Tutkintosääntö ja sitä täydentävät ohjeet

Tampereen yliopiston tutkintosääntö

(Tutkintosääntöä täydentävät ohjeet ovat sivun lopussa.)

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä elokuuta 2024.

Yliopistolain (558/2009) 26 §:n ja 28 § :n nojalla Tampereen yliopiston konsistori hyväksynyt 23.10.2018 sekä muutokset 12.5.2020, 24.5.2022 ja 14.5.2024.

1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 § Soveltamisala

Tätä tutkintosääntöä sovelletaan Tampereen yliopistona toimivassa Tampereen korkeakoulusäätiössä (jatkossa Tampereen yliopisto) suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksiin ja yleislääketieteen erityiskoulutukseen sekä erillisiin opintoihin ja avoimena yliopisto-opetuksena, erikoistumiskoulutuksena, täydennyskoulutuksena ja tilauskoulutuksena järjestettäviin opintoihin.

Tämä tutkintosääntö yhdessä Tampereen yliopiston johtosäännön ja muiden Tampereen yliopistoa koskevien korkeakoulusäätiön sääntöjen kanssa linjaa Tampereen yliopiston opetuksen, opiskelun ja koulutuksen johtamisen periaatteet.

Se, mitä tässä tutkintosäännössä säädetään tiedekunnista, koskee soveltuvin osin myös muita opetusta antavia yksiköitä.

2 § Sovellettavat säädökset ja määräykset

Yliopistossa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja opiskelijoista on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009 + muutokset), laissa yliopistolain muuttamisesta (940/2017) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (56/2015 + muutokset) sekä seuraavissa asetuksissa ja laeissa niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen on säädetty ja niiden nojalla määrätty

hallintolaki (434/2003)
laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)
laki opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998)
laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (956/2011)
asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998)
opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (1451/2014)
opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (331/2016)
valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009)
valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004)
valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009)

Tampereen yliopiston koulutusta ja siihen liittyvää tukitoimintaa johdetaan Tampereen korkeakouluyhteisön strategian mukaisesti.

Konsistori päättää tutkintosääntöä tarkentavat opetukseen ja tutkimukseen liittyvät säännöt, minkä lisäksi rehtori tai hänen määräämänsä voi antaa yliopiston opetukseen ja tutkimukseen liittyviä ohjeita.

2 LUKU: LAADUNHALLINTA

3 § Koulutuksen kehittäminen sekä laadunhallinta

Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Yliopistojen tulee julkistaa järjestämiensä arviointien tulokset. (558/2009, 87 §)

Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. (794/2004, 28 §).

Tiedekunnat vastaavat tutkinto-ohjelmiensa tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä arvioivat ja kehittävät opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatua sekä laadun hallintaa.

Tutkinto-ohjelma voi hakea kansainvälistä akkreditointia tai muuta laatuleimaa.

Koulutuksen palauteprosessit ja -järjestelmät edistävät avointa, aktiivista ja vastavuoroista palautekulttuuria, koulutuksen laadunhallintaa ja koulutuksen johtamista. Koulutuksesta kerätään palautetta opiskelijoilta, opettajilta ja sidosryhmiltä, kuten työnantajilta ja alumneilta.

Palautteen antaminen on osa opintojen suorittamista. Opiskelijoiden antama palaute käsitellään ja siitä annetaan vastapalaute.

4 § Hyvä tieteellinen käytäntö

Opiskelussa ja opetuksessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja hyviä opiskelukäytäntöjä, sekä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja yliopiston opiskelun ja tutkimuksen etiikkaa ja tutkimuksen vastuullisuutta koskevia ohjeita.

3 LUKU: KOULUTUKSEN KOKONAISUUS

5 § Koulutukset ja tutkinto-ohjelmat

Yliopistojen koulutusvastuusta säädetään yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) liitteessä, ja koulutusvastuuta täsmennetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä (1451/2014). Tampereen yliopiston sisäisen koulutusvastuun jakautuminen (ohjauksen alat, koulutusalat, tutkinto-ohjelmat ja tutkintonimikkeet) on kuvattu liitteessä 1.

Koulutusvastuunsa piiriin kuuluvilla aloilla tiedekunnat voivat järjestää alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sekä tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtavaa koulutusta. Tutkintoon johtava koulutus toteutetaan tutkinto-ohjelmina.

Tutkintoon johtavat koulutukset järjestetään Tampereen yliopistossa yliopistojen tutkintoja ja erikoistumiskoulutuksia koskevan asetuksen (VNA 794/2004 + muutokset) mukaisina koulutusohjelmina. Tutkintoon johtavat koulutusohjelmat koostuvat yhdestä tai useammasta tutkinto-ohjelmasta.

Alempaan korkeakoulututkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat ovat kandidaattiohjelmia. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat ovat maisteriohjelmia, DI-ohjelmia sekä arkkitehdin tutkinto-ohjelma ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma. Tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat ovat tohtoriohjelmia.
Koulutusohjelmien rakenteet tutkintoon johtavissa koulutuksissa ovat seuraavat:

o Alempaan korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma sisältää kandidaattiohjelman.
o Ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma sisältää maisteriohjelman, DIohjelman, arkkitehdin tutkinto-ohjelman tai lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelman.
o Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma sisältää kandidaattiohjelman ja yhden tai useamman maisteriohjelman, DI-ohjelman tai arkkitehdin tutkinto-ohjelman.
o Tohtorin tutkintoon johtava koulutusohjelma sisältää tohtoriohjelman.
o Tutkinto-ohjelmiin voi kuulua opintosuuntia. Tohtoriohjelmissa tutkimusala voi muodostaa opintosuunnan.

Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavalla tutkinto-ohjelmalla voi olla vain yksi tutkintokieli. Tohtorin tutkintoon johtavalla tutkinto-ohjelmalla voi olla kuitenkin useampi tutkintokieli.

Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammatillinen jatkokoulutus toteutetaan erikoisalakohtaisina koulutusohjelmina sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta (55/2020) mukaisesti.

Konsistori päättää tutkinto-ohjelman perustamisesta tiedekuntaneuvoston ehdotuksesta. Myös rehtori voi käynnistää tutkinto-ohjelman perustamisen tiedekuntaneuvostoa tai tiedekuntaneuvostoja kuultuaan (JS). Tutkinto-ohjelman perustamisen yhteydessä todetaan koulutuksesta vastuullinen tiedekunta. Tutkinto-ohjelman nimen muuttamisesta päättää tiedekuntaneuvosto.

Konsistori päättää tutkinto-ohjelman lakkauttamisesta tiedekuntaneuvoston ehdotuksesta.Myös rehtori voi käynnistää tutkinto-ohjelman lakkauttamisen tiedekuntaneuvostoa tai tiedekuntaneuvostoja kuultuaan (JS). Kun tutkinto-ohjelma lakkautetaan tai tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma muuttuu oleellisesti, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa kesken olevat opinnot loppuun kohtuullisen siirtymäkauden aikana. Tiedekuntaneuvosto päättää siirtymäkauden järjestelyistä, jollei siirtymäkaudesta ole muuta säädetty tai määrätty. Lakkautettuun koulutukseen liittyvä opiskeluoikeus päättyy siirtymäkauden päätyttyä. Konsistori päättää koulutusten lakkauttamiseen liittyvien siirtymäaikojen periaatteista.

Kun yliopiston tutkinto-ohjelma lakkautetaan, yliopisto voi sopia toisen yliopiston kanssa opiskelijoiden siirtymisestä suorittamaan samaa tutkintoa kyseisessä yliopistossa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus jäädä kolmen vuoden ajaksi tutkinto-ohjelman lakkauttamisesta suorittamaan tutkintoa siihen yliopistoon, jonka tutkinto-ohjelma lakkautetaan, ottaen huomioon yliopistolain 41 § :n 1-4 momentissa säädetty opiskeluoikeuden kesto. Opiskeluoikeuden siirtymiseen sovelletaan yliopistolain 41 §:n 5 momenttia (940/2017, 7 b§).

Tutkinto-ohjelmien opintosuunnista, tohtoriohjelmien mahdollisista tutkimusaloista sekä erillisen opintokokonaisuuden perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää asianomaisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto.

Kotimaisten tai ulkomaisten korkeakoulujen kanssa yhteistyössä järjestettävistä tutkinto-ohjelmista sekä muista yhteiskoulutuksista sovitaan erillisellä sopimuksella. Yhteistyössä toteutettavissa tutkinto-ohjelmissa toimii korkeakoulujen yhteinen suunnitteluryhmä, jossa on yliopistoyhteisön eri ryhmien edustus.

6 § Jatkuva oppiminen

Yliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta, erikoistumiskoulutusta ja täydennyskoulutusta sekä tuottaa koulutus- ja kehityspalveluja.

Tiedekunnat ja muut opetusta antavat yksiköt voivat ottaa opiskelijoita erikoistumiskoulutukseen, täydennyskoulutukseen, suorittamaan erillisiä opintoja sekä avoimeen yliopisto-opetukseen.

Tampereen yliopistossa (tai sen edeltäjissä) ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan myöntää alumniopiskelijan erillinen opiskeluoikeus. Alumniopiskelijan oikeus voidaan myöntää myös Tampereen yliopistossa (tai sen edeltäjissä) alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle, jolla ei ole opiskeluoikeutta ylempään korkeakoulututkintoon samassa koulutuksessa. Opiskeluoikeuden myöntää dekaani.

Avoimen yliopisto-opetuksen ja erillisten opintojen maksujen osalta noudatetaan, mitä valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen toiminnasta perittävistä maksuista (1082/2009) sekä asetuksen muutosten nojalla päätetään. Alumniopinnot ovat maksuttomia Tampereen yliopistosta valmistumista seuraavan lukuvuoden loppuun asti. Tämän jälkeen opinnot ovat maksullisia.

7 § Opetussuunnitelmatyö

Konsistori päättää Tampereen yliopiston opetussuunnitelmatyön yhteiset periaatteet.

Opetussuunnitelmatyötä varten tiedekuntaneuvostot nimeävät työryhmät, joissa on jäseninä opettajia, opiskelijoita, koulutuksen ja oppimisen palveluiden edustajia sekä tarpeen mukaan muita asiantuntijoita. Opetussuunnitelmatyötä tehdään yhdessä muiden tutkinto-ohjelmien ja tiedekuntien kanssa.

Koulutuksen ohjausryhmän (tiedekunta nimeää tarpeen mukaan) tehtävät:
• koordinoi ja valmistelee tiedekuntatason opetussuunnitelmatyötä tutkinto-ohjelmien tukena
• laatii tiedekuntaneuvostolle tiedekunnan strategiset ja sisällölliset painopisteet opetussuunnitelmien laatimiseen ja kehittämiseen
• käy läpi palaute- ja tilastotiedon ja tunnistaa tiedekuntatason kehittämistarpeet.

Tohtorikoulutuksen ohjausryhmän (tiedekunta nimeää tarpeen mukaan) tehtävät:
• koordinoi ja valmistelee tiedekunnan tohtoriohjelmien opetussuunnitelmatyötä
• tukee tiedekunnan tohtoriohjelmien suunnittelua, arviointia ja kehittämistä.

Tutkinto-ohjelman suunnitteluryhmä:
• toteuttaa ja kehittää tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmatyötä
• laatii tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman ja kehittää sitä
• tunnistaa palaute-, tilasto- ja seurantatietojen perusteella tutkinto-ohjelman ja sen opetussuunnitelman kehittämistarpeet, ml. muutostarpeet, joihin on vastattava kesken opetussuunnitelmakauden.

Tohtoriohjelman suunnitteluryhmän tehtävät:
• toteuttaa ja kehittää tohtoriohjelman opetussuunnitelmatyötä
• laatii tohtoriohjelman opetussuunnitelman ja kehittää sitä

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja oppimisen arvioinnin siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa (558/2009, 40 §). Lukuvuodelle mitoitettu opintojen laajuus on noin 60 opintopistettä. Opetussuunnitelman tulee mahdollistaa ympärivuotinen opiskelu.

8 § Opetussuunnitelma ja opetustarjonta

Opetussuunnitelma on osaamisperustainen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline. Opetussuunnitelmatyön yhteiset periaatteet ja tavoitteet -ohje antaa raamit Tampereen yliopiston opetussuunnitelmatyölle.

Opetussuunnitelmaan sisällytetään ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia opetuksen, opintojen ohjauksen, opiskelijoiden opintojen suunnittelun ja opintojen sujuvan etenemisen sekä osaamisen arvioinnin ja opintosuoritusten rekisteröinnin kannalta. Opetussuunnitelmassa kuvataan opiskelijan saavuttama osaaminen ja tutkinnon tai erillisen opintokokonaisuuden rakenne.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy tiedekunnan opetussuunnitelmat kolmeksi lukuvuodeksi. Tutkijakoulun ja kielikeskuksen opetussuunnitelman hyväksyy konsistori. Seuraavana lukuvuonna voimaan tulevat opetussuunnitelmat hyväksytään helmikuun loppuun mennessä, tutkijakoulun ja kielikeskuksen osalta marraskuun loppuun mennessä.

Yliopisto voi järjestää opetusta yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Opetusyhteistyössä noudatetaan mitä laki yliopistolain muuttamisesta (940/2017) määrää.

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavien tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmiin varataan tilaa vapaasti valittaville opinnoille, vastaavasti vapaasti valittavia opintoja järjestetään muiden tutkinto-ohjelmien ja tiedekuntien opiskelijoille.

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetussuunnitelman mukaista opetusta voidaan antaa myös kesäkuukausina. Kesäopetukseen osallistuminen ei kuitenkaan saa olla edellytys tutkinnon suorittamiselle.

Opetustarjonnassa kuvataan kunakin lukuvuonna tarjottava opetus. Opetustarjonta sisältää tarkemmat opintojaksojen osaamistavoitteisiin, sisältöön, opetus- ja arviointimenetelmiin, arviointikriteereihin ja opintojen suorittamiseen liittyvät tiedot. Seuraavan lukuvuoden opetustarjonnasta päättää tiedekuntaneuvosto tutkinto-ohjelmien esityksestä maaliskuun loppuun mennessä. Tutkijakoulun opetustarjonnasta päättää tutkimuksen vararehtori ja kielikeskuksen opetustarjonnasta päättää koulutuksen vararehtori maaliskuun loppuun mennessä.

Opiskelijoiden tulee ilmoittautua toteutuksille yliopiston ohjeiden mukaisesti. Mikäli toteutukseen ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin sille voidaan ottaa, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään otetaan ensin opiskelijat, joille opintojakso on opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaan pakollinen. Tiedekunnat ja opetusta antavat erillisyksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista. Etusijajärjestys on saatettava etukäteen opiskelijoiden tietoon.

9 § Opetus- ja tutkintokieli

Yliopiston opetus- ja tutkintokielenä on suomi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. (558/2009,11 §) Tutkinto-ohjelman tutkintokieleksi voidaan määrätä englanti, jolloin ohjelman opetus ja ohjaus ovat saatavissa englanniksi ja opintosuoritukset tehtävissä englanniksi. Tutkintokieleltään englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevan opiskelijan tutkintokieli on englanti. Jos opiskelija tekee opinnäytteensä suomen kielellä, tutkintokieleksi tutkintotodistukseen merkitään kuitenkin suomen kieli. Opintosuoritusten kieli määrätään opetussuunnitelmissa. Opiskelijan oikeudesta käyttää opintosuorituksessa muuta kuin opetussuunnitelmassa määrättyä kieltä päättää opintojakson vastuuhenkilö.

4 LUKU: OPISKELUOIKEUS

10 § Opiskelijaksi ottaminen

Valittaessa uusia tutkinto-opiskelijoita opiskeluoikeus myönnetään sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon. Opiskelijat valitaan tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin.

Tiedekuntaneuvosto päättää perusteista, joiden mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle ja vain siihen opiskeluoikeuden saaneelle opiskelijalle voidaan antaa oikeus jatkaa opiskelua ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi.

Jatkotutkintoon hyväksytylle annetaan opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon tai, milloin siihen on erityistä syytä, pelkästään jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon. Opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon sisältää opiskeluoikeuden lisensiaatin tutkintoon.

Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammatilliseen jatkokoulutukseen hyväksytyille annetaan opiskeluoikeus yleislääketieteen erityiskoulutukseen, erikoislääkärin koulutukseen tai erikoishammaslääkärin koulutukseen.

11 § Opiskeluoikeuksia koskevat rajaukset

Opiskelijalla voi kerrallaan olla voimassa vain yksi samaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tieteelliseen, taiteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Tampereen yliopistossa.

Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavan sisältöisenä saman koulutusalan tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, johon hakijalla on jo opiskeluoikeus tai jonka hakija on jo suorittanut, ellei valintaperusteista muuta johdu.

Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavasta koulutuksesta. Säännös ei kuitenkaan koske siirtoopiskelupaikan vastaanottamista, koska siirtoon liittyy entisen opiskeluoikeuden menettäminen.

12 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Tiedekuntaneuvosto voi peruuttaa myönnetyn opiskeluoikeuden, mikäli ilmenee, että opiskeluoikeutta haettaessa on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on voinut olla vaikutusta valinnan tulokseen.

13 § Opiskeluoikeuden kesto

Yliopistolain 40–43 §:ssä on määritelty alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteelliset suorittamisajat ja säädetty opiskeluoikeuden keston rajoittamisesta.

Opiskelijan katsotaan aloittaneen tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa kyseiseen tutkintoon johtavan opiskelupaikan Tampereen yliopistossa.

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka lapsen syntymän tai adoption yhteydessä pidettävästä vapaasta. Opiskelupaikan ennen 1.8.2015 vastaanottaneiden osalta tutkintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Opiskelupaikan 1.8.2015 jälkeen vastaanottaneiden kohdalla tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi.

Mikäli tutkintoa ei ole suoritettu yliopistolain 41 §:ssä säädetyssä ajassa, opiskelija voi hakea opinnoilleen lisäaikaa. Dekaani voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun suorittamiseksi.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi (558/2009, 43 §).

Erikoislääkärikoulutuksen opiskeluoikeuden kesto on 10 vuotta ja erikoishammaslääkärikoulutuksen 6 vuotta pl. suu- ja leukakirurgian koulutusohjelma, jossa opiskeluoikeuden kesto on 10 vuotta. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen opiskeluoikeuden kesto on 6 vuotta.

Jatkotutkinnon ohjeellinen suorittamisaika on päätoimisilla jatko-opiskelijoilla neljä vuotta. Sivutoimisilla jatko-opiskelijoilla suorittamisaika voi olla pidempi.

Opiskeluoikeus myönnetään määräajaksi ja sisällöllisesti rajattuna, kun kysymys on avoimista yliopisto-opinnoista tai erillisistä opinnoista taikka tutkintokoulutuksesta, joka toteutetaan kertaluontoisena tai määräaikaisena.

14 § Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan on lukuvuosittain ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi yliopiston määräämällä tavalla.

Opiskelija, joka laiminlyö lukuvuosi-ilmoittautumisen, menettää opiskeluoikeutensa (558/2009, 39 § ja 43 §).

Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi yliopiston ohjeiden mukaisesti.

Lukuvuosi-ilmoittautuminen ei koske opiskelijoita, jotka osallistuvat tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

15 § Opiskeluoikeuden muutos

Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskeleva voi hakea tutkinto-ohjelman tai opintosuunnan vaihtoa. Päätöksen vaihdosta tekee yhdenvertaisin perustein vastaanottavan tutkinto-ohjelman vastuutiedekunnan dekaani.

Jatko-opiskelija voi hakea tohtoriohjelman vaihtoa tai tohtoriohjelman sisällä tutkimusalan vaihtoa. Päätöksen vaihdosta tekee vastaanottavan tohtoriohjelman vastuutiedekunnan dekaani.

16 § Opiskeluoikeuden passivointi ja päättyminen

Opiskelijan, joka on vastaanottanut opiskelupaikan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ennen 1.8.2005, opiskeluoikeus voidaan passivoida, jos hän ei kolmena peräkkäisenä edeltävänä lukuvuotena ole suorittanut opintoja Tampereen yliopistossa. Opiskelijan opiskeluoikeus säilyy ja se voidaan palauttaa dekaanin päätöksellä tutkinnon loppuun suorittamista varten. Kun opiskelijan opiskeluoikeus on passivoitu, hän ei voi tehdä lukuvuosi-ilmoittautumista, eikä hänelle voida kirjata opintosuorituksia.

Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon tai myönnetty opintoaika päättyy. Tutkinto-opiskelija voi luopua opiskeluoikeudestaan ilmoittamalla asiasta kirjallisesti.

5 LUKU: OPISKELIJAVALINTA

17 § Opiskelijavalinta

Rehtori päättää tiedekuntaneuvostojen esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa sekä pelkästään alempaa tai pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien uusien opiskelijoiden määrästä kuten myös aineenopettajien pedagogisiin opintoihin otettavien opiskelijoiden määrästä.

Tiedekuntaneuvosto käsittelee vuosittain tieteellistä ja taiteellista jatkotutkintoa suorittamaan otettavien uusien opiskelijoiden tavoitemäärät sekä erikoislääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen otettavien uusien opiskelijoiden aloituspaikkamäärät koulutusohjelmittain.

Konsistori seuraa opiskelijavalinnoille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa tiedekunnille yleisohjeet valintojen kehittämislinjoista.

Tiedekunta tai tieteenala voi sopia yhden tai useamman yliopiston kanssa, että opiskelijoiden valinta suoritetaan näiden yliopistojen yhteistyönä.

Tiedekunta vastaa opiskelijavalinnan toteuttamisesta yhdessä yliopiston hakijapalveluiden kanssa.

18 § Valinta alempaan, alempaan ja ylempään tai vain ylempään korkeakoulututkintoon

Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon, sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai vain ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka täyttää yliopistolain 37 §:ssä määritellyn hakukelpoisuuden. Lisäksi opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Opiskelijavalinnassa hyväksytty opiskelija saa opiskeluoikeuden vain alempaan korkeakoulututkintoon, sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai vain ylempään korkeakoulututkintoon.

Tiedekunta voi edellyttää ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otetun henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Täydentävien opintojen linjaukset annetaan erikseen.

Opiskelijavalintapäätöksen tekee dekaani.

19 § Valinta erikoistumiskoulutukseen

Erikoistumiskoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut.

Opiskelijavalintapäätöksen tekee dekaani.

20 § Valinta jatkotutkintoon tai ammatilliseen jatkokoulutukseen

Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka täyttää yliopistolain 37 §:ssä määritellyn hakukelpoisuuden.

Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Jatko-opiskelijoita valittaessa otetaan kelpoisuuden ohella huomioon hakijoiden opinto- ja tutkimussuunnitelmat sekä tiedekunnan voimavarojen riittävyys jatkokoulutukseen liittyvän opetuksen ja tarvittavan ohjauksen järjestämiseen.

Tiedekuntaneuvosto päättää tarkemmin tieteellisiin ja taiteellisiin jatkotutkintoihin sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 56/2015 (+muutokset) mukaiseen ammatilliseen jatkokoulutukseen ottamisen edellytyksistä ja valinnan perusteista, ellei toisin ole säädetty tai määrätty.

Dekaani hyväksyy tiedekuntaan otettavat jatko-opiskelijat.

6 LUKU: OPISKELU

21 § Opintojen suorittaminen ja voimassaolo

Tutkintoon myönnetty opiskeluoikeus sisältää oikeuden opetussuunnitelmassa mainittujen tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen. Tutkintoon voidaan opetussuunnitelmassa määritellyn mukaisesti sisällyttää vapaasti valittavia opintoja myös muista tiedekunnista ja muista korkeakouluista.

Tutkinnon suorittamisen aikana tehdyt opintokokonaisuudet, opintojaksot, opinnäyte, kypsyysnäyte sekä kielitaidosta saadut merkinnät ja jatkotutkintojen opintosuoritukset eivät pääsääntöisesti vanhene ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoihin.

Tiedekuntaneuvosto päättää tarkemmista opintosuoritusten voimassaolon ja vanhenemisen perusteista.

22 § Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma

Yliopistolain 40 §:n mukaisesti yliopisto järjestää opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa.

Opintojen ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan oppimisprosesseja, opiskeluvalintojen tekemistä, opintojen ja tutkimuksen sujuvaa etenemistä suunnitellussa aikataulussa ja akateemiseksi asiantuntijaksi kasvua sekä kiinnittymistä yliopisto- ja opiskelijayhteisöön.

Osana opintojen ohjausta alempaa ja/tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman kullekin tutkinnolle ja päivittää sitä. Jatko-opiskelija tekee tutkimus- ja opintosuunnitelmat ja päivittää niitä. Opintosuunnitelmassa opiskelija esittää tutkintoonsa sisältyvät opintokokonaisuudet ja opintojaksot sekä niiden suoritusajankohdat, mahdollisen kansainvälistymisosion suorittaminen mukaan luettuna.

Mikäli opiskelija haluaa poiketa tutkinto-ohjelmalle hyväksytystä opetussuunnitelmasta, on hänen hyväksytettävä opintosuunnitelmansa erikseen. Jokainen opiskelija saa tukea opintosuunnitelman ja tutkimussuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä.

Tiedekunnissa annetaan tarkemmat ohjeet henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisesta, hyväksymisestä ja HOPS-ohjauksesta tutkinto-ohjelmissa.

23 § Opintosuoritusten tai muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen

Läsnä oleva opiskelija, jolla on opiskeluoikeus Tampereen yliopistoon, voi hakea osaamisen hyväksilukua koska tahansa opintojen aikana. Osaamista voidaan hyväksilukea sekä korvaamalla että sisällyttämällä.

Hyväksilukea voi suomalaisissa ja ulkomaalaisissa korkeakouluissa suoritettuja opetussuunnitelman mukaisia opintoja sekä muuten saavutettua osaamista, jotka vastaavat suoritettavan tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita. Hyväksilukea voi vain hyväksytysti suoritettuja opintojaksoja. Osaaminen on aina todennettava ja arvioitava.

Korvaavuutta arvioitaessa ratkaisevat opintojakson ja opintokokonaisuuden osaamistavoitteet, ei opintopisteiden määrä.

Hyväksilukua ei tehdä, mikäli opiskelija on jo suorittanut opintojakson, johon hän hakee korvaavuutta tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamista. Opinnäytteitä ja kypsyysnäytteitä ei voi hyväksilukea. Opiskelijan aiemmin suoritetussa tutkinnossa osoitettu suomen tai ruotsin kielen taito kuitenkin hyväksiluetaan.

Hyväksiluvun kannalta ei ole merkitystä sillä, sisältyykö hyväksiluettu osaaminen jo johonkin tutkintoon. Alemmasta korkeakoulututkinnosta ei kuitenkaan voida tehdä hyväksilukuja samaan koulutukseen sisältyvään ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijavalinnan perusteena olleesta tutkinnosta ei voida tehdä opintojen hyväksilukuja, ellei opinto ole opiskelijan opiskeluoikeuteen liittyvän opetussuunnitelman mukaan pakollinen.

Koulutuksen vararehtori antaa tarkemmat ohjeet hyväksilukumenettelyistä. Lisäksi tiedekuntaneuvostot voivat antaa tiedekunta- tai tutkinto-ohjelmakohtaisia tarkennuksia

24 § Ennakollinen hyväksiluku ja ristiinopiskelu ammattikorkeakoulujen kanssa

Läsnä oleva tutkinto-opiskelija voi suorittaa tutkintoonsa soveltuvia opintoja ammattikorkeakoulussa, joka on Tampereen yliopiston yhteistyökumppani. Yhteistyöstä tehdään erillinen korkeakoulujen välinen sopimus.

Näiden opintojen suorittamiseen opiskelijalle annetaan automaattisesti erillinen opiskeluoikeus. Mikäli yhteistyöammattikorkeakoulussa suoritettavat opinnot ovat ennakolta sovittu hyväksiluettavaksi opiskelijan tutkintoon, ei opiskelijan tarvitse erikseen hakea opintojen hyväksilukua. Nämä opinnot on kuvattu Tampereen yliopiston tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa tai opetustarjonnassa. Tampereen yliopiston läsnä olevalle tutkinto-opiskelijalle rekisteröidään erillinen opiskeluoikeus yhteistyökorkeakoulussa suoraan Tampereen yliopiston opiskeluoikeuden perusteella ennen opintojen alkua.

25 § Opintojen etenemisen seuranta

Tutkinto-opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan opintojen eri vaiheissa. Seurantatietoa hyödynnetään opiskelijoiden opintojen ohjauksessa ja koulutuksen kehittämisessä.

26 § Jatko-opiskelijan opiskelu ja ohjaus

Jatko-opiskelijalle nimetään 1) vastuuohjaaja ja vähintään yksi muu ohjaaja tai 2) vastuuohjaaja ja seurantaryhmä tai 3) vastuuohjaaja, vähintään yksi muu ohjaaja ja seurantaryhmä. Vastuuohjaaja vastaa jatko-opiskelijan tutkinnon kokonaisuudesta ja ohjausjärjestelyistä. Vastuuohjaajan, muiden ohjaajien ja seurantaryhmän välisestä työnjaosta sovitaan erikseen. Jatko-opiskelijan ohjauksen periaatteista annetaan erilliset määräykset.

Vastuuohjaajan tulee olla Tampereen yliopistoon työsuhteessa oleva väitöstutkimuksen alaa edustava professori, tenure track -urapolussa oleva henkilö tai dosentti. Erityisestä syystä vastuuohjaajaksi voidaan nimetä myös henkilö, joka ei ole työsuhteessa Tampereen yliopistoon, mutta tekee tutkimusta Tampereen yliopiston tutkimusyhteisössä. Muiden ohjaajien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita.

Aiemmin jatkotutkintona suoritettuun lisensiaatintutkintoon sisältyvät opinnot voidaan hyväksilukea osaksi tohtorin tutkintoa, mikäli ne vastaavat tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita.

Mikäli jatko-opiskelija ei edistä väitöskirjaansa ja muita opintojaan, hänet voidaan siirtää tiedekunnan tohtoriohjelmasta yleiseen tohtoriohjelmaan.

7 LUKU: ARVIOINTI, OPINNÄYTTEET JA TUTKINTOTODISTUS

27 § Opintosuorituksen arviointi

Opintosuorituksia arvioidaan, jotta saadaan tietoa osaamistavoitteiden saavuttamisesta. Oppimista tulee mahdollisuuksien mukaan arvioida myös opetuksen ja opintosuoritusten tekemisen aikana. Arviointi voi kohdistua osaamistavoitteiden saavuttamisen lisäksi oppimisprosesseihin.

Opintosuoritusten arvioinnin perusteet ovat julkisia.

Opintosuorituksia voidaan kirjata vain läsnä olevaksi ilmoittautuneelle opiskelijalle, jolla on asianmukainen opiskeluoikeus. Opiskelija voi suorittaa vain opiskeluoikeutensa mukaisia opintoja.

Mikäli opintojen suorittaminen edellyttää ennalta määriteltävissä olevaa osaamista, opiskelijoiden osaamisen taso arvioidaan luotettavalla menettelyllä.

Opintosuorituksen arvioinnista vastaa opintojaksosta vastaava opettaja. Opintosuoritus voi koostua yhdestä tai useammasta osasuorituksesta. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt dekaanin tai yksikön johtajan on määrättävä toinen henkilö opintosuorituksen arvioijaksi.

Opintosuoritukset on arvioitava ja tulokset tallennettava 21 päivän kuluessa siitä, kun opintosuoritus on jätetty tai viimeistään täytynyt jättää arvioitavaksi. Opintosuorituksen arvioinnissa dekaani tai yksikön johtaja voi myöntää perustellusta syystä poikkeuksen määräaikaan. Tästä poikkeuksesta tulee ilmoittaa etukäteen opiskelijoille.

Kesäkuun 1. päivän ja heinäkuun 31. päivän välisenä aikana järjestettyjen arviointien tulokset voidaan julkistaa 5 momentissa määrättyä pidemmän ajan kuluessa, kuitenkin ennen seuraavan lukuvuoden ensimmäisen opetusperiodin alkua.

Toisen ja kolmannen opetusperiodin välisenä aikana järjestettyjen arviointien tulokset voidaan julkistaa 5 momentissa määrättyä korkeintaan 14 vuorokautta pidemmän ajan kuluessa.

Opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelija toimii vilpillisesti. Menettelystä vilppiä epäiltäessä annetaan erillinen ohje. Vilpistä seuranneeseen hylkäämiseen opiskelija voi pyytää oikaisua tämän tutkintosäännön 35 §:ssä mainitulla tavalla.

Ennen opintosuorituksen arviointia voidaan käyttää tekstin alkuperäisyyden tunnistusjärjestelmää yliopiston ohjeiden mukaisesti.

Opintosuoritusten arvioinnista annetaan erillinen ohje.

28 § Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäyte

Tiedekuntaneuvosto päättää opinnäytteiden arviointiperusteista.

Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvän opinnäytteen tarkastaa ja hyväksyy yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö, jonka tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.

Ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvän opinnäytteen hyväksyy dekaani kahden tarkastajan yhteisen lausunnon ja arvosanaehdotuksen perusteella. Vähintään toisen tarkastajan tulee olla työsuhteessa Tampereen yliopistoon. Molempien tarkastajien tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Arkkitehdin tutkinto-ohjelmassa dekaani hyväksyy opinnäytteen kahden tarkastajan lausunnon ja suunnitteluryhmän arvosanaehdotuksen pohjalta.

Vapaasti valittavina opintoina suoritettavien syventävien opintojen opinnäytteen hyväksyy dekaani vähintään yhden tarkastajan lausunnon perusteella.

Opinnäytteiden arviointiprosessia edeltää opinnäytteen tarkastaminen tekstin alkuperäisyyden tunnistusjärjestelmällä. Opinnäytteiden käytännöistä ja hyväksymisprosessista, käsikirjoituksen alkuperäisyyden tarkastamisesta sekä kypsyysnäytekäytännöistä annetaan erillinen ohje.

29 § Lisensiaatintutkimus

Lisensiaatintutkimuksen hyväksyy tiedekuntaneuvosto kahden tarkastajan lausuntojen perusteella. Vähintään toisen tarkastajan tulee olla yliopiston ulkopuolinen. Tarkastajien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita. Tiedekuntaneuvosto tai tiedekuntaneuvoston määräämänä dekaani hyväksyy lisensiaatintutkimuksen tarkastajat.

30 § Väitöskirja

Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Väitöskirja on tekijän kirjoittama yhtenäinen työ tai tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakenttää käsitteleviä kokonaisuuksia ja niistä laadittu yhteenveto. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Taiteellinen väitöstutkimus koostuu taiteellisesta tai käytännöllisestä ja reflektiivisestä osasta. Väitöstutkimuksen taiteellinen tai käytännöllinen osa voi olla joko itsenäinen taiteellinen työ tai sarja taiteellisia töitä sekä omasta taiteellisesta työskentelystä nousevien menetelmien ja käsitteiden kokeilua tai tutkimista muulla tavoin. Taiteellisen tai käytännöllisen työn ja siihen liittyvän reflektiivisen osan tulee yhdessä muodostaa taiteilijan kehitystä kuvaava, tukeva ja edistävä kokonaisuus.

Väitöskirjan käsikirjoituksen tulee käydä läpi tekstin alkuperäisyystarkistus ennen kuin työ voidaan jättää esitarkastukseen.

Tiedekuntaneuvosto tai tiedekuntaneuvoston määräämänä dekaani tai varadekaani nimeää väitöskirjan esitarkastajat ja vastaväittäjät.

Esitarkastajien ja vastaväittäjien tulee olla yliopiston ulkopuolisia, puolueettomia tohtorin tutkinnon suorittaneita kokeneita asiantuntijoita. Teatteritaiteen ja arkkitehtuurin alalla vähintään toisen esitarkastajan ja vastaväittäjän on oltava tohtorin tutkinnon suorittanut ja toinen voidaan nimetä taiteellisten ansioiden perusteella. Asiantuntijoilla ei saa olla yhteisjulkaisuja väittelijän kanssa kolmen edellisen vuoden aikana. Asiantuntijoiden esteellisyydestä säädetään hallintolaissa (434/2003, 27-29 §)

Esitarkastajien tehtävänä on antaa lausunto siitä, onko käsikirjoituksella sellainen tieteellinen tai taiteellinen arvo, että tiedekuntaneuvosto voi antaa luvan sen esittämiseksi väitöskirjana. Lausunnon tulee olla joko puoltava tai hylkäävä, ei ehdollinen. Puoltavassa lausunnossa pienimuotoiset korjausja muutossuositukset ovat kuitenkin mahdollisia, ja ne väittelijä voi ottaa huomioon. Myös ehdotus työhön tehtävistä teknisluontoisista korjauksista on mahdollinen

Väitöskirjan on oltava nähtävänä julkisesti vähintään 10 vuorokautta ennen väitöstilaisuutta.

Tiedekuntaneuvosto voi nimittää kutakin väitösprosessia varten arviointitoimikunnan. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvioi väitöskirjan vastaväittäjien kirjallisten lausuntojen, mahdollisen arviointitoimikunnan arvosanaehdotuksen, esitarkastuslausuntojen sekä muiden kirjallisten huomautusten perusteella. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti antaa vastine lausuntoihin ja huomautuksiin tiedekunnan määräämässä kohtuullisessa ajassa. (558/2009, 44)

Väitöskirjan arviointiin tiedekuntaneuvostossa voivat ottaa osaa professorit ja tohtorintutkinnon suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita on kokouksessa oltava läsnä vähintään kolme.

31 § Arvosanat

Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvät opintosuoritukset arvioidaan hyväksytyiksi (HYV) tai hylätyksi (HYL). Hyväksytystä suorituksesta annetaan arvosana, jollei ole perusteltua syytä olla antamatta arvosanaa. Arviointiasteikko on viisiportainen. Arvosanat ovat 1 (=välttävä), 2 (=tyydyttävä), 3 (=hyvä), 4 (=kiitettävä) ja 5 (=erinomainen).

Toisen kotimaisen kielen kielitaito arvioidaan asteikolla hyvät taidot, tyydyttävät taidot, hylätty.

Hyväksytyn arvosanan (HYV tai 1) saamiseksi opiskelijan tulee osoittaa arvioinnissa sellaista osaamista, mikä mahdollistaa opintojen jatkamisen opetussuunnitelman mukaisesti. Vain erittäin perustellusta syystä opetussuunnitelmaan voidaan kirjata, että opintojaksolle osallistuminen edellyttää tiettyä arvosanaa jostain vaadittavasta edeltävästä opintojaksosta.

Opintokokonaisuuden arvosana muodostuu siihen kuuluvien opintojaksojen opintopistemäärällä painotetusta keskiarvosta. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvät opinnäytteet on yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n ja 15 §:n mukaisesti arvioinnin kannalta samanlainen opintosuoritus kuin muutkin opintojaksot, ja siitä annettu arvosana otetaan aineopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuudesta arvosanaa annettaessa huomioon samalla tavalla kuin muidenkin opintojaksojen arvosanat.

Lisensiaatintutkimus arvioidaan asteikolla hyväksytty, hylätty.

Väitöskirja arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty.

Arvioijan esteellisyydestä säädetään hallintolaissa 434/2003, 27–28 §.

32 § Tutkintotodistukset

Yliopisto antaa tutkinto-opiskelijalle hakemuksesta tutkintotodistuksen, kun kaikki tutkintoon vaaditut opinnot on suoritettu.

Tutkintotodistuksesta ja sen liitteistä käy ilmi tutkintonimike, koulutusala, tutkinto-ohjelma, tutkinnon keskeinen sisältö, opintokokonaisuuksien arvosanat, tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus sekä opiskelijan osoittama kielitaito.

Tutkintotodistuksen myöntää dekaani.

Tutkintotodistus annetaan sekä suomeksi että englanniksi. Tutkintotodistuksen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement, annetaan vain englanniksi.

Tampereen yliopisto antaa opiskelijalle tarvittaessa otteita opintosuoritusrekisteristä opiskeluaikana.

33 § Tutkinnon suorittaminen oivallisesti

Tiedekunta voi päättää, että sen tutkinto-ohjelmista alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon valmistuneille myönnetään oivallisuus-maininta, mikäli maininnan kriteerit täyttyvät.

Oivallisuusmaininta voidaan antaa valmistuneelle, mikäli hänen opintosuoritustensa opintopisteillä painotettu, pyöristämätön keskiarvo on vähintään 4,00 ja tutkintoon kuuluva opinnäytetyö on suoritettu vähintään arvosanalla 4 sekä opiskelija on valmistunut tutkinnon tavoitteellisessa suoritusajassa. Oivallisuus-maintaan arvioitaessa tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa yliopistolain (2009/558) mukaisia poissaoloja eikä opiskeluihin sisällytettyä yhteensä vuoden mittaista vaihto-opiskelua.

Oivallisuusmaininnan saaminen alemmassa tai ylemmässä korkeakoulututkinnossa edellyttää, että opiskelija on suorittanut vähintään 40 op Tampereen yliopistossa asteikolla 1-5 arvioituja opintojaksoja.

8 LUKU: TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ

34 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on oikeus turvalliseen, yhdenvertaiseen sekä tasa-arvoiseen opiskelu- ja työympäristöön.

Yliopisto voi hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä yliopistoyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä tai muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa yliopistoyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa yliopiston omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta yliopiston tiloissa ja sen alueella. (558/2009, 41 a §)

35 § Oikaisu ja muutoksenhaku

Opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuorituksen arviointiin, opinnäytetöiden arviointiin, opintojen hyväksilukuun, päätökseen koskien lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi ja päätökseen koskien opiskeluoikeuden palauttamista.

Opintosuoritusten arviointiin, muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arviointiin sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen tai muulla tavalla osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen siitä päätöksen tehneeltä.

Aineopintoihin sisältyvän opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opiskelijan ilmoittaessa, että hän ei tyydy 2 tai 3 momentin mukaisen oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen, tulee päätös perusteluineen antaa kirjallisena tai merkitä päivättynä suorituspapereiden jäljennökseen, joka on annettava opiskelijalle.

2 momentissa mainittujen oikaisupyyntöjen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua yliopiston johtosäännön 10 §:n mukaisesti asetetulta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

3 momentissa mainitun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua yliopiston johtosäännön 15 §:n mukaisesti tiedekuntaneuvostolta.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen sekä syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointi- ja oikaisumenettelystä on voimassa mitä niistä on yliopistolain (558/2009) 44 §:ssä, 82 §:ssä, 83 §:ssä ja 84 §:ssä säädetty.

Asianosainen voi tehdä yliopiston johtosäännön 15 §:n 8 kohdan mukaisesti tiedekuntaneuvostolle kirjallisen oikaisupyynnön väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen tai niitä vastaavan opin- tai taidonnäytteen arvioinnista 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Syventäviin opintoihin sisältyvän opinnäytteen tai vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kaikki opiskelijaa koskevat asiat käsitellään ilman aiheetonta viivytystä ja päätökset tehdään kohtuullisessa ajassa

9 LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

36 § Oppiarvot

Tampereen yliopiston edeltäjissä kandidaatti-nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella on oikeus käyttää maisterin arvoa. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneella on oikeus käyttää ekonomin arvoa. Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta voi myöntää lääketieteen kandidaatin arvoja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 32 §:n mukaisin edellytyksin.