Tuottajakeskus Living Lab -hanke on rakentanut pysyvän tuottajaverkoston luoville aloille

Luovien alojen potentiaali tunnistetaan yhä laajemmin, mutta sen hyödyntäminen edellyttää vahvaa tuottajaosaamista ja toimivia verkostoja. 

– Substanssiosaajat voivat keskittyä laadukkaisiin ja ammattimaisesti tuotettuihin sisältöihin, kun tuotannolliset rakenteet toimivat, sanoo projektipäällikkö Susanna Ihanus. 

Tuottajan rooli on keskeinen: hän tekee luovasta työstä toteutettavia palveluja ja tuotantoja sekä yhdistää tekijät, rahoittajat ja muut toimijat. Vapaan kentän tuotannoissa työ on pirstaleista. Rahoitus ja työn jatkuvuuskin ovat usein epävarmoja. 

– Tuottajat työskentelevät useimmiten yksin, vaikka he ovat osa erilaisia työryhmiä ja produktioita. Tarve saada tuottajaverkostot näkyviin ja jakaa yhteisiä, usein problemaattisiakin kokemuksia on ollut selvä. Tavoitteenamme on ollut turvata valtakunnallisesti kulttuurin ja taiteen toimintaedellytykset ja tuottajien kestävä työllistyminen, Ihanus kuvaa.  

Hänen mukaansa luovien alojen ”henkinen infra” rakentuu osaamisesta, verkostoista ja tulevaisuuden uskosta, eikä pelkästään rahoituksesta tai fyysisistä tiloista. Käytännössä tuotannon rakenteet ja toimintamallit ovat kuitenkin olleet hajanaisia, mikä on heikentänyt alan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.  

Ajankohtaisuutta on lisännyt myös kuntien kasvava kiinnostus hyödyntää luovaa taloutta osana elinvoiman ja työllisyyden kehittämistä.

Vahva vaikuttavuus: “Timanttia” kuntien näkökulmasta

Tuottajakeskus Living Lab -hanke on vastannut kentällä tunnistettuun tarpeeseen lujittaa tuottajaverkostoa.

Valtakunnallisen, EU:n osarahoittaman hankkeen ovat toteuttaneet koordinaattorina toimiva Tampereen ammattikorkeakoulu, elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. 

Kuva: Minna Holopainen

Hankkeeseen on osallistunut luovan alan tuottajia tai tuottajanomaisissa tehtävissä toimivia eri puolilta Suomea. Heiltä kerätyn tiedon pohjalta on rakennettu valtakunnallinen tuottajakeskusverkosto ja toimintamalli, joka tukee tuottajien työtä ja vahvistaa alan yhteistyötä kuntien ja alueiden kanssa.

Tuloksia on esitelty kiertueella ympäri Suomea. Tulostavoitteensa ylittäneen hankkeen vaikuttavuudesta on kertynyt runsaasti positiivista palautetta eri sidosryhmiltä.

Luovan alan tuottajilla on ollut selkeä tarve ja valmius osallistua. Olemme tavoittaneet laajasti eri toimijoita ja rakentaneet pysyvää yhteistyötä. Kuntien palautteen mukaan hanke on ollut ”timanttia”. Luova talous tulisikin kytkeä kuntien elinvoiman kehittämiseen.

Susanna Ihanus

Konkreettisia tuotoksia ja työkaluja

Hankkeessa on syntynyt useita konkreettisia työkaluja tuottajien työn tueksi. Ne helpottavat jatkossa tuottajaverkostojen rakentamista ja tuottajien osaamisen kehittämistä. Tuottajaverkosto.fi-sivusto kokoaa osaajat ja asiantuntijat yhteen. Alueellisten verkostojen rakentamista tukee työkirja ja vaikuttavuusteesit kokoavat keskeiset viestit päätöksentekijöille. 

– Tavoitteena on ollut kuunnella kentän toimijoita ja rakentaa käytännössä toimivia malleja heidän avukseen, eikä pelkästään tuottaa materiaalia, Ihanus painottaa.

Pysyvät rakenteet varmistavat jatkuvuuden

Yksi hankkeen keskeisistä ansioista onkin uusien pysyvien rakenteiden syntyminen luovien alojen välittäjäportaaseen.

Hanketta edelsi alueellinen tuottajaosaamista ja verkostoitumista kehittänyt Tuottajapankki-hanke, jonka pohjalta perustettiin Pirkanmaan luovat tuottajat ry vuonna 2023. Yhdistys toimii nyt valtakunnallisen tuottajaverkoston koordinaattorina. 

Uudellamaalla perustettiin tänä keväänä Taputeltu ry vahvistamaan alueellista toimintaa. Lisäksi eri puolille Suomea on syntynyt erilaisia alueellisia koordinointimalleja: Keski-Suomessa toimii nyt sopimuspohjainen malli ja Etelä-Pohjanmaalla puolestaan ammattikorkeakoululähtöinen malli.

– Olemme luoneet rakenteita, jotka jäävät elämään hankkeen jälkeen. Se on yksi tärkeimmistä saavutuksistamme. Tuottajaverkosto.fi-sivusto kokoaa jatkossakin osaajat ja tiedon yhteen, alueelliset verkostot jatkavat toimintaansa, ja kehitetyt toimintamallit tarjoavat tukea uusien verkostojen rakentamiseen, toteaa Ihanus tyytyväisenä. 

Hankkeen tulokset osoittavat, että pitkäjänteisellä kehittämistyöllä voidaan rakentaa kestävää infrastruktuuria, joka tukee luovia aloja, työllisyyttä ja aluekehitystä.