Tieteenala

Venäjä

Tampereen yliopisto

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Pinni B -rakennus, Kanslerinrinne 1, 33100 Tampere

Venäläisen kulttuurin saavutukset ovat merkittävä osa maailman kulttuuriperintöä. Suomelle Venäjän ja sen kulttuurin merkitys on kiistaton niin historiallisesti kuin nykypäivän näkökulmasta. Tampereen yliopiston Venäjän opintosuunnassa haluamme edistää venäjänkielisen kulttuurin ymmärrystä nykypäivässä ja rakentaa välineitä globalisoituvan median sekä digitaalisen viestinnän ja sen kielierityisyyden tuntemukseen. Venäjän kielen ja kulttuurin tutkimus vahvistaa yhteiskunnallista moniäänisyyttä sekä kansainvälistä vuorovaikutusta.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin lisäksi yhteisössämme tehdään myös käännöstieteen ja tulkkauksen tutkimusta sekä koulutetaan kääntäjiä ja tulkkeja. Kääntäminen ja tulkkaaminen ovat osa monikielisen, globaalin maailman vuorovaikutusta ja sen kulttuurisia kohtaamisia. Yhteisöämme yhdistää kiinnostus paitsi venäjän kieleen, venäjänkieliseen kulttuuriin myös tekstien kiehtovaan maailmaan.

Venäjän kieltä on Tampereen yliopistossa opetettu jo 1970-luvulla. Slaavilainen filologia on muuntunut venäjän kieleen keskittyväksi monitieteiseksi opintokokonaisuudeksi. Sen yhteiskunnallisesti suuntautunut opetus ja tutkimus jatkaa Tampereen yliopiston perinteitä ja noudattaa samalla kansainvälisen Venäjän tutkimuksen ja opetuksen suuntia. Kääntäjien ja tulkkien koulutus alkoi Tampereella jo 1960-luvulla Tampereen kieli-instituutissa, joka liitettiin Tampereen yliopistoon 1980-luvulla.

Opintosuunnan opettajien ja tutkijoiden laajat yhteydet Venäjälle, Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja muualle maailmaan kytkevät opintosuunnan osaksi humanistista tiedeyhteisöä sekä Venäjän-tutkimuksen kansainvälistä verkostoa. Englanninkielinen Russian Studies -opintokokonaisuus tuo johtavia Venäjä-asiantuntijoita Tampereelle. Kansallista Venäjä-asiantuntijuutta vahvistaa toimiminen Aleksanteri-instituutista johdetun VIExpert-verkoston aktiivisena jäsenenä. Venäjän opintosuunta on laaja-alainen toimija myös Tampereen korkeakouluyhteisön monitieteisillä opetus- ja tutkimusfoorumeilla. Venäjän maantieteellinen laajuus määrittää Venäjän opintosuunnan laajuutta. Olemme mukana muun muassa Venäjän ja Kiinan median tutkimuskeskus TaRC:ssa.

Toista video Youtubessa (aukeaa uuteen välilehteen).

Miksi venäjän kielen opiskelu kannattaa?

Oletko valmis tekemään valinnan? Tutustu Suomi-Venäjä-seuran videolla siihen, miksi venäjän kielen opiskelu kannattaa.

Tampereen yliopiston Venäjän opintosuunnan tutkimustoiminta sisältää monimuotoista ja laaja-alaista kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkimusta. Tutkimuksemme suuntautuu erityisesti venäjän nykykieleen ja sen kääntämiseen sekä kulttuurin, kirjallisuuden ja median erilaisten ilmiöiden ja tekstien monipuoliseen analyysiin. Otamme osaa myös tieteidenväliset rajat ylittävään teoreettiseen keskusteluun.

Opintosuunnassa tehtävän tutkimuksen rajapintoja ovat Venäjän ja Euraasian aluetutkimus, nais- ja sukupuolentutkimus, korpustutkimus, kaksikielisyys, terminologia, leksikografia, media-tutkimus, ekokritiikki, kulttuuri- ja aatehistoria sekä kulttuurisen tilan tutkimus. Henkilöstön jäseniä on mukana monissa Tampereen yliopiston tutkimus- ja osaamiskeskusten johtoryhmissä kuten kielten yksikön monitieteisen kielten ja kulttuurin tutkimuskeskuksessa Pluralissa. Opintosuunta tekee tiivistä yhteistyötä myös ITC-tiedekunnan viestintätieteiden yksikön kanssa Tampere Russian and Chinese Media –osaamiskeskuksen muodossa.

Opintosuunnan opetus- ja tutkimushenkilöstö toimii myös useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkijaverkostoissa ja projekteissa kulttuurin tutkimuksen, aluetutkimuksen, ympäristöhumanismin ja lingvistiikan aloilla. Yhteistyöpartnereita opintosuunnan henkilöstöllä on laajasti paitsi Venäjän eri yliopistoissa myös pohjoismaisissa, eurooppalaisissa ja pohjoisamerikkalaisissa yliopistoissa. Tutkijat ovat jäseninä ja tekevät yhteistyötä muun muassa Venäjän kielen kansalliskorpuksen, Moskovan lingvistisen yliopiston, sekä Pietarin että Moskovan HSE:n (Vysšaja škola ekonomiki, Higher School of Economics), ASEEES:n (The Association for Slavic, East European and Eurasian Studies), Uralin valtion yliopiston, BASEES:n (British Association for Slavonic and East European Studies) ja Nordiska Slavistförbundetin kanssa.

Opintosuunnan henkilöstö on mukana useassa tutkimusprojektissa. Sanna Turoma johtaa yhdessä Saara Ratilaisen kanssa kansainvälisen kirjoittajaryhmän kirjaprojektia työnimellä Geopolitics and Culture in the Global Age: Narrating East Europe and Eurasia. Projektissa ovat mukana myös väitöskirjaa opintosuunnassa valmistelevat Eeva Kuikka ja Mika Perkiömäki. Arja Rosenholm johtaa ja on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa The Changing Environment of the North: Cultural Representations and Uses of Water (CEN) (2017-2021) sekä Emil Aaltosen rahoittamassa projektissa Texts on the Move: Reception of women’s writing in Finland and Russia 1840–2020 (2018-2022). Jälkimmäisessä on mukana myös Irina Savkina, joka nais- ja gendertutkimuksen lisäksi osallistuu myös kansainväliseen kulutuskulttuuria Venäjä-kontekstissa tutkivaan hankkeeseen. Irina Savkina ja Saara Ratilainen ovat mukana myös median tutkimuksen projekteissa. Aleksandr Zelenin lähestyy mediaa kielen tutkimuksen näkökulmasta. Hän tutkii myös leksikografiaa sekä kaksikielisyyttä. Myös Olga Nenosen tutkimus käsittelee monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä, erityisesti suomi-venäjä -kaksikielisyyttä. Tutkimuksen kohteena on aikuisten ja lasten kielellinen kehitys, painottaen sen fonologisia, kieliopillisia ja leksikaalisia piirteitä.

Mikhail Mikhailov johtaa useita korpusprojekteja. Näitä ovat suomalais-venäläinen kaunokirjallisuuden rinnakkaiskorpus ParRus, venäläis-suomalainen kaunokirjallisuuden rinnakkaiskorpus ParFin, monikielinen kansainvälisten sopimusten korpus PEST, monikielinen sopimustekstien korpus MLCC. Projekteissa ovat mukana Julia Souma, Miia Santalahti ja Andrei Nosov. Yliopistonlehtori Igor Kudashevin johdolla kootaan parhaillaan kahta terminologia-projektia, suomi-venäjä -lakitermien termipankkia (LATTER) sekä terveysalan termipankkia.

Opintosuunnan jatko-opiskelijat tekevät väitöskirjatutkimusta läheisessä yhteistyössä yksikön tohtoriohjelman sekä opintosuunnan kansainvälisten tutkimusprojektien kanssa. He osallistuvat aktiivisesti myös Suomen Slavistipiirin organisoimaan pohjoismaiseen slavistiikan alan jatko-opiskelijaverkostoon. Väitöstutkimusta tehdään tällä hetkellä kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimuksen (Eeva Kuikka ja Mika Perkiömäki) sekä käännöstieteen alalta (Julia Souma, Miia Santalahti ja Andrei Nosov).

Venäjän opintosuunnan opettajat, jatko-opiskelijat ja vieraat. Kevät 2019

Plural tutkimuskeskus

Tampere Russian and Chinese Media: TARC

Tekstit liikkeessä -projekti

Yksi kandiohjelma, kaksi maisteriohjelmaa

Globaalissa maailmassa laaja kielipaletti on valttia. Pelkällä englannilla ei aina pärjää. Venäjä on globaali kieli- ja kulttuurialue, ja vieläpä Suomen naapurimaa. Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemus on portti moneen työtehtävään Suomessa ja kansainvälisesti. Asiantuntijuus kielien ja kulttuurien tuntemuksessa on joustavaa ja moniulotteista tiedollista pääomaa, jota voi hyödyntää monessa työtehtävässä ja ammatissa. Kielellisellä ja kulttuurisella asiantuntijuudella on käyttöä tulevaisuuden erilaisissa tiedonhankinnan ja -hallinnan lähi- ja etätyöskentelymuodoissa.

Opintosuunnassa tunnistetaan verkko-opetuksen kasvava merkitys tulevaisuudessa, mutta samalla yhteisömme näkee myös lähiopetuksen erityistarpeet kielen ja kulttuurin opetuksessa. Myös opiskelijaliikkuvuus on erityisesti vieraan kielen ja kulttuurin koulutusohjelmassa tärkeä osa opintoja.

Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen kandidaattiohjelma tarjoaa hyvän kielitaidon ja laajat tiedot Venäjän kulttuurista, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta. Kandidaattiohjelmaan kuuluu kieliharjoittelujakso Venäjällä. Maisteriopinnot voi suorittaa joko Venäjän kielen ja kulttuurin maisteriohjelmassa tai Venäjän kääntämisen ja tulkkauksen opintosuunnassa Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelmassa.

Koulutusohjelmiemme ydin koostuu venäjän kielen erityisopinnoista, venäläisestä kirjallisuudesta ja kulttuurihistoriasta, median ja nykykulttuurin sekä kääntämisen ja tulkkauksen opinnoista. Maisteriohjelman opiskelijoille on tarjolla monipuolisesti opintosuunnan tieteenaloihin ankkuroituvia teemakursseja. Sekä kandi- että maisteriopiskelijoilla on mahdollisuus osallistua myös kielten yksikön yhteisiin teemamoduuliopintoihin perehtymällä asiantuntijaviestintään, digitaalisuuden ja median kysymyksiin Venäjä-kontekstin ulkopuolella, kielelliseen monimuotoisuuteen tai tilan tutkimukseen kirjallisuudessa ja kulttuurissa.

Opiskelijoiden kanssa yhdessä toteutetut käännös- ja kirjoitusprojektit poikivat myös julkaisuja, kuten Kärpänen mustepullossa -käännöskokoelma sekä Kirjallinen viestintä -kurssin opiskelijoiden kanssa toteutettu kirjoitelmakooste Suomessa ilmestyvässä venäjänkielisessä Spektr-lehdessä. Opintosuunnan -opinnäytetyöt ovat saaneet myös valtakunnallista tunnustusta muun muassa Maria Widnäs -palkinnon muodossa. Palkinto on tunnustus ansiokkaasta venäjän kieleen ja kulttuuriin liittyvästä pro gradu -tutkielmasta. Tunnustuksen myöntää Suomen Slavistipiiri ry., slaavilaisten kielten ja kulttuurien tutkimusta edistävä tieteellinen seura.

Maisterivaiheen opintoihin kytkeytyy myös monitieteinen englanninkielinen Russian Studies -opintokokonaisuus. Sen kurssit tarkastelevat Venäjän yhteiskuntaa, historiaa, politiikkaa ja taloutta eri näkökulmista. Opintoihin on mahdollisuus sisällyttää myös laaja-alaisia ja työelämään valmistavia VIExpert-verkoston opintoja, joihin osallistuu opiskelijoita ja Venäjä-asiantuntijoita kaikista Suomen yliopistoista. Koulutuksen alalla Venäjän opintosuunta tekee yhteistyötä myös Tampereen yliopistossa toimivan Venäjän ja Kiinan median osaamiskeskuksen TaRC:n kanssa. ITC-tiedekunnan viestinnän yksikön kanssa yhdessä toteutetut TaRC-tapahtumat ovat vetäneet Tampereella kansainvälisiä huippuaisantuntijoita sekä aihepiiristä kiinnostuneita opiskelijoita. Maisteriopinnoissa on avautumassa myös yhteispohjoismainen kesäkoulutoiminta Opetushallituksen Nordplus-rahoituksen tukeman NordSlavic-hankkeen puitteissa.