Sosiaalipolitiikka
Sosiaalipolitiikka tarkastelee yhteiskunnallisia muutoksia, eriarvoisuuden mekanismeja ja hyvinvoinnin kysymyksiä sekä ihmisten arjessa että julkisessa päätöksenteossa. Sosiaalipolitiikka tarjoaa teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia yhteiskunnan toimintaan ja yhteiskunnallisten muutosten hallintaan. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan vahvoja tutkimusteemoja ovat hoiva, perhesuhteet, työelämä, kansalaisuus, osallisuus, hyvinvointipalvelut, sosiaaliset ongelmat, konfliktit ja kaltoinkohtelu sekä toimijuus ja yhteiskunnalliset muutosprosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat poliittisten ideologioiden, institutionaalisten käytäntöjen ja arjen valintojen vaikutukset hyvinvointiin, eriarvoisuuden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen.
Sosiaalipolitiikalla on pitkät perinteet Tampereen yliopistossa. Oppiaine on säilyttänyt suosionsa tasaisesti yhtenä kolmesta suurimmasta oppiaineesta yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa. Sosiaalipolitiikan oppiala on keskeisessä roolissa Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmassa ja kansainvälisessä Comparative Social Policy and Welfare (COSOPO) maisteriohjelmassa. Tampereen yliopiston Porin yksikkö on avannut sisäänoton uudistetulle Hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelmalle, jossa sosiaalipolitiikan oppiaineella vahva asema.
Sosiaalipolitikka on osa yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaa. Yhdessä viiden muun oppiaineen kanssa toteutetaan yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma, josta valmistuu vuosittain 80–100 henkilöä. Maisterivaiheessa sosiaalipolitiikan voi valita pääaineeksi. Lisäksi soveltuvan korkeakoulututkinnon omaavat voivat hakea suoraan maisterivaiheeseen. Haku tapahtuu yhteishaussa kerran vuodessa. Tohtoriopintoihin voi hakea kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.
Yleistä
Sosiaalipolitiikan keskeisiä tutkimuskohteita ovat hyvinvointivaltion muutos, sosiaali- ja terveyspalvelut, tulonsiirrot ja toimeentulo, eriarvoisuus ja hyvinvointi sekä näitä ohjaavat järjestelmät, politiikat ja ideologiat. Sosiaalipolitiikan tutkimus tarkastelee kriittisesti esimerkiksi työmarkkinoihin, sosiaalipoliittiseen päätöksentekoon, palveluihin, tulonjakoon, köyhyyteen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä kysymyksiä ja etsii ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin.
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikka on ansioitunut muun muassa hoivatutkimuksessa, työelämäntutkimuksessa, perhetutkimuksessa ja kansalaisuuden ja osallisuuden sekä kansainvälisen vertailevan sosiaalipolitiikan tutkimuksessa. Oppiaineessa tehtävä tutkimus käsittelee merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten globalisaatiota, eriarvoisuutta, kestävän kehityksen mahdollisuuksia, kansalaisten osallistumista, työelämän muutoksia, konflikteja, kaltoinkohtelua, sosiaalisia ongelmia sekä hyvinvoinnin jakautumista ja tuottamista. Tutkimusta tehdään monissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa, ryhmissä ja tutkimusverkostoissa, joiden toiminnan mahdollistavat sekä yliopiston perusrahoitus että ulkoiset rahoitukset (esim. Suomen Akatemian, Euroopan unionin sekä lukuisten säätiöiden rahoitukset).
Kansalaisuus, osallisuus ja hallinta
Tarkastelemme ihmisten arkea, osallistumista, hyvinvointipalveluita ja hallintaa erityisesti kaupungeissa. Tutkimme esimerkiksi kestävän kehityksen politiikkaa, ikääntyneiden liikkumista ja toriporukoita, nuorten kiinnittymistä työelämään ja koulutukseen, lähiöiden palvelurakenteita, osallistuvaa budjetointia ja muita osallistumisen käytäntöjä ja kaupunkisuunnitteluprosesseja. Olemme kiinnostuneita siitä, miten poliittiset päätökset vaikuttavat ihmisten elämään ja miten heidän jokapäiväiset toimensa puolestaan muuttavat laajempia poliittisia rakenteita sekä siitä, miten yhteiskunnan palvelut ja käytännöt tukevat tai heikentävät ihmisten osallisuutta ja toimintaa. Kehitämme luovia tapoja tutkia ihmisten jokapäiväistä toimintaa ja sen suhdetta sosiaalipolitiikkaan. Tieteellisten tuotosten lisäksi luomme yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa uusia käytäntöjä osallisuuden, osallistumisen sekä kestävän kehityksen mahdollistamiseksi. TaSSU tutkimuskollektiivi ja JUSTSPACE -tutkimusryhmä kokoavat yhteen aihepiirin tutkijoita. He osallistuvat aktiivisesti myös Tampereen yliopiston Sustainable Transformation of Urban Environments (STUE) profilaatioalan toimintaan.
Tutkimushankkeet:
- Tila, oikeudenmukaisuus ja arkipäivän demokratia (Koneen Säätiö, 2022–2026)
- NuoriSO - Kohti tutkimusperustaista osallisuuden edistämistä nuorten aikuisten sosiaalityössä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022-2024)
- Coexistence and conflict in the age of Complexity (EmergentCommunity) (Euroopan tutkimusneuvosto ERC, 2021-2025)
- Kohti ekohyvinvointivaltiota. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden orkestrointi (ORSI) (Strategisen tutkimuksen neuvosto 2019-2025)
- Sosiaaliturva ja liikkuvuuden hallinnan rationaliteetit Euroopan unionissa. Hallinnan analytiikan näkökulma EU-maiden sosiaaliturvalaitosten yhteiseen tietojärjestelmään. Väitöskirjahanke, Iiris Annala.
Työelämä ja työmarkkinat
Olemme tutkineet yhtäältä makrotason ilmiöitä kuten työmarkkinoiden muutosta, niiden ohjaamista eli työpolitiikkaa, työvoimapolitiikkaa ja työttömyyden hallintaa. Toisaalta mikrotason tutkimuksen kohteena ovat olleet työolot, työhyvinvointi sekä arjen kokemukset työnteosta ja ammatti-identiteeteistä. Uusia tutkimusalueita ovat sosiaalista mediaa, robottien merkitystä työssä sekä työpaikkakiusaamista käsittelevät tutkimukset. Tutkimusta on tehty yhdessä eri julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin ammattilaisten kanssa. Teemme yhteistyötä Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC) kanssa. Opetettavat sisällöt ovat tarjolla puolin ja toisin yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman, Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman sekä Comparative Social Policy and Welfare -maisteriohjelman opiskelijoille sekä sivuaineopiskelijoille. Projekteissa työskentelemme yhdessä eri kansallisten tutkimuslaitosten, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä hallinnon eri tasojen toimijoiden kanssa.
Tutkimushankkeet:
- Työtä vailla olevien työ- ja sosiaaliturvapolut ja työttömyysturvan poiskäännyttävät vaikutukset (Koneen Säätiö, 2021–2025)
- Finanssialan työntekijöiden kokemat affektit digitaalisoituneessa työssä, väitöskirjahanke, Anne Parkatti
- Miten järjestöjohtajaksi tullaan? Sote-järjestöjen johtajien urakertomukset, väitöskirjahanke, Anne Lindfors
- Eettinen kuormitus vanhustyössä, väitöskirjahanke, Mia Rosenström
- Sukupuolittuneet työsyrjintäkokemukset ja niistä selviytyminen, väitöskirjahanke, Marjut Pietiläinen.
Hoiva
Hoivaa on tutkittu sosiaalipolitiikan oppiaineessa aina siitä lähtien, kun hoiva käsitteenä tuotiin Suomeen. Tutkimme hoivapolitiikkaa, vanhuspalveluita, omaishoivaa sekä hoivan markkinaistamista ja finansialisaatiota. Tutkimuksen painopiste on hoivan kytkeytymisessä hyvinvointivaltioon, sen historiaan ja nykypäivään. Viime vuosikymmeninä, osana julkisen sektorin murrosta, myös hoiva on siirtynyt aiempaa enemmän markkinaehtoiseksi toiminnaksi. Olemme kiinnostuneita tämän muutoksen institutionaalisesta taustasta, ehdoista ja vaikutuksista niin sosiaalipolitiikan käytäntöihin kuin kansalaisten elettyyn arkeen.
Konfliktit, eriarvoisuus ja sosiaaliset ongelmat
Eriarvoisuus, sosiaaliset ongelmat ja ympäristön muutokset synnyttävät jännitteitä ja konflikteja globaalilla ja paikallisella tasolla. Ne asettavat merkittäviä haasteita vastuulliselle, eettisesti kestävälle toimijuudelle ja sosiaalipolitiikalle. Tutkimme sosiaalisia ongelmia, eriarvoisuutta ja haavoittuvuutta sekä yhteiskunnallisina ilmiöinä ja rakenteellisina kysymyksinä että inhimillisinä kokemuksina. Olemme kiinnostuneita arjessa ja instituutioissa tapahtuvista konflikteista, vallankäytöstä ja kaltoinkohtelusta teoreettisina ja rakenteellisina kysymyksinä sekä arjen sujumisen ja hyvinvoinnin haasteina. Tutkimme esimerkiksi konflikteja, kaltoinkohtelua ja väkivallan kohtaamisen käytäntöjä perheissä, läheisissä suhteissa, mediassa, työelämässä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmissä, lainsäädännössä, asenteissa ja ideologioissa. Tutkimuksen lisäksi kehitämme sosiaalisesti kestäviä toimintamalleja ja käytäntöjä yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa.
Tutkimushankkeet:
- Innovative solutions to eliminate domestic abuse (ISEDA, HORIZON-CL3-2021-FCT-01-06 2022-2025).
- Digitaalisen väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen sosiaali- ja terveysalalla (DIGISOS, STM VTR, 2023-2025)
- Digitaalinen väkivalta lähisuhteissa. Tunnistamisen ja puuttumisen mahdollisuudet (Alli Paasikiven säätiö 2020-2021, MLL 2021-2022, Tampereen yliopisto 2022, Kulttuurirahasto 2023-2024).
Kansainvälinen vertaileva sosiaalipolitiikan tutkimus
Hyvinvointivaltion muutos on merkittävä osa yhteiskuntamme kehitystä ja kykyämme taata hyvinvointia nykyisille ja tuleville sukupolville. Tutkimme politiikan instituutioiden ja järjestelmien muutosta kansainvälisestä ja vertailevasta näkökulmasta. Haluamme ymmärtää miten ja missä olosuhteissa eurooppalaiset hyvinvointivaltiot muuttuvat ja kuinka suuret yhteiskunnalliset haasteet (kuten globalisaatio, Euroopan integraatio, ulkoiset riskit kuten pandemia, migraatio, demografiset muutokset, digitalisaatio ja automaatio, tekoäly ja teknologian kehittyminen) vaikuttavat eurooppalaisiin hyvinvointivaltioihin, sosiaaliturvajärjestelmiin ja -palveluihin sekä kansalaisten hyvinvointiin ja eriarvioisuuteen. Teemme laajaa yhteistyötä tutkimuslaitosten, yliopistojen sekä politiikan ja käytännön toimijoiden kanssa Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Tutkimuksemme pyrkii vahvaan tieteelliseen vaikuttavuuteen, mutta on myös politiikkarelevanttia ja tukee tietoon perustavaa päätöksentekoa eri hallinnon tasoilla paikallistasolta kansainväliselle päätöksenteon tasolle.
Perhe, perhepolitiikka ja lapsuus
Sosiaalipolitiikan oppiaineessa on vahva perinne perhepolitiikan, perheiden arjen ja lasten hyvinvoinnin tutkimuksen kysymyksissä. Tutkimuksemme nostavat esiin erityisesti äitiyden ja vanhemmuuden tarkastelun osana hyvinvointivaltion kehitystä ja käytäntöjä, perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksiä, median aseman lapsiperheiden arjessa sekä perheiden hoito- ja varhaiskasvatusvalinnat. Perheisiin ja lapsiin liittyvä tutkimuksemme on monitieteistä ja teemme sitä kiinteässä yhteistyössä Tampereen yliopiston lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn kanssa.
Tutkimushankkeet:
- Perheen arki, talous ja toimeentulo (ARKI) (Brita Maria Renlundin muistosäätiö, 2024-2026)
- Lapsiperheiden köyhyys ja hyvinvointi: arki ja yhteiskunnallinen kestävyys (Perheen arki) (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla), 2022-2027)
Päättyneet hankkeet
- A Key to Success? Scrutinising the Communication of Knowledge in the Interpretation of Participatory Budgeting in Finland, Poland and the UK (Academy of Finland, 2017–2021)
- CRAFTING DIGITAL WELFARE STATES. (Sustainable Welfare Systems SWS, Tampere University, 2022)
- DEFEN-CE Social Dialogue in defence of vulnerable groups in post-COVID-19 labour market. 2021-2023. European Commission, DG Employment, Grant number: VS/2021/0196
- Education and Raising Awareness in Schools to Prevent and Encounter Gender-Based Violence (ERASE GBV, Rights, Equality and Citizenship Programme, European Union, 2019–2022)
- FamilyTies – Perheen rytmit, aikaneuvottelut ja koordinaatio ja tietoteknologia (Suomen Akatemia 2015–2020)
- Future of Work: Opportunities and challenges for the Nordic models. Pillar III on non-standard work (Nordic Council of Ministers, 2017–2021)
- Independent living and out-of-home mobility of older people facing mobility restrictions (Tampereen yliopisto, 2020–2022)
- Institutional and affective practices of violence interventions (EPRAS, EU (JUST/2016/RGEN/AG/VAWA/4000009936, 2017–2019)
- Ketterä kaupunki / sosiaalinen monimuotoisuus (Academy of Finland, 2016–2019)
- Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ, Eduskunnan myöntämä lisämääräraha koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen 2020–2021)
- Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon. Yhteistyössä THL:n, Tilastokeskuksen, Tampereen yliopiston ja Kelan kanssa. (Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta 12/2020–5/2022)
- Koti, korona ja konfliktit - Koti ja perhesuhteet konfliktien tilana Covid-19 karanteenin aikana, (Tampereen yliopisto 2020)
- Kuntoutus, palvelut ja työllistyminen – Nuorten kuntoutusrahaa saavien yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat käytännöt (Kela, 2018–2021)
- Labour market participation through networks? Self-employed workers in Finland and the Netherlands (Suomen Akatemia, 2017-2020)
- Lapsiuhritutkimus 2022 (Lapsistrategia, 2022–2023)
- Lasta-seulamalli lapsiin kohdistuvan väkivallan rikosepäilyjen selvittämisen välineenä (VN-TEAS, 2022–2023)
- MAMANET - Pienten lasten äitien keskinäiset suhteet monikulttuurisissa lähiöissä, (Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Helsingin kaupunki, 2018−2022)
- Naapurijurtta: Tutkimus sosiaalisista suhteista ja naapuruuden arkisista kudelmista (Koneen Säätiö, 2018–2021)
- Naisiin kohdistuvaan digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteet poliisin työssä, rikosprosessissa ja tukipalveluissa (DIGNITEAS, VN TEAS, 2022–2023)
- Oikeus lähiötilaan (Ympäristöministeriö / ARA, 2020–2023)
- Palvelujärjestelmän toiminta: osa-aikatyö ja tilapäinen työ sekä siirtymät kokoaikatyöhön. Yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC/TAY) sekä VATT:n kanssa. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 3/2021–1/2022)
- Pirstoutuvatko työurat? (Työsuojelurahasto 2018–2020)
- Rajoitetut tilat suomalaisissa hoivan ja kontrollin laitoksissa (Suomen Akatemia, 2017–2022)
- ROSE – Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvosto)
- Social Inequalities in Ageing (SIA) (Nordforsk 2018–2020)
- Social Media at Work (Työsuojelurahasto 2018–2020)
- Sociodemographic determinants of criminal careers in Finland 1987–2015 (Suomen Akatemia, 2019–2022)
- Tasa-arvon kysymykset lasten päivähoidon, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä (CHILDCARE), Strategisen tutkimuksen neuvosto (Suomen Akatemia, 2015–2021)
- The future of work: Opportunities and challenges for the Nordic models. Pillar III on non-standard work. Nordic Council of Ministers (2017–2021)
- Työllisyyden kuntakokeilujen työllisyys-, kustannus- ja hyvinvointivaikutusten arviointi. Yhteistyössä VATT:n ja Työelämän tutkimuskeskuksen (WRC/TAY) kanssa. (Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta 2/2021–6/2023)
- Työmarkkinapartisipaatio verkostojen kautta? Itsensätyöllistäjät Suomessa ja Alankomaissa (Suomen Akatemia 2017–2020)
- Varjoja paratiisissa: hoivan vaikeat tunteet ja tilanteet omaishoitajan kertomana (Alli Paasikiven Säätiö 2019–2020)
- VN POLKU Eri poluilla työllisyyteen: Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteet ja ongelmakohdat kansainvälisessä vertailussa (Valtioneuvoston kanslia, VN TEAS -hanke 2020–2022)
- Väkivallan kohtaamisen haasteet: tietoisuuden lisääminen ja ammatillisten valmiuksien kehittäminen sosiaali-, terveys ja turvallisuusalalla (EPRAS) (Euroopan komissio 2017-2019)
- Working hours, health, well-being and participation in working life – WOW (NordForsk, Työterveyslaitos 2015–2020)
Tutkimusryhmät ja -verkostot
- Child maltreatment, violence and interventions – tutkimusverkosto
- Life-course criminology – tutkimusverkosto
- Multi-Sectoral Responses to Child Abuse and Neglect in Europe: Incidence and Trends (Euro-CAN) (COST Action Programme, European Union, 2020-2024)
- Poliisityön tutkimusverkosto
- Research Network for Justice, Space and Society (JUSTSPACES)
- Tampereen yliopiston lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn tutkijaverkosto
- Vaiva-kollektiivi
Valmistuneita opinnäytetöitä
Sosiaalipolitiikan opetus kuuluu yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan. Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Kandidaatin tutkinto on mahdollista opiskella kolmessa vuodessa. Maisteriopintojen ohjeellinen pituus on kaksi vuotta.
Sosiaalipolitiikan opetus perustuu Tampereen yliopistossa vahvasti tutkimukseen, ja sosiaalipolitiikan opettajat ovat kaikki myös tutkijoita.
Oppiaineesta valmistuvat työllistyvät hyvin monenlaisiin tehtäviin. Perinteisesti työtehtävät ovat sijoittuneet julkisen sektorin organisaatioihin strategisiin ja johtaviin tehtäviin (valtiolle ja kunnille) ja vastaaviin tehtäviin kolmannelle sektorille (järjestöihin). Nykyisin myös yksityinen sektori työllistää kasvavassa määrin. Tehtävät ovat usein yhteiskunnallisia asiantuntija- ja tiedotustehtäviä. Lisäksi koulutus antaa hyvän pohjan poliittiseen vaikuttamiseen ja esimerkiksi politiikan asiantuntija- ja johtotehtäviin.
Tutkinnot antavat valmiudet toimia asiantuntijana julkisella ja yksityisellä sektorilla, järjestöissä sekä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Yhteyksiä työelämään luodaan erityisesti harjoittelujakson aikana (3 kk). Sosiaalipolitiikasta valmistuneet ovat viime vuosina sijoittuneet hyvin työelämään valtion tai kuntien hallintoon, järjestöihin sekä opetus- ja tutkimustehtäviin.
Oppiaineella on kattavat kansainväliset suhteet ja vaihtosopimukset, joita voi hyödyntää opintojen eri vaiheissa. Osan opinnoista voi suorittaa englanninkielellä.
Sosiaalipolitiikasta on mahdollista suuntautua myös tutkijakoulutukseen yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelmaan.
Sosiaalipolitiikalla on aktiivinen opiskelijayhdistys, jonka yhteisiin tilaisuuksiin ja toimintaan kaikki opiskelijat opintosuunnasta riippumatta ovat tervetulleita mukaan. Ks. SoPoP Sosiaali- ja yhteiskuntapoliitiinen opiskelijajaosto!
Sosiaalipolitiikan oppiainevastaava on yliopistonlehtori Katja Repo.
Opintojen aloitus ja suunnittelu
Sosiaalipolitiikan aine- ja syventävät opinnot
