Mitä sä änkytät?

Puheen monimuotoisuus ja siihen kohdistuvat yhteiskunnalliset asenteet änkytyksen kontekstissa – Mitä sä änkytät?

Mitä sä änkytät? –tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia änkytykseen liitettyjä mielikuvia ja ennakkoluuloja, tarkastella änkytyksen vaikutusta työelämässä ja lisätä änkyttävien ihmisten yhteiskunnallista näkyvyyttä. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi Mitä sä änkytät? –tutkimushanke tekee myös osallistavaa yhteiskunnallista vaikuttamista.

Puheen monimuotoisuudella tarkoitetaan puhetapojen kirjoa. Tätä voidaan kuvata myös termillä ”puherealismi”, joka kätkee sisäänsä ajatuksen erilaisista yksilöllisistä puherytmeistä, aksenteista ja ääntämistavoista, joita puhetapojen variaatio pitää sisällään. Tässä kolmivuotisessa Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkitaan puheen monimuotoisuutta yksinomaan änkytyksen kontekstissa.

Hankkeen johtajana toimii Tampereen yliopiston logopedian yliopistonlehtori, dosentti Nelly Penttilä. 

Hankkeessa ovat mukana seuraavat henkilöt:

• Post doc -tutkija Veera Pirinen (logopedia)   
• Väitöskirjatutkija Johanna Nissinen (logopedia)
• Tutkimusavustaja Oskari Piilonen (logopedia)
• Tenure track -professori Melisa Stevanovic (sosiaalipsykologia)
• Väitöskirjatutkija Tuomas Tervasmäki (kasvatustieteet)
• Laura Raerinne (Suomen änkytysyhdistys)

Kehityksellistä änkytystä esiintyy kaikissa maailman kulttuureissa, ja noin 2 % väestöstä änkyttää. Tämä tarkoittaa Suomen tasolla yli 100 000 ihmistä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu ympäristön ennakkoluulojen vaikuttavan kielteisesti änkyttävien ihmisten elämänlaatuun, osallisuuteen ja mielenterveyteen. Aikaisempien julkaisujemme perusteella änkyttävät henkilöt kohtaavat syrjintää ja kiusaamista myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Änkytyksellä on siis merkittäviä pitkittäisvaikutuksia ihmisen elämään psyykkisellä, sosiaalisella ja ekonomisella tasolla. 

Sujuvaa puhetta pidetään oletuksena, johon puhujan tulisi pyrkiä, mikä änkyttävien henkilöiden kohdalla johtaa änkytyksen piilotteluun tai puheen muunteluun. Änkytys on pysyvä puheen piirre ja änkytys säilyy läpi elämän. Änkytystietoisuuden lisäämisellä ja puheen moninaisuuden hyväksynnällä pystytään kuitenkin edistämään änkyttävien henkilöiden yhdenvertaisuutta ja psyykkistä hyvinvointia. Mitä jos yhteiskunnassamme änkytys nähtäisiinkin yhtenä puheen piirteenä siinä missä murre tai aksentti? Millaisia vaikutuksia änkytykseen liittyvien ennakkoluulojen purkamisella voisi olla änkyttävien henkilöiden hyvinvointiin, toimijuuteen ja osallisuuteen?

Mitä sä änkytät? –tutkimushanke tarkastelee änkytyksen pitkittäisvaikutuksia työelämäkontekstissa, tutkii yhteiskunnan asenteita änkytystä kohtaan ja pohtii kriittisesti näiden asenteiden mahdollisesti synnyttämiä rajoitteita, jotka heikentävät änkyttävien henkilöiden toimijuutta, osallisuutta ja hyvinvointia. 

Mitä sä änkytät? –tutkimushanke pyrkii ennen kaikkea tekemään änkytyksen näkyväksi yhteiskunnassamme, edistäen näin muutosta kohti inklusiivisempaa yhteiskuntaa, jossa kaikki voisivat tuntea olonsa arvostetuiksi ja kuulluiksi, oli heidän puheensa millaista tahansa. 

Änkytystietoisuuden lisäämisellä ja puheen moninaisuuden hyväksynnällä pystytään edistämään änkyttävien henkilöiden yhdenvertaisuutta ja psyykkistä hyvinvointia. Mitä sä änkytät? –tutkimushankkeen tavoitteena on avata keskustelua aiheesta ja herättää ihmiset ajattelemaan suhtautumistaan änkyttävään puheeseen. Tällä tavoin hanke pyrkii muuttamaan vallitsevia kielteisiä ja vanhanaikaisia asenteita sekä lisätä puheen moninaisuuden hyväksyntää yhteiskunnassamme. Inklusiivisessa yhteiskunnassa änkytys ei olisi rajoittava tekijä opiskelupaikan saamiselle, työuralla etenemiselle tai medianäkyvyydelle.