Avoimen lyhyt väylä ja kova työ kantoivat DI-opiskelijaksi

Tamperelainen Marianne Lehtonen oli muutama vuosi sitten pohtimassa uusia tuulia. Vuonna 2005 Tamkista valmistunut tradenomi oli työskennellyt perusteollisuudessa pitkään ja työt ja perhe-elämä olivat vieneet mennessään. Tietojärjestelmäprojekteja tuli töissä yhä enemmän vastaan, ja liike-elämän ja IT:n rajapinnat alkoivat kiinnostaa.

Syksyllä 2016 Lehtonen tiesi haluavansa opiskella jotain uutta. Hän kartoitti ylemmän AMK:n opintoja, Tampereen alueen tarjontaa sekä Jyväskylän yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintoja.

- Selailin kaikenlaista. Puolivahingossa silmiini osui tietojohtamisen avoimen yliopiston tekniikan alan lyhyt väylä, eli mahdollisuus päästä tutkinto-opiskelijaksi tekemällä väyläopinnot riittävän hyvillä arvosanoilla. Hakuaikaa oli vielä päivä jäljellä, ja tietojohtaminen vaikutti juuri siltä mitä etsin. Niinpä laitoin hakemuksen matkaan, Lehtonen kertoo.

Lehtonen pääsi aloittamaan tekniikan alan lyhyellä väylällä. Siinä tähdätään tutkinto-opiskelijaksi; edellytyksenä on 20 opintopistettä ja painotetun keskiarvorajan saavuttaminen.

- Oikeastaan onnekkaan sattuman sanelemana avoimen opintoni lähtivät nopeasti liikkeelle. Lähdin todella perusteista, sillä taustani oli lukion lyhyt matematiikka josta oli reilusti aikaa. Rehellisesti sanottuna, opinnot vaativat paljon töitä minulta, Lehtonen kertoo.

- Aiemmin syksyllä olisi ollut mahdollista tehdä valmentavia opintoja kuten yliopistomatematiikkaa. Näin jälkeenpäin voin niitä suositella, niistä olisi varmasti ollut minullekin paljon apua jos olisin ollut liikkeellä aiemmin kuin päivää ennen hakuajan päättymistä, Lehtonen nauraa.

Lehtonen teki 80-prosenttista työaikaa opiskellen samalla. Pian hänelle alkoi kirkastua ajatus tutkinto-opiskelusta tuolloisella Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) pidemmän opintovapaan turvin.

- TTY:llä opiskelu on oikeastaan ollut haaveeni. Tein väyläopintoja kovaa vauhtia ja samalla luin pääsykokeisiin varmuuden vuoksi. Pääsykokeilla en päässyt sisään, mutta lopulta viimeinen kurssini, yliopistofysiikka, varmisti keskiarvorajan ylittymisen, Lehtonen kertoo.

Kova työ kannatti

Seuraavana syksynä Lehtonen aloitti tutkinto-opiskelijana. Avoimen väylän kautta opinnot aloitti muutama muukin samaan aikaan. Opiskeluyhteisön Lehtonen mainitseekin yhdeksi väyläopintojen eduksi.

- Vertaistuki on ihan mahtavaa tässäkin. Tsemppasimme ja opiskelimme yhdessä kohti samaa tavoitetta. Apua ja tukea saa opiskelukavereilta, eli rohkeasti tutustumaan muihin.

Väyläopinnot hyväksytään suoraan tutkintoon, ja tradenomi-tutkinnosta Lehtonen sai hyväksiluettua myös kuutisenkymmentä opintopistettä. Tehtävää riitti silti ja teoreettisuus yllättikin.

- Kaikki tekniset opinnot piti suorittaa. Yliopistomaailma oli uutta, ja opiskeluista ylipäänsä niin kauan että opiskelu piti opetella uudelleen. Avoimen kurssit valmensi tähänkin kyllä hyvin. Pääsykokeiden kautta jos olisin tullut, olisi alku ollut varmasti haastavampi minulle, Lehtonen arvioi.

Lehtonen suoritti parivuotisen opintovapaansa aikana kandivaiheen opinnot. Opintojen edetessä Lehtonen vaihtoi alaa ja työskentelee nyt IT-projektipäällikön tehtävissä teknologiayhtiössä. Sinänsä teknillinen ala ei koskaan ollut ehdoton ei, mutta lukion jälkeen ei ollut aikaa pysähtyä miettimään mitä todella haluaisi tehdä. Työelämä antoi perspektiiviä ja avoimen opintojen avulla Lehtonen alkoi uskoa omiin kykyihinsä myös tällä osa-alueella.

- Kun olin lukiossa, kaikki ihmettelivät miksi en esimerkiksi lukenut pitkää matematiikkaa. Parikymmentä vuotta sitten ilmapiiri oli kuitenkin hieman erilainen ja tekniset alat nähtiin haastavina ja miesvaltaisina. Teknisiin kykyihini en oikein itsekään uskonut ennen kuin aloitin väyläopinnot, Lehtonen miettii.

Opiskelu työssäkäyvälle perheelliselle on ollut kovaa työtä. Lehtosen opiskellessa lyhyen väylän väyläopinnot suoritettiin yhden lukukauden aikana. Nykyisin väyläopintoja voi tehdä lukuvuoden ajan.

- Lyhyellä väylällä opiskeluhan on hyvin ohjattua. Rankkuus kieltämättä yllätti, mutta maali oli koko ajan näkyvissä ja se auttoi venymään. Kun aloitan jotain niin haluan sen viedä loppuun. Tutkinto-opiskelijanakin tosin kurssien työläys yllättää kerta toisensa jälkeen. Opintopisteiden eteen saa tosissaan tehdä töitä, Lehtonen kertoo.

- Muistan niin hyvin sen hetken kun lähdin töistä keväällä 2017 ja sain kuulla että viimeinen kurssini oli arvioitu ja keskiarvoni riittäisi sisäänpääsyyn. Kaiken epäröinnin ja kovan työn jälkeen, se tunne oli hienoimpia hetkiä tällä polulla. Elämässä kannattaa heittäytyä ja uskaltaa kokeilla. Olen ylpeä itsestäni ja tästä saavutuksesta!

Teksti ja kuva: Annamari Karjalainen