Avoin yliopisto

Hae opintoihin avoimen yliopiston hakupalvelun kautta opintojaksoittain.&nbsp;Löydät hakuohjeet ja linkin hakupalveluun myös <a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> –sivulta.Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Esimerkiksi aineopinnoissa voidaan vaatia, että on suorittanut ensin perusopintoja. Opintojaksokohtaisista vaatimuksista kerrotaan aina koulutuksen sivulla Koulutuksen kuvaus -välilehdellä, kohdassa Esitietovaatimukset.Kun sinut on hyväksytty opintoihin, on sinun ilmoittauduttava opetukseen ja mahdolliseen harjoitusryhmään Sisu-järjestelmässä. Saat tästä tarkemmat ohjeet sähköpostiisi sen jälkeen, kun olet maksanut opintomaksun.

Pori

Seinäjoki

Tampere

Kirjallisuustieteen perusopintoja, avoin yliopisto-opetus

<h2>Sis&#228;ll&#246;n kuvaus</h2>Kirjallisuustieteen perusopinnot 25op suoritettuaan hakija on hakukelpoinen <a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kirjallisuustieteen-koulutus" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmaan</a>. Avoimen v&#228;yl&#228;n kautta ei valita automaattisesti tutkinto-opiskelijaksi, vaan valinta tehd&#228;&#228;n opintomenestyksen perusteella. <h2>Lis&#228;tiedot</h2>Haku opintojaksoittain. Jos suoritat kaikki opintojaksot, voit hakea perusopintojen 25 op kokonaismerkint&#228;&#228;. &nbsp;Luento-opetuksiin ja niihin liittyviin oheistentteihin on 5 avoimen opiskelijan kiinti&#246;. Opintojakso &nbsp;KIR.150 on mahdollista suorittaa vain l&#228;hiopetuksena, muut &nbsp;opintojaksot &nbsp;ovat valittavissa suoritettavaksi my&#246;s kokonaan itsen&#228;isen&#228; &nbsp;suorituksena.KIR.110-120 ovat 5op ja ne voidaan suorittaa joko luentototeutuksella tai tenttim&#228;ll&#228;. KIR.130-140 ovat my&#246;s 5op ja ne voidaan suorittaa joko 5op tentill&#228; tai koostuen 2op ja 3op osista: joko l&#228;hiopetus tai itsen&#228;inen tentti. Muistathan hakea opinto-oikeuden oikeaan toteutukseen, ja molempiin osioihin, jos suoritat 2op ja 3op osiot.HUOM: KIR.150 koostuu my&#246;s 2op luento-osiosta ja 3op tentist&#228; (pienryhm&#228;opetus on vain tutkinto-opiskelijoille), yhteens&#228; siis 5op. Osa toteutuksista julkaistaan my&#246;hemmin lukuvuoden aikana. Muutokset mahdollisia. KIR.110 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaanKIR.120 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskuntaKIR.130 Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaanKIR.140 Johdatus l&#228;nsimaiseen kirjallisuushistoriaanKIR.150 Tekstianalyysi

<h2>Sisällön kuvaus</h2>Kirjallisuustieteen perusopinnot 25op suoritettuaan hakija on hakukelpoinen <a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kirjallisuustieteen-koulutus" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmaan</a>. &nbsp;Avoimen väylän kautta ei valita automaattisesti tutkinto-opiskelijaksi, vaan valinta tehdään opintomenestyksen perusteella.<h2>Lisätiedot</h2>Haku opintojaksoittain. Jos suoritat kaikki opintojaksot, voit hakea perusopintojen 25 op kokonaismerkintää. &nbsp;Luento-opetuksiin ja niihin liittyviin oheistentteihin on 5 avoimen opiskelijan kiintiö. &nbsp;Opintojakso &nbsp;KIR.150 on mahdollista suorittaa vain lähiopetuksena, muut &nbsp;opintojaksot &nbsp;ovat valittavissa suoritettavaksi myös kokonaan itsenäisenä &nbsp;suorituksena.KIR.110-120 ovat 5op ja ne voidaan suorittaa joko luentototeutuksella tai tenttimällä. KIR.130-140 ovat myös 5op ja ne voidaan suorittaa joko 5op tentillä tai koostuen&nbsp; 2op ja 3op osista: joko lähiopetus tai itsenäinen tentti. Muistathan hakea opinto-oikeuden oikeaan&nbsp; toteutukseen, ja molempiin osioihin, jos suoritat 2op ja 3op osiot.HUOM: KIR.150 koostuu myös 2op luento-osiosta ja 3op tentistä (pienryhmäopetus on vain tutkinto-opiskelijoille), yhteensä siis 5op. &nbsp;Osa toteutuksista julkaistaan myöhemmin lukuvuoden aikana. Muutokset mahdollisia. &nbsp;KIR.110 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaanKIR.120 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskuntaKIR.130 Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaanKIR.140 Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaanKIR.150 Tekstianalyysi<h2>&nbsp;</h2><h2>Opintojaksojen toteutukset</h2>KIR.110 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan<ul><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/johdatus-kirjallisuuden-poetiikkaan-luento-opetus-0">Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan, Luento-opetus, 30.8.2024–13.12.2024</a></li><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/johdatus-kirjallisuuden-poetiikkaan-tentti-1">Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan, Tentti, 1.8.2024–31.7.2025</a></li></ul>KIR.120 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta<ul><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kirjallisuus-kulttuuri-ja-yhteiskunta-luento-opetus">Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta, Luento-opetus, 27.8.2024–22.12.2024</a></li><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kirjallisuus-kulttuuri-ja-yhteiskunta-tentti-1">Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta, Tentti, 1.8.2024–31.7.2025</a></li></ul>KIR.130 Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan<ul><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/johdatus-suomen-kirjallisuushistoriaan-luento-opetus-0">Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan, Luento-opetus, 3.3.2025–31.5.2025</a> 3op</li><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/johdatus-suomen-kirjallisuushistoriaan-oheiskirjallisuus-tentti-1">Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan, oheiskirjallisuus, Tentti, 1.8.2024–31.7.2025&nbsp;</a>2op&nbsp;</li><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/johdatus-suomen-kirjallisuushistoriaan-tentti-1">Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan, Tentti, 1.8.2024–31.7.2025</a> 5op</li></ul>KIR.140 Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan<ul><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/johdatus-lansimaiseen-kirjallisuushistoriaan-luento-opetus-0">Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan, Luento-opetus, 8.1.2025–28.2.2025</a> 3op</li><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/johdatus-lansimaiseen-kirjallisuushistoriaan-tentti-1">Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan, Tentti, 1.8.2024–31.7.2025</a> 5op</li></ul>KIR.150 Tekstianalyysi<ul><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/tekstianalyysi-luento-opetus-0">Tekstianalyysi, Luento-opetus, 21.10.2024–12.12.2024</a> 2op</li><li><a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/tekstianalyysi-tentti-1">Tekstianalyysi, Tentti, 1.8.2024–31.7.2025</a> 5op</li></ul>

Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi Puhelimitse 0294 520 881Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme <a href="https://www.tuni.fi/avoinyliopisto">tuni.fi/avoinyliopisto</a>

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Kulttuuri ja kielet

suomi

Keskustakampus

Porin yliopistokeskus

Seinäjoen yliopistokeskus

Tutustu maksuehtoihin <a href="https://tuni.fi/maksuehdot-avoinyliopisto">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> -verkkosivulla.

Opiskelija tutustuu tekstianalyyttisiin k&#228;sitteisiin ja teorioihin ja soveltaa niit&#228; erilaisiin teksteihin sek&#228; kirjallisissa harjoitust&#246;iss&#228; ett&#228; tieteellisess&#228; keskustelussa.

<ul><li>Opiskelija osaa analysoida ja tulkita erilaisia tekstej&#228; hy&#246;dynt&#228;en kirjallisuustieteen teoreettista, metodista ja tiedollista sis&#228;lt&#246;&#228;.&#160;</li><li>Opiskelija tuntee tekstianalyysin keskeiset periaatteet ja k&#228;sitteet sek&#228; osaa soveltaa kirjallisuustieteellisi&#228; kysymyksenasetteluita sek&#228; kirjallisten ett&#228; muiden tekstien analysoinnissa ja tulkinnassa.</li></ul>

Kirjallisuudella voi korvata osasuorituksen &amp;#34;Harjoitukset&amp;#34; 3 op. Luennot-osasuoritusta (2 op) ei voi korvata kirjallisuudella.Valitaan 6 artikkelia seuraavista, 2 kustakin ryhm&#228;st&#228;. Artikkelit, joihin ei ole suoraa linkki&#228;, l&#246;ytyv&#228;t yliopiston kirjaston kautta. Artikkelit ovat my&#246;s saatavissa jakson vastuuhenkil&#246;lt&#228;. Vastuuhenkil&#246;t kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa. RunoanalyysiByckling, Anna. T&#246;rky&#228; vai ter&#228;v&#228;&#228; ironiaa? Eminem r&#228;pp&#228;&#228; tulkinnan rajamailla. Teoksessa &#196;&#228;ni&#228; &#228;&#228;nien takaa. Tulkintoja rock-lyriikasta. Toim. Toni Lahtinen &amp;amp; Markku Lehtim&#228;ki. Tampere: Tampere University Press 2006, 123&#8211;145. <a href="https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6660-8" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://urn.fi/urn:isbn:951-44-6660-8 </a> Gottelier, Lena. Erityinen paikallisuus, yhteinen tulevaisuus. Etnofuturismi suomalaisessa nykyrunoudessa. Avain 2017:2, 25&#8211;44. <a href="https://doi.org/10.30665/av.66200" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.66200 </a>Haapala, Vesa. &#8221;Kokoelmakokonaisuuden analyysi tutkimuksen testaajana: Tapausesimerkkin&#228; Edith S&#246;dergranin Framtidens skugga&#8221;. Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja 2015, 1, s. 34&#8211;61. <a href="https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015121825011" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015121825011</a>Kainulainen, Siru. Liikett&#228; tahdissa. Nykyrunon vaikuttava rytmitoiminta. Avain 2013:1, 55&#8211;70. <a href="https://doi.org/10.30665/av.74898" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.74898 </a>Lummaa, Karoliina. Risto Rasan surulliset linnut. Ekokriittisen tulkinnan mahdollisuuksia. Teoksessa &#196;&#228;nek&#228;s kev&#228;t. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. Toim. Toni Lahtinen &amp;amp; Markku Lehtim&#228;ki. Helsinki: SKS 2008, 50&#8211;73.Nummi, Jyrki. Intiimi vai poliittinen is&#228;nmaa? J. L. Runebergin &#8221;Maamme&#8221;, Aleksis Kiven &#8221;Suomenmaa&#8221; ja tekstienv&#228;liset yhteydet. Avain 2007:1, 5&#8211;31. <a href="https://doi.org/10.30665/av.74680" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.74680</a>Seutu, Katja. Puheenomaisen runon rakenteesta. Avain 2006:2, 21&#8211;36. <a href="https://doi.org/10.30665/av.74657" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.74657 </a>Turunen, Mikko. Semanttinen yhteisalue kielikuvien analyysin apuna. Avain 2011:1, 24&#8211;37. <a href="https://doi.org/10.30665/av.74824" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.74824</a> Kertomuksen analyysiHatavara, Mari. &#8221;Vanhan piian&#8221; kertomus ja kokemus: Kielen ja n&#228;k&#246;kulmien kirjallinen leikki Minna Canthin novellissa. Joutsen/ Svanen 2014. <a href="http://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/joutsen-svanen-2014/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">http://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/joutsen-svanen-2014/ </a>H&#228;gg, Samuli. Narratologisten k&#228;sitteiden soveltaminen kulttuurintutkimuksessa. Teoksessa Vaeltavat metodit. Toim. Jyrki P&#246;ys&#228;, Helmi J&#228;rviluoma &amp;amp; Sinikka Vakimo. Joensuu: Suomen kansantietouden tutkijain seura 2010, 117&#8211;137.Jolma, Nanny. Muistojen arkisto ja muistelun kertomus. Muuntuva arkistometafora Bo Carpelanin romaanissa Blad ur h&#246;stens arkiv. Teoksessa Hanne Juntunen, Kirsi Sandberg ja K&#252;bra Kocaba&#351; (toim.), In Search of Meaning: Literary, Linguistic, and Translational Approaches to Communication. Tampere Studies in Language, Translation and Literature. Tampere: University of Tampere 2018. 80&#8211;100. <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0919-0" target="_blank" rel="noopener noreferrer">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0919-0</a>Kuutsa, Anna. &#8221;Konstitpa on vaimollakin&#8221;. Dialogikerronta yhteiskunnallisen teeman esiintuojana Maria Jotunin novellissa &#8221;Kansantapa&#8221;. Avain 2017:4, 20&#8211;35. <a href="https://doi.org/10.30665/av.69304" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.69304 </a>Meretoja, Hanna. Kertomusten eettinen potentiaali ja vaarat: kuusi mittapuuta. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 2018(1), 6-25. <a href="https://doi.org/10.30665/av.70005" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.70005 </a>Miettinen, Rauno. Hullujen naisten kanssa ullakolla. Kertojan luotettavuus ja tulkinta Charlotte Perkins Gilmanin novellissa The Yellow Wallpaper. Teoksessa Kertomus ja mieli. Uusia (ja vanhoja) n&#228;k&#246;kulmia tajunnan esitt&#228;miseen kertomakirjallisuudessa. Toim. Maria M&#228;kel&#228; ja Pekka Tammi. Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen julkaisuja 8. Tampere: Tampereen yliopisto 2005, 101&#8211;123.Roine, Hanna-Riikka. Mahdollistavat maailmat. N&#228;k&#246;kulmia China Mi&#233;villen Embassytown-romaanin outouteen. Avain 2012:4, 21&#8211;36. <a href="https://doi.org/10.30665/av.74888" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.74888 </a> Lajit ja intertekstuaalisuusKauranen, R., L&#246;ytty, O., Nikkil&#228;, A., &amp;amp; Vuorinne, A. Vuoden 2015 &#8221;pakolaiskriisi&#8221; ja sarjakuva-aktivismi Suomessa: Auttamishalu, antirasismi ja turvapaikanhakijoiden &#228;&#228;net. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 2019(1), 4&#8211;27. <a href="https://doi.org/10.30665/av.74151" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.74151 </a>Kilpi&#246;, J.-P. Kolmas merkitys toiseen: Kinekfrasis suomalaisessa nykyrunoudessa. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 2016(4), 6-22. <a href="https://doi.org/10.30665/av.66176" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://doi.org/10.30665/av.66176</a>Laakso, Maria. Huumorin ja ironian paikantuminen kuvan ja sanan v&#228;lisiin j&#228;nnitteisiin suhteisiin Kari Hotakaisen ja Priit P&#228;rnin lastenkirjoissa. Teoksessa Word and Image: Theoretical and Methodological Approaches. Toim. H&#246;glund Mikko et al. Tampere: University of Tampere 2014, 87&#8211;106. <a href="https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473.%C2%A0" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473</a>Lyytik&#228;inen, Pirjo. Palimpsestit ja kynnystekstit. Tekstien v&#228;lisi&#228; suhteita G&#233;rard Genetten mukaan ja Ahon Papin rouvan intertekstuaalisuus. Teoksessa Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari. Helsinki: SKS 1991, 145&#8211;179.M&#228;kel&#228;, Maria. Medialukija romaanin opissa. Tapaus Clinton&#8211;Lewinsky ja kirjallisesti v&#228;littynyt kokemuksellisuus. Teoksessa Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. J&#228;lkiklassisen narratologian suuntia. Toim. Mari Hatavara, Markku Lehtim&#228;ki &amp;amp; Pekka Tammi. Helsinki: Gaudeamus 2010, 187&#8211;219.Romu Leena. T&#228;m&#228;nn&#228;k&#246;isi&#228; naisia ja ironisia &#228;&#228;ni&#228; &#8211; kerronnan j&#228;nnitteet Kati Kov&#225;csin sarjakuvissa Karu selli ja Kuka pelk&#228;&#228; Nenian Ahnavia? Teoksessa Word and Image: Theoretical and Methodological Approaches. Toim. H&#246;glund Mikko et al. Tampere: University of Tampere 2014, 127&#8211;147. <a href="https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473." target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473 </a>

Opiskelija tutustuu kirjallisuuden poetiikan ja teorian perusk&#228;sitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin.

Opiskelija tuntee kirjallisuuden teorian perusteet ja kirjallisuustieteen historiallisen kehityksen p&#228;&#228;linjat sek&#228; osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta poetiikan k&#228;sitteiden avulla.

Luentokurssin oheismateriaalit opettajalta.Kirjatentin kirjallisuus: Heinonen et al. (toim.): Aristoteleen Runousoppi: Opas aloittelijoille ja edistyneille (2012; 69&#8211;156 ja 176&#8211; 235) Alanko &amp;amp; K&#228;kel&#228;-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen perusk&#228;sitteit&#228; (2001; 11&#8211;183) Kantokorpi, Lyytik&#228;inen &amp;amp; Viikari (toim.): Runousopin perusteet (1990; Viikarin osuus &amp;#34;Lyriikan runousoppia&amp;#34;) M&#228;kikalli &amp;amp; Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin (2013, osat III lyriikka ja IV draama) Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991) Isomaa, Saija. Poetiikka keskitason teoriana. Tieteenteoreettisia n&#228;k&#246;kulmia 1900-luvun poetiikkakeskusteluun. (Avain, 1/2021)Lehtim&#228;ki, Markku. Fiktiivisen kertomuksen analyysi ja tulkinta: klassisen ja j&#228;lkiklassisen narratologian arviointia. Teoksessa N&#228;k&#246;kulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli H&#228;gg, Markku Lehtim&#228;ki &amp;amp; Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 28&#8211;49.

Opiskelija tutustuu kirjallisuusinstituution rakenteisiin sek&#228; tutustuu kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja perusk&#228;sitteisiin.

<ul><li>Opiskelija tuntee kirjallisuusinstituution rakentumisen perusteet sek&#228; osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta kulttuurin ja yhteiskunnan kontekstissa.&#160;</li><li>Opiskelija pystyy arvioimaan kirjallisuuden kulttuurista ja yhteiskunnallista merkityst&#228; sek&#228; sen materiaalista luonnetta.</li></ul>

Luentokurssin oheismateriaalit opettajalta.Tenttikirjallisuus: Eagleton: Kirjallisuusteoria (2., uudistettu painos 1997)Ruohonen, Sev&#228;nen &amp;amp; Turunen (toim.): Paluu maailmaan. Kirjallisten tekstien sosiologiaa (2011, sivut 1&#8211;362)Arminen, Logr&#233;n &amp;amp; Sev&#228;nen (toim.): Kirjallinen el&#228;m&#228; markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa (2020, sivut 1&#8211;79, 115&#8211;182 ja 241&#8211;360).

Opiskelija tutustuu kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien, muotojen ja teemojen kehitykseen sek&#228; keskeisiin teoksiin. Jakson opetus koostuu luennoista sek&#228; oheiskirjallisuudesta. Oheiskirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhm&#228;ss&#228; tai tenttim&#228;ll&#228;. Vaihtoehtoisesti koko jakson voi suorittaa kirjatentill&#228;.

<ul><li>Opiskelija tunnistaa ja ymm&#228;rt&#228;&#228; suomalaisen kirjallisuuden traditiota, eri aikakausia, tyylisuuntia ja lajeja.&#160;</li><li>Opiskelija tuntee kirjallisuushistorian keskeiset suuntaukset ja yksitt&#228;isten teosten suhteen niihin.</li></ul>

Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4. painos) JARomaani ja novelli, valitaan 6 seuraavista: Aho: Papin rouva (1893) Aronpuro: Aperitiff &#8211; avoin kaupunki (1967) Haanp&#228;&#228;: Noitaympyr&#228; (1956) Hyry: Maantielt&#228; h&#228;n l&#228;hti (1958) H&#228;m&#228;l&#228;inen: S&#228;&#228;dyllinen murhen&#228;ytelm&#228; (1941) Kallas: Sudenmorsian (1928) Kauranen: Sonja O. k&#228;vi t&#228;&#228;ll&#228; (1981) Kihlman: Dyre prins (1975; Kallis prinssi) Kivi: Seitsem&#228;n veljest&#228; (1870) Krohn: Pereat mundus (1999) L. Onerva: Mirdja (1908) Lander: K&#228;sky (2003) Lehtonen: Putkinotko (1919-20) Liksom: Unohdettu vartti (1986) Lind&#233;n: Lindanserskan (2009; Nuorallatanssija) Linna: Tuntematon sotilas (1954) Lumberg: Musta perhonen (2004) Pulkkinen: Romaanihenkil&#246;n kuolema (1985) Runeberg: Teckningar och dr&#246;mmar (1861; Kuvauksia ja unelmia) Salama: Juhannustanssit (1964) Sillanp&#228;&#228;: Ihmiset suviy&#246;ss&#228; (1934) Vartio: H&#228;nen olivat linnut (postuumina 1967) JA Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus, valitaan 6 seuraavista: Canth: Ty&#246;miehen vaimo (1885) Carpelan: &#197;r som l&#246;v (1989, Vuodet kuin lehdet) Haavikko: Talvipalatsi (1959) Hellaakoski: J&#228;&#228;peili (1928) Jotuni: Kultainen vasikka (1918) Kailas: Uni ja kuolema (1931) Kivi: Kanervala (1866) Leino: Helkavirsi&#228; I (1903) L&#246;nnrot: Kalevala (1849) Manner: T&#228;m&#228; matka (1956) Nyl&#233;n: Vihan ja katkeruuden esseet (2007) Paavolainen: Nykyaikaa etsim&#228;ss&#228; (1929) Rekola: Vedess&#228; palaa (1954) Runeberg: F&#228;nrik St&#229;ls s&#228;gner (1860; V&#228;nrikki Stoolin tarinat) Saarikoski: Mit&#228; tapahtuu todella? (1962) Susiluoto: Siivekk&#228;&#228;t ja h&#228;nn&#228;kk&#228;&#228;t (2001) S&#246;dergran: Dikter (1916) Vala: Kaukainen puutarha (1924) Valkeap&#228;&#228;: Beaivi, &#225;h&#269;&#225;&#382;an (1988; Aurinko, is&#228;ni) Viita: Betonimyll&#228;ri (1947) Wuolijoki: Juurakon Hulda (1937)

Opiskelija tutustuu kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien, muotojen ja teemojen kehitykseen sek&#228; keskeisiin teoksiin. Jakson opetus koostuu luennoista sek&#228; oheiskirjallisuudesta. Oheiskirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhm&#228;ss&#228; tai tenttim&#228;ll&#228;. Vaihtoehtoisesti koko jakson voi suorittaa kirjatentill&#228;.

<ul><li>Opiskelija tunnistaa ja ymm&#228;rt&#228;&#228; l&#228;nsimaisen kaunokirjallisuuden traditiota, eri aikakausia, tyylisuuntia ja lajeja.&#160;</li><li>Opiskelija tuntee kirjallisuushistorian keskeiset suuntaukset ja yksitt&#228;isten teosten suhteen niihin.</li></ul>

(HUOM. T&#228;m&#228; lista &nbsp;p&#228;tee, jos suoritat koko jakson itsen&#228;isesti. Mik&#228;li olet &nbsp;luentokurssilla, saat oheiskirjallisuuslistan luennoilla. Luennon &nbsp;oheiskirjallisuus tehd&#228;&#228;n s&#228;hk&#246;isen&#228; tenttin&#228;, koko jakso tentit&#228;&#228;n &nbsp;yleisin&#228; tenttip&#228;ivin&#228;.)Kirjatentin kirjallisuus: Vartiainen: L&#228;nsimaisen kirjallisuuden historia (2009, sivut 137-267, 274-818, 829-856)Kivist&#246; &amp;amp; Riikonen: Mit&#228; jokaisen tulee tiet&#228;&#228; antiikista: Kreikka ja Rooma (2013, sivut. 40-73, 184-213) Yhteens&#228; 12 teostaAntiikki, keskiaika ja renessanssiValitaan 2 seuraavista, yksi molemmista kohdista:Antiikki: Sofokles: Antigone; Ovidius: Muodonmuutoksia; Apuleius: Kultainen Aasi; Horatius: pakinoita antiikin RoomastaKeskiaika ja renessanssi: Eddan Jumalrunot; Rolandin laulu; Chaucer: Canterburyn tarinoita; Dante: Jumalainen n&#228;ytelm&#228; (osa I, Helvetti)Romaani ja novelliValitaan viisi seuraavista, enint&#228;&#228;n kaksi jokaisesta kohdasta:1600&#8211;1700-luvut: Defoe: Robinson Crusoe (1719); Diderot: Jaakko Fatalisti ja h&#228;nen is&#228;nt&#228;ns&#228; (1773); Behn: Oroonoko (1686); Goethe: Nuoren Wertherin k&#228;rsimykset (1774); Laclos: Vaarallisia suhteita (1782); La Fayette: Cl&#232;vesin ruhtinatar (1678); Voltaire: Candide (1759).1800-luku: Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (1813); Balzac: Ukko Goriot (1835); Bront&#235;: Kotiopettajattaren romaani (1847); Dickens: Kolea talo (1852&#8211;53); Flaubert: Rouva Bovary (1857); James: Ruuvikierre (1898); Maupassant: Valitut novellit (kokoelma); Poe: Kootut kertomukset (Teos; suom. Jaana Kapari-Jatta); Shelley: Frankenstein (1818); Tolstoi: Anna Karenina (1875&#8211;77).1900-luku: Baldwin: Mene ja kerro se vuorilla (1953); Beckett: Sanoinkuvaamaton (1953); &nbsp;Borges: Haarautuvien polkujen puutarha (1969); Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (1967); Calvino: Jos talviy&#246;n&#228; matkamies (1979); Conrad: Pimeyden syd&#228;n (1902); Garc&#237;a Marquez: Sadan vuoden yksin&#228;isyys (1967); Hemingway: Ensimm&#228;iset 49 kertomusta (1938; Tammi; suom. Kalevi Nyyt&#228;j&#228;); Joyce: Dublinilaisia (1914); Kafka: N&#228;lk&#228;taiteilija (kokoelma; Gummerus; suom. Peromies, Kivivuori, Manner); Morrison: Minun kansani, minun rakkaani (1987); Proust: Kadonnutta aikaa etsim&#228;ss&#228; 1: Swannin tie, Combray (1913&#8211;27); Roy: Joutavuuksien jumala (1997); Jean Rhys: Siint&#228;&#228; Sargassomeri (1966); Woolf: Mrs Dalloway (1925). JALyriikka, draama ja muu kirjallisuusValitaan viisi seuraavista, enint&#228;&#228;n kaksi jokaisesta kohdasta:1400&#8211;1700-luvut: Blake: Viattomuuden ja kokemuksen lauluja (1789); Boswell: Tohtori Johnsonin el&#228;m&#228; (1791); Bunyan: Kristityn vaellus, osa I (1678); Erasmus: Tyhmyyden ylistys (1509); Moli&#232;re: Saituri (1668); Montesquieu: Persialaisia kirjeit&#228; (1721); More: Utopia (1516); Racine: Faidra (1677); Schiller: Rosvot (1781); Shakespeare: Sonetit (1593&#8211;1609; suom. Tynni) tai Nautintojen ajan aarre ( Gummerus; suom. Simonsuuri); Shakespeare: Hamlet (1600&#8211;01); Tasso: Vapautettu Jerusalem (1581); Villon: Testamentti (1456, 1461). 1800-luku: Goethe: Faust I (1808); Ibsen: Nukkekoti (1879); Keats: Syksylle ja muita runoja ja kirjeit&#228; (Poesia; suom. Lehto); Thoreau: El&#228;m&#228;&#228; mets&#228;ss&#228; (1854; suom. Immonen); T&#353;ehov: Vanja-eno (1899); Wordsworth: Runoja (kokoelma, WSOY 1949).1900-luku: Brecht: Setsuanin hyv&#228; ihminen (1938&#8211;39); Duras: Tuska (1985); Eliot: Autio maa; Majakovski: Pilvi housuissa (kokoelma; Tammi, suom. Turtiainen); Neruda: Andien mainingit (kokoelma; Tammi, suom. Saaritsa); Pessoa: En min&#228; aina ole sama (kokoelma; Otava; suom. Saaritsa); Plath: Ariel (1965); Spiegelman: Maus I&#8211;II (1973&#8211;1991); Stevens: T&#228;m&#228;n ilmaston runot (kokoelma; WSOY; suom. Kemppinen); Szymborska: Ihmisi&#228; sillalla, runoja vuosilta 1957&#8211;1996 (kokoelma; WSOY; suom. Rosti); Woolf: Oma huone (1929); Yeats: Runoja (kokoelma; WOSY, suom. Tynni).

Kirjallisuustieteen perusopintoja, avoin yliopisto-opetus

Laajuus

Hinta

Kampus

Kaupunki

Tiedekunta

Opetuksessa käytettävät kielet

Koodi

Koulutusala

Opintojen suorittaminen

Tekstianalyysi, 5 op

Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan, 5 op

Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta, 5 op

Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan, 5 op

Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan, 5 op

Yhteystiedot

Hakumenettely

Maksuehto

Anna palautetta!

Viimeksi katsomasi koulutukset

Kirjallisuustieteen perusopintoja, avoin yliopisto-opetus