsittelemäsi aihe. Esittäjänä aktivoit kuulijoita esimerkiksi esittämällä kysymyksiä, kertomalla esimerkkejä tai pyytämällä kommentteja. Esittäjänä puhut yleisölle. Varaudu vastaamaan kysymyksiin.

6.3 Opinnäytetyön julkisuus

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja, eikä siihen yleisesti ottaen tule sisällyttää salassa pidettäviä tietoja. Julkisuudella turvataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi.

Jos opinnäytetyö sisältää osittain salassa pidettäviä tietoja, niitä ei saa sisällyttää arvioinnin perusteena olevaan opinnäytetyöraporttiin. Katso siihen liittyvät erilliset ohjeet.

Ohje salassa pidettävistä tiedoista ja raportointivaihtoehdoista. 

6.4 Opinnäytetyön julkaiseminen

Opinnäytetyön tekijänä sinä päätät tavasta, jolla opinnäytetyö julkaistaan: joko avoimessa tai rajatussa Theseuksessa. Theseus on ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden sähköinen verkkokirjasto. 

Ennen opinnäytteen julkaisemista sinun tulee tarkistaa, että julkaisun nimi on kieliasultaan virheetön ja kirjoitusasultaan sama sekä kansilehdellä että tiivistelmässä. Sinun pitää tarkistuttaa suomenkielinen tiivistelmä ja vieraskielinen abstrakti näiden kielten opettajilla, tutkinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Tarkista samassa yhteydessä, että Wihin opinnäytetyön tiedot -kohdassa on sama otsikko kuin Theseukseen tallennettavassa lopullisessa työssä. Wihin opinnäytetyön tiedot -kohdasta otsikko kirjaantuu opintorekisteriotteeseen. Wihiin tallennettavassa otsikossa ei saa olla ylimääräisiä pisteitä, viivoja tai kaksoispisteitä. Jos otsikossa on kaksi osaa, erotetaan ne || merkeillä ilman välilyöntejä. (Esim. Ammattilaisen vuorovaikutustaidot||Laadullinen tutkimus)

Tampereen korkeakouluyhteisö/TAMK suosittelee, että tallennat opinnäytetyösi pdf/A-muodossa avoimeen Theseus-julkaisuarkistoon.

Theseus on ammattikorkeakoulujen yhteinen avoimessa internetissä toimiva opinnäytteiden verkkokirjasto, joka on luotu opinnäytteiden saatavuuden parantamiseksi. Tallennat itse oman opinnäytteesi Theseukseen. Jos opinnäytteellä on useita tekijöitä, yksi tekijöistä tallentaa sen muiden puolesta. Ennen opinnäytetyön lopullista hyväksymistä ja tutkintotodistuksen luovuttamista opinnäytetyön tulee olla julkaistu ja tallennettu arkistoitavaksi Theseukseen. Käytännössä opiskelija tallentaa Wihiin julkaistun opinnäytetyön pysyvän verkkolinkin, ja ohjaaja tarkistaa, että Wihiin on tallennettu oikea opinnäytetyöraportti.                                                    

Opiskelijoilla on täydet tekijänoikeudet kaikkiin tallennettaviin opinnäytteen osiin. Jos opinnäytteeseen kuuluu osia, joita ei voi tallentaa verkkoon (esimerkiksi CD-levy), toimitetaan ne kirjastoon. Opinnäytteen tallentaminen ja julkaiseminen Theseus-verkkokirjastossa edellyttää, että se on hyväksytty ja että annat sille julkaisuluvan. Lisätietoja opinnäytteen luovuttamisesta kirjastoon löytyy kirjaston oppaasta.

Jos esimerkiksi toimeksiantaja kieltää työn julkaisemisen internetissä, se voidaan lisätä Theseuksen käyttörajattuun kokoelmaan. Käyttörajatun kokoelman opinnäytetyöt ovat luettavissa vain tietyiltä koneilta kirjaston tiloissa sekä vapaakappalekirjastoissa, joita ovat Kansalliskirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto.

Kovakantinen opinnäytetyö omaan käyttöön

Saatat haluta tehdä opinnäytetyöstäsi verkkoversion lisäksi tulostetun kirjamuotoisen version itsellesi tai toimeksiantajallesi. Opinnäytetyön kannet ovat kovat ja väriltään tummanharmaat, ja niissä on vakiopainatuksena teksti "Opinnäytetyö" ja Tampereen ammattikorkeakoulun logo. Kansia myydään Kuntokadun kampuksen kirjakaupassa tai kirjakaupan ollessa suljettu CampusRavitan kahvilalinjastolla. Kansien kiinnitykseen tarvittava liimauslaite sijaitsee kirjakaupan läheisyydessä. Tulosta opinnäyte yksipuoleisena. Maksat itse kansituskustannukset. Huomaa, että kirjasto ei ota vastaan painettuja opinnäytetöitä.

6.5 Opinnäytetyön arkistointi

Opinnäytteet ovat Arkistolaitoksen päätöksellä (16.9.2014) pysyvästi arkistoitavia asiakirjoja. Ammattikorkeakoulujen on päätöksen mukaan huolehdittava opinnäytetöiden hyvän tiedonhallintatavan mukaisesta säilyttämisestä sekä varmistettava niiden käytettävyys myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyöt arkistoidaan pysyvästi TAMKin asiakirjahallintajärjestelmään.

Ennen kuin saat tutkintotodistuksen, sinun tulee toimittaa opinnäytteesi julkaistavaksi ja arkistoitavaksi.

Opinnäytetyön arkistointi toteutuu opinnäytetyön julkaisun yhteydessä. Theseukseen tallennetusta työstä ei tarvitse luovuttaa erillistä arkistokappaletta. Kansitetun opinnäytteen sähköinen arkistokappale arkistoidaan TAMKin asiakirjahallintajärjestelmään. Kun opinnäyte on vastaanotettu, kirjasto välittää tiedon opintotoimistoon.

Ohjeet arkistokappaleen luovuttamisesta julkaistavaksi löytyvät kirjaston ohjeesta.

Katso myös:
Arkistolaitoksen päätös opinnäytetöiden pysyvästä säilyttämisestä

7 Opinnäytetyön arviointi

Sinä ja opinnäytetyösi ohjaaja sovitte, milloin opinnäytetyö on valmis loppuarviointia varten. Opinnäytetyön valmistuttua se luovutetaan ohjaajalle ja toimeksiantajalle tarkastettavaksi tutkinto-ohjelmakohtaisten ohjeiden mukaisesti.

TAMKin tutkintosäännön mukaan opiskelijalla on oikeus saada palautetta suorituksestaan. Lisäksi opiskelijalla on oikeus tutustua arvioituun opintosuoritukseen ja saada tietoa arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Ohjaaja antaa kirjallisen arvioinnin tutkinnonsäännön määrittelemässä ajassa. Opinnäytetyön hyväksytty arvosana annetaan asteikolla 1 - 5 käyttämällä TAMKin yhteisiä arviointikriteerejä ja arviointilomaketta siinä vaiheessa, kun kaikki opinnäytetyön kokonaislaajuuteen liittyvät osasuoritukset on hyväksytty.

Jokaisella opinnäytetyön muodolla on omat arviointikriteerinsä:

Arviointikriteerien sisällölliset painotukset voivat vaihdella tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Sinun on hyvä tutustua arviointikriteereihin ennalta, jolloin ne ovat tiedossasi jo opinnäytetyöprosessin alusta lähtien. Kaikista arvioitavista osa-alueista tulee saada arvosanaksi vähintään 1, jotta opinnäytetyö olisi hyväksytty. Kahden opiskelijan opinnäytetyössä tekijöiden omien osuuksien on tultava selkeästi esiin, jos heille annetaan eri arvosanat. Jos opiskelija on tyytymätön arvosanaansa, hän voi pyytää oikaisua tutkintosäännössä määritellyllä tavalla. Opettajan tulee säilyttää arvioinnin perustelut (arviointilomake) ja opintosuoritukset vähintään vuoden ajan tulosten julkistamisesta.

Ennen syksyä 2023 alkaneiden opinnäytetöiden arviointikriteerit: 

8 Kypsyysnäyte

Opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhönsä liittyen kypsyysnäytteen. Kypsyysnäytteessä hän osoittaa asiantuntijan työssä ja viestinnässä tarvittavien tekstilajien sekä ammatillisen kieli- ja tekstitaidon hallintaa.

8.1. Kypsyysnäytteen kieli

AMK-tutkinto-opiskelijana kirjoitat kypsyysnäytteen valvotussa tilassa sillä kielellä, jolla olet suorittanut tutkinto-ohjelman pohjakoulutusvaatimuksena olevan tutkinnon (suomi tai ruotsi). Suomalaisilla koulusivistyskieli katsotaan joko peruskoulun tai, jos henkilö on suorittanut lukion, lukion suorittamiskielestä. Ammatillisen koulutuksen saaneilta koulusivistyskieli katsotaan peruskoulun päättötodistuksesta. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, opiskelija voi valita suomen tai englannin kypsyysnäytteen kieleksi. Lisätietoa tutkintosäännössä (23 § Kielitaito).

8.2 Kypsyysnäytteen kirjoittaminen

AMK-tutkinnossa kirjoitat kypsyysnäytteen pääsääntöisesti tiedotteena, mutta myös artikkeliluonnos on mahdollinen.  Sovi ohjaajasi kanssa etukäteen siitä, kirjoitatko tiedotteen vai artikkeliluonnoksen. YAMK-opiskelijat eivät kirjoita kypsyysnäytettä, jos heillä on aiempi ammattikorkeakoulututkinto suoritettavan tutkinnon kanssa samalta alalta. 

Tiedotteen pituus on 3 500–4 000 merkkiä välilyönteineen. Kirjoita teksti hyvällä asiatyylillä kokonaisin virkkein. Laadi teksti laajalle kohderyhmälle. Vältä erikoisterminologiaa ja selitä käyttämäsi termit tai lyhenteet. Tiedotteessa ei käytetä kuvia, kuvioita, taulukoita eikä luetelmia. Mieti, mitkä ovat opinnäytetyösi tärkeimmät tulokset ja keskity niiden esittelemiseen. Huomaa, että tiedote ei ole sama kuin tiivistelmä opinnäytetyöstä. Pohdi, mikä lukijoita opinnäytetyössäsi kiinnostaa tai koskettaa. Mikä siinä on uutta ja ajankohtaista? Mikä on vaikuttavaa? Suunnittele tiedotteesi siten, että se esittää asiat tärkeysjärjestyksessä. Osion lopussa olevien linkkien kautta pääset lukemaan sekä tiedotetta että artikkeliluonnosta koskevat yksityiskohtaisemmat kirjoittamisohjeet.

Aikaa kirjoittamiseen on enintään 115 min. Ohjaajaltasi saat tarvittaessa tarkempia ohjeita.

Opinnäytetyön ohjaaja tekee kypsyysnäytetentin TUNI EXAMiin henkilökohtaisena tenttinä, valitsee suoritustyypiksi osasuorituksen ja arviointiasteikoksi Hyväksytty/Hylätty. Kypsyysnäytteen pituus on 115 min. Opintojakson koodi EXAMissa on NN00GB64-3001 ja laajuus 0 op. Opiskelija voi suorittaa kypsyysnäytteen ainoastaan oman ohjaajansa tekemänä henkilökohtaisena tenttinä.

Ohjaajan ohje kypsyysnäytteen tekemiseen EXAMissa löytyy henkilöstölle rajatun "TG-TAMK opinnäytetyön olohuone" -Teamsin tiedostoista.

Yleiset EXAM-käyttöohjeet

Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa EXAMissa Tampereen korkeakouluyhteisön tenttitiloissa tai tenttivierailuna toisessa korkeakoulussa (mahdolliset paikkakunnat näet EXAMin sivuilta). Jos opiskelija ei voi kirjoittaa kypsyysnäytettä TUNI EXAMissa, pitää ohjaajan ottaa yhteyttä sähköpostitse koulutuksenpalvelut.tamk [at] tuni.fi (TAMKin Koulutuksen  palveluihin) vaihtoehtoista suoritustapaa varten. Viestissä pitää myös kertoa, minkä vuoksi kypsyysnäytteen kirjoittaminen TUNI EXAMissa ei ole mahdollista. Opiskelija ei voi itse päättää suoritustapaa.

Tiedotteen kirjoittamisohje kypsyysnäyteinstruktioon

Artikkeliluonnoksen kirjoittamisohje kypsyysnäyteinstruktioon

8.3 Kypsyysnäytteen arviointi

Ohjaaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön ja kieliasun. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Kypsyysnäytteen kieliasun arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin:

• jäsentely (muun muassa tekstin kokonaisrakenne, kappalejako, otsikointi)
• ymmärrettävyys (muun muassa tekstin itsenäisyys, argumentointi, väitteet ja niiden perustelut)
• selkeys (muun muassa virkerakenne, ammattitermien käyttö, sanavalinnat)
• tyyli (asiatyyli) ja kieli (muun muassa oikeakielisyys, oikeinkirjoitus, ohjeiden mukainen ulkoasu).

Hyväksytyn ja hylätyn kypsyysnäytteen ominaispiirteet on kuvattu liitteessä. Ohjaaja merkitsee opinnäytetyön numeerisen arvioinnin opintorekisteriin sen jälkeen, kun kypsyysnäyte ja muut tutkinto-ohjelmassa sovitut osasuoritukset, tekstin alkuperäisyyden tarkistus mukaan lukien, on hyväksytty.

Liitteet

 Lisätietoa tutkimusmenetelmistä: Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja - Tietoarkisto (tuni.fi)