Professori Mervi Kaukolle arvostettu ERC-rahoitus – tutkimus selvittää oppimista kriisien aikana
Professori Mervi Kaukko on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) merkittävän ERC Starting Grant -rahoituksen tammikuussa 2027 alkavaan viisivuotiseen projektiin nimeltä LearnInCrises.
Kaukko tutkii ERC-hankkeessaan oppimista monikriisien aikana. Projektia rahoitetaan yhteensä kahdella miljoonalla eurolla: ERC rahoittaa tutkimusta 1,5 miljoonalla eurolla ja Tampereen yliopisto 500 000 eurolla.
Kriisien aikana tapahtuvaa oppimista ei ole juurikaan tutkittu, koska se on vaikeaa. Kaukko kertoo, että akuutit kriisit menevät yleensä ohi ennen kuin tutkijat ehtivät paikalle. Kriisien tutkimiseen liittyy myös tutkimuseettisistä ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia.
Kaukon ERC-projektissa tutkijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia aihetta paikan päällä.
– Tutkimme oppimista kriiseissä reaaliajassa ja todellisten eksperttien, eli pakolaisnuorten, kanssa. Menemme pitkittyneiden pakolaiskriisien alueille, joissa nuoret ovat eläneet joko todella pitkään tai koko elämänsä. Vietämme jokaisessa paikassa pidemmän aikaa, mikä on osallistavan tutkimuksen edellytys ja hienous, Kaukko sanoo.
Nuoret mukana kanssatutkijoina
Projektin tiimiin kuuluvat Kaukon lisäksi väitöskirjatutkijat Shohel Mahmud ja Sara Aleisseh sekä projektipäällikkö Esko Nummenmaa.
Tutkijat kouluttavat vapaaehtoisia nuoria kanssatutkijoiksi. Tutkijat haastattelevat ja videoivat nuorten elämää, ja nuoret videoivat heille tärkeitä asioita myös itse. Aineiston analysointi tapahtuu yhdessä nuorten kanssatutkijoiden kanssa.
– Etsimme oppimista arjen käytännöistä. Tutkimme, miten nuoret muuttavat käytäntöjään sellaisiksi, että he pääsevät tavoitteisiinsa. Lisäksi havainnoimme koko projektia siitä näkökulmasta, miten osallistavan tutkimuksen menetelmiä voisi kehittää, kun työskennellään kriisitilanteissa monella tavalla haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kanssa, Kaukko sanoo.
Teoriat uusiksi
ERC-hanke on Kaukon mukaan myös mahdollisuus uudistaa nykyisiä teorioita. Hän kertoo, että tällä hetkellä oppimisen ja kriisien yhteydestä ajatellaan liian mustavalkoisesti: siten, että jos oppilaalla on jokin akuutti kriisi, se pitää ratkaista ensin ja vasta sitten aivot voivat keskittyä oppimiseen.
– Lapsuus ja nuoruus ovat oppimisen kannalta kaikkein otollisinta aikaa. Jos kriisien loppumista ei ole näköpiirissä, niiden ohi menemistä ei voi jäädä odottelemaan, vaikka nuoruus elettäisiinkin kriisien keskellä, Kaukko sanoo.
Hän kertoo, että äkilliset kriisit ovat näyttäneet, että oppiminen voi olla nopeaa; esimerkiksi koronakriisin aikana väestötason käytännöt muuttuivat vauhdilla.
Seuraava kohde: Yli miljoonan asukkaan pakolaisleiri Bangladeshissa
Tutkijat tekevät osallistavaa toimintatutkimusta kolmella pakolaisleirillä Etiopiassa, Bangladeshissa ja Jordaniassa. Projektipäällikkö Esko Nummenmaa kertoo, että tutkimuksen kohdeleirit ovat hyvin suuria: jokaisella leirillä asuu vähintään 100 000 ihmistä, mikä on melko harvinaista.
– Leirien olemassaoloon liittyy etnistä ja järjestelmällistä väkivaltaa, ja pakolaisten paluu kotimaahan on käytännössä mahdotonta, Nummenmaa sanoo.
Hän kertoo, että tutkimuksen leirit eroavat toisistaan sekä kulttuuriltaan että ympäristöltään: Etiopian leiri on eristyksissä keskellä metsää, Jordaniassa leiri on lähes kaupunkimainen ja Bangladeshin suurleiri koostuu kymmenistä lähekkäin olevista leireistä.
Seuraavaksi tutkijat lähtevät yli miljoonan asukkaan Cox’s Bazarin pakolaisleirille Bangladeshiin marraskuussa.
– Leirillä asuu pääasiassa Myanmarista lähteneitä rohingya-kansanryhmään kuuluvia pakolaisia. Ilmapiiriä määrittää ajatus paluun mahdottomuudesta – ihmisillä ei ole oikeutta kotimaansa eikä myöskään nykyisen asuinmaansa kansalaisuuteen. Varsinkin nuorilla ihmisillä on erittäin rajallisesti mahdollisuuksia, Nummenmaa kuvailee.
Kriisien kanssa on opittava elämään
Esimerkiksi sodat, kansanmurhat, maailman suurvaltojen muuttunut politiikka, luonnonkatastrofit ja ilmastokriisi vaikuttavat ihmisten elämään ihan kaikkialla, mutta eri voimakkuuksilla ja eri tavoin.
Kaukko arvioi, että myös tulevat sukupolvet kokevat elämässään varmuudella kriisejä. Lisäksi kriiseistä tulee koko ajan monimutkaisempia.
– Kriisien kanssa pitää vähintään oppia elämään – ja vielä parempi olisi, jos kriisit voidaan nähdä kipinänä oppimiselle, hän sanoo.
Kaukko uskoo, että ERC-tutkimushanke voi vahvistaa pakolaisnuorten toimijuutta.
– Emme voi tällä hankkeella lopettaa sotia, nälänhätää tai luonnonkatastrofeja, mutta voimme auttaa nuoria ymmärtämään heidän tilannettaan, asettamaan tavoitteita ja toimimaan niiden eteen, Kaukko sanoo.
Hän kertoo esimerkin: Etiopiassa Nguenyyielin pakolaisleirillä osa tytöistä oli järjestäytynyt kampanjoimaan lapsiavioliittoja vastaan. Tytöt olivat neuvotelleet aikuisten kanssa ja etsineet perheille muita vaihtoehtoja selvitä kuin tyttöjen pakkoavioliitot.
– Nyt saadun rahoituksen avulla pääsemme seuraamaan muun muassa tätä vaikutustyötä käytännössä, yhdessä nuorten kanssa.
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) jakoi tänä vuonna 2026 yhteensä 421 Starting Grant -apurahaa nuorille tutkijoille ympäri Eurooppaa. Rahoitus on yhteensä 705 miljoonaa euroa. Lue lisää ERC:n tiedotteesta.
