Voiko arkkitehtuuri auttaa torjumaan yksinäisyyttä?
Loneliness and the Built Environment -tutkimushanke kokosi yhteen Tampereen yliopiston asiantuntijoita arkkitehtuurin, yhteiskuntatieteiden, tekniikan ja terveystieteiden aloilta. Tutkimuksessa ei käsitelty yksinäisyyttä yksilöllisenä tai lääketieteellisenä ongelmana. Sen sijaan tutkijoiden lähtökohtana oli arkiympäristön rooli siinä, tunnemmeko kuuluvamme joukkoon vai koemmeko yksinäisyyttä.
Tutkimuksessa haettiin vastauksia siihen, miten rakennettu ympäristö vaikuttaa yksinäisyyteen ja sosiaaliseen eristäytymiseen, millaiset tilat edistävät vuorovaikutusta ja miten suunnittelulla voidaan sovittaa yhteen sosiaaliset yhteydet ja yksinolon myönteiset puolet.
– Tutkimustuloksemme siirtävät huomion yksinäisyydestä jonkin puuttumisena kohti laajempaa sosiaalisen terveyden käsitettä. Hyvin suunnitellut tilat – kuten saavutettavat julkiset alueet, yhteistilat ja harkitusti suunniteltu asuminen – voivat edistää arjen kohtaamisia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Sen sijaan huonosti suunnitellut ympäristöt rajoittavat mahdollisuuksia kohtaamisiin, kertoo rakennussuunnittelun professori Fernando Nieto, joka johti tutkimuksessa arkkitehtuuriryhmää.
Tutkimusryhmä hyödynsi kyselyitä, etnografisia tutkimuksia, anturipohjaisia mittauksia ja arkkitehtonista analyysia käsitellessään yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytymisen haasteita.
Kohti terveellisempiä ja yhteenkuuluvampia yhteisöjä
Hanke on viime vuosina vaikuttanut myös akateemisen maailman ulkopuolella. Tähän mennessä sen tulokset ovat olleet hyödynnettävissä suunnittelukäytännöissä ja poliittisessa keskustelussa, ja niistä on kerrottu alan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä Suomessa että kansainvälisesti. Aiheesta on julkaistu kaksi kirjaa, jotka tarjoavat käytännön ohjeita sellaisten osallistavien ympäristöjen luomiseen, jotka tukevat hyvinvointia eri ikäryhmissä ja elämäntilanteissa.
– Näen tutkimuksemme yhteiskunnalliset hyödyt merkittävinä. Kun sosiaalinen terveys integroidaan suunnitteluun, kaupungit ja yhteisöt voivat edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia, vähentää eristäytymistä ja rakentaa vahvempia naapurustoja. Työmme korostaa myös sitä, kuinka tärkeää on suunnitella ympäristöjä, jotka tukevat ikääntyvää väestöä ja arjen sosiaalista vuorovaikutusta, Nieto lisää.
Hanke voitti toisen palkinnon vuoden 2026 International Innovative Design for Health Award -kilpailussa ja sai tunnustusta vuoden 2025 Espanjan arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelun biennaalissa. Espanjassa se on lisäksi huomioitu merkittävissä arkkitehtuuripalkinnoissa, päässyt mukaan kansalliseen yksinäisyyttä tutkivaan hankkeeseen (State Observatory of Loneliness (SoledadES) ja ollut esillä sekä ammattilaisten että suuren yleisön keskusteluissa.
Hankekokonaisuus koostui SOCIETAL-, LOBE, SocialBlock and AIsola -osahankkeista. Rahoituksesta vastasi Suomen Akatemia profilointiohjelmien Intelligent Society Platform INSO (Profi 4, 2018–2022) ja Sustainable Welfare Systemss Platform (Profi 5, 2019–2023) kautta.
