Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää

Nykyisin yhä useampi synnyttää tahtomattaan synnytyssairaalan ulkopuolella – ja kohtaa tilanteen, johon osallistuu yhtä aikaa useita ammatillisia toimijoita: hätäkeskuspäivystäjiä, ensihoitajia ja kätilöitä.

Kasvatustieteen maisteri Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä erityisesti ammatillisten toimintajärjestelmien yhteistyön, asiantuntijuuden kehittämisen ja synnyttäjien omien kokemusten näkökulmista. 

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että kätilön osallisuus korostui myönteisen lopputuloksen keskeisenä mahdollistajana. 

– Kätilöosaaminen tulisi nostaa keskeiseksi osaksi suunnittelemattomien sairaalan ulkopuolisten synnytysten hoitoketjua niin synnyttäjien, maallikkoavustajien, ensihoito-organisaatioiden kuin hätäkeskuslaitoksen tueksi. Kätilökoulutuksessa tulisi keskittyä konsultoivan videokätilön ohjausosaamisen kehittämiseen, Hänninen sanoo.

Sairaalan ulkopuolinen synnytystilanne oli hätäkeskuspäivystäjille haastava

Tutkimuksen mukaan moni hätäkeskuspäivystäjä piti suunnittelematonta sairaalan ulkopuolista synnytystehtävää asiantuntijuuttaan erityisesti haastavana, ja vain puolet ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.

Ensihoitajilla riittävän asiantuntijuuden aukot johtuivat sekä epävarmuudesta kliinisen synnytyksen hoidon osaamisesta että erilaisista kommunikaatiokatkoksista tai vuorovaikutuksen jännitteistä erityisesti synnyttäjän kohtaamisessa. 

Hätäkeskuspäivystäjien riittävän asiantuntijuuden aukot liittyivät riskinarvioprotokollan asettamiin rajoituksiin, vuorovaikutuksen haasteisiin ja puutteelliseen ymmärrykseen synnytyksen kulusta. 

– Lohdullista on, että kummankin ammattiryhmän toimijat halusivat kehittää synnytyksen hoidon asiantuntijuuttaan, Hänninen sanoo.

Palvelujärjestelmän yhteistoiminnassa puutteita

Tutkimuksessa suurimmat kehittämishaasteet liittyivät suomalaisen äitiyshuollon palvelujärjestelmän yhteistoiminnan puutteeseen.

– Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat narratiivia Suomesta äitiyshuollon mallimaana ja menestystarinana, Hänninen sanoo.

Hän kertoo, että koulutuspoliittisesti ammattilaisille tulisi luoda kannustimia ensihoitaja-kätilö-kaksoistutkintojen suorittamiseen ja mahdollistaa harvojen hätäkeskuspäivystäjinä toimivien kätilöiden synnytyksen hoidon asiantuntijuuden täysimittainen hyödyntäminen.

– Synnytyksiin liittyvissä hätäpuheluissa pitäisi pystyä ohittaa moniviranomaishätäkeskusjärjestelmän ja riskinarvioprotokollan asettamat nykyiset rajoitukset, Hänninen kertoo.

Tutkimukseen perustuva toimintakonsepti kehittää ammattilaisten yhteistyötä synnytysten hoidossa

Hänninen kertoo, että suunnittelemattomassa sairaalan ulkopuolisessa synnytyksessä tulee pyrkiä synnytysturvallisuuden sisältävän, kokonaisuutena myönteisen synnytyskokemuksen saavuttamiseen. 

Väitöskirjassaan Hänninen kehitti tutkimusperustaisen toimintakonseptin, joka uudistaa osapuolten edustamien toimintajärjestelmien välistä dialogia kriittisten synnytystapahtumien hoidossa.

– Hahmottelemani yhteiskehitteleväksi solmutyöskentelyksi nimetty dialoginen toimintakonsepti kunnioittaa suunnittelematta sairaalan ulkopuolella synnyttävän aktiivista toimijuutta, synnytysturvallisuutta ja edistää myönteisen synnytyskokemuksen saavuttamisen mahdollisuutta, Hänninen kuvailee.

Tutkimus osoitti, että kokonaisuutena myönteinen synnytyskokemus voi parhaimmillaan muovautua synnyttäjän voimaantumiseksi. 

Kasvatustieteen maisteri (KM) Jussi Hännisen väitöskirja Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset synnyttäjien, maallikkoavustajien ja ammattilaisten toimintajärjestelmissä: kohti yhteiskehittelevää solmutyöskentelyä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 11. joulukuuta 2026. Väitöstutkimus kuuluu kasvatustieteelliseen alaan. 

Lue lisää väitöstilaisuudesta ja tutustu väitöskirjaan.