Periodit
(1.9.2014
– 24.10.2014)
(27.10.2014
– 19.12.2014)
(7.1.2015
– 13.3.2015)
(16.3.2015
– 31.7.2015)
Poikkeukset:
Ryhmäkoko max. 20 henkilöä
Kurssille on ennakko-ilmoittautuminen (lisätiedot: >> http://www.uta.fi/kirjasto/koulutukset/koulutus_paakirjastossa/tiedonhankinnnan_perusteet/jkk.html)
Opintojakso kuuluu kokonaisuuteen Tieteentekemisen valmiudet.
Opintojaksosta on kaksi toteutusta: periodilla I ja periodilla III, ja suositeltu suoritusajankohta on ennen tai vähintään samanaikaisesti kuin opintojakso HALTVA12 Johdatus keskeisiin tutkimustyötapoihin.
Opintojakso on tarkoitettu aikaisintaan 2. vuoden opiskelijoille. Vähintään tutkinto-ohjelman perusopintojen suorittamisen jälkeen luennoilla käytettäviä esimerkkejä on helpompi seurata. Opintojakso antaa valmiuksia tutkielman tekemiseen ja tukee siihen valmistautumista, joten sen suorittamisesta on hyötyä ennen tutkielmaseminaariin osallistumista.
Luentosarja suoritetaan oppimispäiväkirjalla. Opintojakson suorittamiseksi opiskelijan edellytetään osallistuvan jakson luennoille.
Poikkeukset:
Syyslukukauden johdantokurssi ainoastaan tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille.
Luentomateriaali:
http://www.uta.fi/jkk/pol/index/Valtio-opin johdantokurssi_2014.pdf
Poikkeukset:
Luento-opetuksen lisäksi kurssilla on runsaasti pienryhmätöitä, jotka liittyvät tieteellisiin artikkeleihin tutustumiseen ja pienoistutkielmaan.
Ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse Eero Palmujoelle 5.9. mennessä eero.palmujoki@uta.fi, jonka yhteydessä ilmoitetaan politiikan tutkimuksessa suoritetut opintopisteet. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa, edellytetään politiikan tutkimuksen perusopinnot suoritetuiksi.
Aasian tutkimuksen päivien symposiumin luento-osalla voi korvata 1 op opintojaksosta POLKVA41 tai yhdessä oheislukemiston kanssa 2 op opintojaksosta POLKVA44.
Päivien ohjelma:
http://www.uta.fi/jkk/asianstudiesdays/index.html
Verkkolomakkeella 28.9.2014 mennessä
Opintojakso koostuu politiikan tutkimuksen yleisiin tieteenfilosofisiin ja metodologisiin perusteisiin johdattavista luennoista (16 tuntia) sekä kvalitatiivisten menetelmien kurssista harjoituksineen (24 tuntia). Luennot suoritettuaan opiskelijalle on muodostunut konkreettisia menetelmällisiä ratkaisuja tukeva yleiskäsitys politiikan tutkimuksen ja muiden yhteiskuntatieteiden tieteenfilosofisista perusteista sekä kvalitatiivisen tutkimuksen metodologisten ratkaisujen teoreettisista lähtökohdista. Kvalitatiivisten menetelmien kurssin suoritettuaan opiskelija omaa monipuoliset taidot laadullisten menetelmien soveltamiseen politiikan tutkimuksessa. Hän ymmärtää laadullisen tutkimuksen teoreettiset perusteet sekä laadullisten menetelmien mahdollisuudet ja rajoitteet. Opiskelija hallitsee tutkimusprosessin eri vaiheet ja kykenee tekemään itsenäisesti tutkimukseen olennaisesti liittyviä menetelmällisiä valintoja erilaisista aineistonhankinnan tavoista (esim. haastattelut, tekstit, kuva-aineistot, sosiaalisen median aineistot) vaihtoehtoisiin aineiston analyysitapoihin (esim. sisällönanalyysi, diskurssianalyysi, fenomenologinen analyysi, merkki- ja kuva-analyysi).
Kurssille ei ole ennakkoilmoittautumista.
Kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmät ja niiden soveltaminen politiikan tutkimuksessa.
Ilmoittautuminen sähköpostitse 1.9.2014 mennessä (elina.kestila-kekkonen@uta.fi).
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Kaupunki aukioineen ja katuineen on modernin yhteiskunnan, politiikan ja demokratian keskeisimpiä julkisia tiloja, jonka käytöstä ja hallinnasta on vuosisatojen kuluessa jatkuvasti kamppailtu, viimeksi muun muassa Arabikevään vallankumousten ja Occupy Wall Street -liikkeen yhteydessä. Niin yhteiskunnalliselta kuin tutkimukselliseltakin kannalta on erityisen kiinnostavaa ja tärkeää suunnata huomio niihin ajallisiin, tilallisiin, teknologisiin ja oikeudellisiin ehtoihin, jotka sekä avaavat että rajaavat mahdollisuuksia näyttäytyä, tulla nähdyksi ja toimia poliittisesti julkisessa kaupunkitilassa.
Tällä kurssilla kaupunkitilan politiikkaa lähestytään usean tieteenalan näkökulmasta. Kurssin pohdinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten yhä läpikotaisempi teknologiavälitteisyys, syvenevä globalisoituminen, muuttuvat osallistumisen odotukset ja kaupallistuminen muuttavat nykyisten kaupunkitilojen luonnetta. Kysymme, millaiset intressit määrittävät kaupunkitilojen rakentumista, millaista toimintaa ne mahdollistavat ja ehkäisevät, millaista politiikan pelitilaa tästä syntyy, ja millaisia – jopa radikaaleja – julkisten tilojen käyttöjä kansalaiset ja kansalaisliikkeet ovat viime vuosina visioineet ja kokeilleet. Kurssi yhdistelee erilaisia tulokulmia kaupunkitilan politiikkaan esittelemällä niin ajankohtaisia teoreettisia keskusteluja kuin käytännön tutkimusesimerkkejäkin.
Kurssi järjestetään neljän oppiaineen, politiikan tutkimuksen, alue- ja ympäristötieteen, mediatutkimuksen sekä oikeustieteen yhteistyönä.
Ennakkoilmoittautuminen kurssille sähköpostitse kurssin vastaavalle opettajalle 1.9.2014 mennessä.
Kurssille otetaan 48 opiskelijaa (12/oppiaine) ilmoittautumisjärjestyksessä. Hyväksytyille ilmoitetaan henkilökohtaisesti sähköpostilla viikolla 36.
Poikkeukset:
Kandidaatinseminaari, joka kestää lukuvuoden.
Ennakkoilmoittautuminen 31.5.2014 mennessä (mikko.i.lahtinen@uta.fi).
Tutkimussuunnitelman laadinta, kandidaatin tutkielman kirjoittaminen ja esittäminen (1. ja 2. versio), opponenttina toimiminen sekä aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn.
Kandidaatin seminaari, joka jatkuu n. kolme periodia.
Ilmoittautuminen 31.5.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen elina.kestila-kekkonen@uta.fi
Seminaari jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan tavoitteena ja sisältönä on valmistella tutkimussuunnitelma, jossa opiskelija perehtyy valitsemansa aihealueen aiempaan tutkimuskirjallisuuteen, hahmottaa oman tutkimuskysymyksensä ja teoreettis-menetelmällisen lähestymistavan.
Seminaarin toisessa osassa käsitellään tutkimussuunnitelman mukaisesti valmistettu esitys, josta opiskelija muokkaa lopullisen kandidaatintutkielmansa (laajuus n. 20-30 s.). Seminaarityöskentely edellyttää kaikilta aktiivista osallistumista ja opponointia.
Kandidaatintutkielman yhteydessä suoritetaan kypsyysnäyte.
Luento-opetus 6 t 18.-25.9.
Väliseminaari 4.12.
Seminaari-istunnot 3. periodilla:
to 22. ja 29.1. klo 14-18
pe 23. ja 30.1. klo 9-14
Sähköpostitse Eero Palmujoelle, eero.palmujoki@uta.fi, 31.8.2014 mennessä
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The roots of the modern mass political party start in the United States. When compared to their European parliamentary counterparts, though, American parties appear relatively weak and less relevant. American political parties, however, play important roles in the American political system and exert significant influences over the nature of political debate, how elections are conducted, and how government operates. American political parties are most often conceived as being comprised of three distinct, yet interrelated spheres: the party as an organization, the party in the electorate, and the party in government. We will address each of these aspects of American parties starting with the emergence of parties in the United States. From there, we will learn about party alignments and realignments in the American electorate over time. Since 2014 marks a midterm election in the US, we will learn about the unique qualities of such elections in the US. With respect to the party in government, we will learn about the consequences of increased ideological polarization in the American policy making process.
Email registration to timothy.nokken@uta.fi by 5 September 2014
Exceptions:
This course is an introduction to the Finnish Political System and Finnish Political History. The main focus of the course is on the development of the Finnish Political System from 1809 until the 21st century. This course provides an overview of the Constitution, political decision making, political participation, tripartite agreements and welfare.
After the course, students are expected to understand the key features of Finnish political history, the political system and society, as well as able to perceive the political position and national identity of Finland in a wider context: Scandinavia, Russia and the EU.
Enrolment is conducted at the first lecture.
Poikkeukset:
Ensimmäisen periodin johdantokurssi on ainoastaan tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille; toisen periodin kurssi avoin myös muille opiskelijoille.
Kurssilla tutustutaan kansainvälisen turvallisuustutkimuksen kehitykseen ja perinteeseen kylmän sodan aikana. Kansainvälisen politiikan turvallisuuskeskustelun kehitystä tarkastellaan erityisesti strategian tutkimuksen ja rauhantutkimuksen perinteiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään myös turvallisuuskäsityksen laajenemiseen ja syvenemiseen 1980-luvulta lähtien tutustumalla seuraaviin kansainvälisen turvallisuustutkimuksen lähestymistapoihin ja näkökulmiin: Kööpenhaminan koulukunta, rauhantutkimuksen suhde turvallisuustutkimukseen, kriittinen turvallisuustutkimus, inhimillinen turvallisuus teoriassa ja käytännössä, feministiset näkökulmat kansainväliseen turvallisuuteen jne.
Lisäksi kurssilla pyritään tutustumaan käytännön turvallisuusongelmiin tutkimuksen näkökulmasta. Näitä ovat esimerkiksi: epävarmuus kansainvälisissä suhteissa, turvallisuusdilemmat; terrorismi ja vastaterrorismi; etniset konfliktit ja uudet sodat; ydinasevarustelu ja ydinasestrategioiden evoluutio; kyberturvallisuus; energiaturvallisuus ja luonnonvarat.
Kurssille tulee ilmoittautua etukäteen ja sinne otetaan kurssin suorittamiseen sisältyvästä pienryhmätyöskentelystä johtuen enintään 48 opiskelijaa. Etusijalla ovat kansainvälisen politiikan sekä politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijat. Kurssille pääsevät valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja jos paikkoja jää, pääsevät kurssille myös muiden pääaineiden ja tutkinto-ohjelmien opiskelijat.
Kurssille osallistumiseksi opiskelijoilta edellytetään aikaisempina opintoina jaksoa POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi.
Ilmoittautuminen 15.9.-3.10.2014 NettiOpsussa.
Kurssi jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan luentojen ja ryhmätöiden kautta ihmisoikeuksiin liittyvää problematiikkaa erityisesti millaisen paikan ihmisoikeudet saavat kansainvälisten suhteiden eri teoreettisissa lähestymistavoissa. Ihmisoikeuksia ei voi eikä pidä ymmärtää ainoastaan abstraktina poliittisena ideana. Ihmisoikeuksien erilaiset käytännöt ja niiden loukkaukset ilmentävät sitä, miten niitä voidaan kulloinkin toteuttaa.
Kurssin toisessa osassa opiskelijat tutustuvat ihmisoikeustyön kannalta keskeisiin toimijoihin Suomessa ja soveltavat ensimmäisessä osassa oppimaansa. 1) Miten eri toimijat ovat omassa toiminnassaan, omissa käytännöissään toteuttaneet ihmisoikeuksia; 2) Miten eri toimijat toimivat edistääkseen ihmisoikeustilanteen parantumista ja miten siihen voi myötävaikuttaa. Opiskelijat käyvät tutustumassa näihin myöhemmin sovittaviin toimijoihin (informaatio kurssin alussa) ja laativat raportin, jota mahdollisesti voitaisiin myös hyödyntää myöhemmin.
Kurssin kolmannessa osassa, seminaarissa, raportit esitellään ja niistä keskustellaan ja vedetään johtopäätökset.
I osa alk. to 30.10.-4.12.
II osa 5.12.-31.1.
III osa periodina to ja pe 13-16 5.2.-27.2.
Huom! Edeltävien opintojen vaatimus: POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi
Sähköpostitse Tarja Sepälle, tarja.seppa@uta.fi, 19.9.2014 mennessä. Kurssille voidaan ottaa enintään 26 opiskelijaa.
Kurssilla käsitellään deliberatiivisen demokratian käsitettä, käsitteen historiaa, sen eri määritelmiä sekä sitä, miten se eroaa muista demokratiakäsityksistä. Kurssilla pohditaan myös sitä, millaisilla kriteereillä keskustelun deliberatiivisuutta voidaan mitata sekä sitä, miten deliberatiivisen demokratian käsitettä on kritisoitu. Lisäksi kurssilla tutustutaan deliberatiivisen demokratian käytännön toteutuksiin, joita usein kutsutaan demokraattisiksi innovaatioksi. Kurssi suoritetaan osallistumalla deliberatiiviseen keskusteluun ja tenttimällä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon.
Kurssi syventää poliittisen teorian tuntemusta, antaa välineitä teoreettiseen tutkimukseen, perehdyttää teoreettisen tutkimuksen haasteisiin sekä kehittää tieteellisen kirjoittamisen taitoa. Opiskelija saavuttaa hyvän ymmärryksen Adam Smithin keskeisestä tuotannosta ja ajankohtaisesta Adam Smith -tutkimuksesta. Kurssin aikana opiskelija saavuttaa hyvän käsityksen Smithin näkymättömän käden teoreemasta ja sen monitulkinnaisuudesta, ja voi hyödyntää oppimaansa myös ajankohtaisten ilmiöiden tarkasteluun. Kurssin ydinkäsitteitä ovat moraali, hyve, itsekkyys, markkinat ja keskinäisriippuvuus. Näitä käsitellään politiikkaa, oikeutta ja taloutta läpileikkaavina teemoina.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Carey and Shugart (1995: 419) have noted how “the national celebrity enjoyed by movie stars or athletes can translate into valuable personal reputation in some electoral systems”. In the US the names of Ronald Reagan and Arnold Schwarzenegger, in the UK Sebastian Coe and in Finland ‘Julma’ Juha Väätäinen or Juha Mieto come readily to mind. This course explores the phenomenon of ‘celebrity politics’. It distinguishes between the ‘celebrity candidate’, the ‘celebrity politician’ and the ‘celebrity advocate’ and considers inter alia the wider implications of celebrity politics for representative democracy. The theoretical contribution of the course is to place the ‘celebrity phenomenon’ at the junction of four broad research fields – the mediatisation of politics, the personalisation of politics, the individualisation of electioneering and work on partisan de-alignment. The overarching question is: ‘Does celebrity politics matter?’ (Street 2012) The original James Bond has endorsed Scottish independence!
Course Programme
October 28 Introduction to the world of celebrity politics. How the course came about
October 30 Exploring the celebrity density of politics. Defining celebrity types
November 4 Explaining the celebrity density of politics. Some interlocking theory
November 6 Estimating the value of the celebrity candidate. The Finnish case
November 11 Does celebrity politics matter? What are its implications for representative democracy?
November 13 No session (I shall be in Strasbourg)
November 18 Concluding discussion
Email registration to david.arter@uta.fi by October 20
This course provides an introduction and overview over the disciplines of political and critical discourse analysis. The course will focus on various scholars and their approaches to political discourse analysis as a tool to analyzing power relations. There is no set single approach, as the field is quite porous. The related works of scholars will be made available for the students for reading, analysis, and reflection during the course.
After the course, the students are expected to better understand the various approaches to political discourse analysis and are better equipped to utilize these theories in their forthcoming work. The students will be more adept at spotting discursive practices in political speech and the media and evaluate possible underlying modes of argumentation.
The language of the course is English, so students are expected to be reasonably proficient in reading and writing academic texts in this language.
Email registration to mikko.poutanen@uta.fi
Exceptions:
The course can be taken as a part of the intermediate (aineopinnot) or advanced studies (syventävät opinnot). The intermediate studies completion is 5 credits, advanced studies 10 credits. Evaluation criteria includes active participation in the seminar, topical presentation in seminar, and essay (8–12 pages on one of the presented approaches).
For 10 credits the students will do a longer independent written work, as well as face more stringent grading.
For more details, contact the teacher responsible. Final course requirements will be given in the course syllabus.
- Background, rationale, and the political process that led to the Millennium Declaration and the Millennium Development Goals (MDGs)
- The contents of each MDG
- Current progress in achieving the goals
- Introduction to the research projects related to the MDGs
- Overview of the global development targets after the MDG period
If you are not an UTA-student, please register through the following link. Thank you.
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/12881/lomake.html
Exceptions:
Exceptions:
Program
14.10. Prep. session by Elina Noppari
16.10. Background
-
Prof.Per Ashorn,UTA; Prof.Jukka Pirttilä,UNU-WIDER
23.10. MDG 1:Halving poverty and hunger
- Dr.Kai Öistämö,Chair of UTA board;Adj. Prof. Teppo Eskelinen,Univ.E-Fin;Prof.Tuomas Takala,UTA
28.10. Learning session by Elina Noppari
30.10. MDG 2:Basic education for all
- Jussi Karakoski,MFA; Prof.Heikki Lyytinen,U.of J-kylä,Dr.Elina Oinas,U.of Helsinki (UH)
06.11. MDG 3:Gender equity
- Prof.Anna Mia Ekström,Karolinska Inst.(KI);
- Reetta Meriläinen,Chair at Women’s Bank, Tiina Vaittinen,UTA, Mikko Perkiö,UTA
13.11. MDG6:Fight against HIV, malaria and tuberculosis
- Terhi Heinäsmäki,Spec.Phys;Dr.Mika Aaltola, Prog.Dir,The Finn. Inst. of Int.Aff;Dr.Taneli Puumalainen,Chief Phys,THL
20.11. MDG 4:Reducing child mortality
- Adj.Prof.André Briend,UTA,formerly WHO; Prof.Timo Vesikari,UTA; Assoc.Prof.Ayesha De Costa,KI
27.11. MDG 5:Reducing maternal mortality
- Prof.Emer.Staffan Bergstrom,KI; Dr.Teija Kulmala, Chief Phys,THL; Dr.Lea Kauppi, Dir.General,Finnish Env. Inst.
04.12. MDG 7:Ensuring envir. sustainability
Satu Hassi,formerMEP;Adj.Prof.JarmoHukka,TUT; Adj.Prof.Jari Kaivo-oja,U.of Turku;Prof.Liisa Laakso,UH
11.12. MDG 8:Global partnership
CEO Antti Pentikäinen,Finn. Church Aid,Prof.Howy Jacobs,UTA
18.12. What Next
- Dr.Öistämö,UTA
- Prof. Risto Kunelius,UTA
- Varpu Jutila,TAMY
Opintojakso kuuluu kokonaisuuteen Tieteentekemisen valmiudet.
Opintojaksosta on kaksi toteutusta: periodilla I ja periodilla III, ja suositeltu suoritusajankohta on ennen tai vähintään samanaikaisesti kuin opintojakso HALTVA12 Johdatus keskeisiin tutkimustyötapoihin.
Opintojakso on tarkoitettu aikaisintaan 2. vuoden opiskelijoille. Vähintään tutkinto-ohjelman perusopintojen suorittamisen jälkeen luennoilla käytettäviä esimerkkejä on helpompi seurata. Opintojakso antaa valmiuksia tutkielman tekemiseen ja tukee siihen valmistautumista, joten sen suorittamisesta on hyötyä ennen tutkielmaseminaariin osallistumista.
Luentosarja suoritetaan oppimispäiväkirjalla. Opintojakson suorittamiseksi opiskelijan edellytetään osallistuvan jakson luennoille.
Luennoilla perehdytään poliittisten ideologioiden luonteeseen ja keskeisten poliittisten ideologioiden historiaan ja asemaan yhteiskuntien ja poliittisten järjestelmien kehityksessä.
Kurssille ei ole ennakkoilmoittautumista.
Luento-opetuksen lisäksi kurssilla on runsaasti pienryhmätöitä, jotka liittyvät tieteellisiin artikkeleihin tutustumiseen ja pienoistutkielmaan.
Ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla eero.palmujoki@uta.fi, minkä yhteydessä ilmoitetaan politiikan tutkimuksessa suoritetut opintopisteet. Ennakkoilmoittautuminen kurssille päättyy 2.1.2015. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa, edellytetään politiikan tutkimuksen perusopinnot suoritetuiksi.
Torstai 26.2. klo 14-16
Tarja Seppä: Johdanto tematiikkaan: rauhanvälityksen käsite ja toimijat; rauhanvälityksen käytännöistä
Perjantai 27.2. klo 10-18
Ohjelma:
10.15-10.45 Tarja Seppä: Johdanto tematiikkaan ja suoritustapoihin
10.45-11.30 Lauratuulia Lehtinen (Ulkoasianministeriö): Suomi rauhanvälityksen edistäjänä
11.30-12.15 Ari Kerkkänen (Tapri): Pitkittyneet sosiaaliset konfliktit: Syyria ja rauhanvälitystoiminta
Keskustelu
12.30-13.00 Lounas
13.00-13.45 Tarja Väyrynen (Tapri): Naiset ja rauhanvälitystoiminta
13.45-14.30 Sami Lahdensuo (CMI – Crises Management Initiative): Rauhanprosessien poliittinen viitekehys. Esimerkkinä Myanmar
Lyhyt tauko
14.45-15.30 Petter Nissinen ja Katariina Mustasilta: Paikallistason rauhantyö – havaintoja Keniasta ja Somaliasta
Keskustelu
15.45-16.00 Kahvitauko
16.00-17.30 Paneeli ”Rauhanvälityksen haasteet” – keskustelemassa Lauratuulia Lehtinen, Ari Kerkkänen, Tarja Väyrynen, Sami Lahdensuo, Petter Nissinen ja Katariina Mustasilta.
Sähköpostilla 19.1.-12.2.2015 Tarja Sepälle, tarja.seppa@uta.fi
Opintojaksolla perehdytään EU:n ja Yhdysvaltain välillä parhaillaan neuvotellaan sopimukseen kauppa- ja investointikumppanuudessa. Kurssin jälkeen opiskelija on selkeä kuva sopimuksen tavoitteista ja sitä kohtaan esitetystä kritiikistä, hän osaa eritellä sen hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Opintojakso koostuu luennoista ja seminaariesityksistä. Luennoilla opiskelija oppii hyödyntämään erityyppisiä aineistoja, joiden avulla kauppaneuvotteluja voidaan tutkia. Opiskelija ymmärtää, mihin eri politiikkasektoreihin sopimus vaikuttaa. Opiskelija saa hyvät välineet kansainvälisen taloushallinnan analysointiin, ja saavuttaa hyvän ymmärryksen taloushallinnan ja demokraattisen päätöksenteon välisestä suhteesta ja ongelmanasetteluista. Seminaariesityksessään (7-12 sivua) opiskelija keskittyy yhteen politiikkasektoriin, esittelee siihen liittyvät ristiriitaulottuvuudet ja muodostaa oman tulkintansa valitsemansa näkökulman avulla.
Kurssin jälkeen opiskelijat voivat työstää seminaariesityksien pohjalta yhteisen artikkelin, jossa esittelevät ja yleistajuistavat EU:n ja Yhdysvaltain välistä vapaakauppasopimusta politiikan tutkimuksen näkökulmasta.
II maailmansodan jälkeisenä aikana politiikan ja oikeuden suhteessa on tapahtunut merkittävä muutos. Muutos liittyy perus- ja ihmisoikeuksien kasvaneeseen merkitykseen kaikessa julkisessa käytössä. Muutos ilmaistaan toteamalla, että kaikessa julkisessa vallankäytössä on huomioitava ihmis- ja perusoikeudet. Vallankäyttö, jossa näin ei menetellä, ei ole enää legitiimiä. Vallankäyttö on ihmis- ja perusoikeuksien rajaamaa. Vallankäyttö on oikeudellistunut. Tämä pätee kansallisvaltioissa, EU:ssa ja yksilöiden välisissä suhteissa. Politiikan ja oikeuden suhdetta tarkastellaan luentokurssilla muutoksen näkökulmasta. Luentokurssilla hahmotetaan, miten politiikan ja oikeuden suhde on ymmärretty modernissa valtiossa ja miten tuon suhteen muutos nykyiseen muotoonsa on toteutettu omassa ajassamme. Lisäksi tarkastellaan, millaisina kysymyksinä politiikan ja oikeuden muuttunut suhde ilmenee politiikan tutkimuksessa
Ilmoittautuminen 7.1.2015 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tapani.turkka@uta.fi.
Poikkeukset:
Kurssilla seurataan ja analysoidaan vuoden 2015 eduskuntavaaleja moniulotteisena poliittisena prosessina. Luennoilla perehdytään muun muassa poliittiseen rekrytointiin, mahdollisuusrakenteisiin eduskuntavaaleissa, ehdokasasetteluun, vaalirahoitukseen, vaalikampanjointiin, suomalaisten vaalikäyttäytymiseen, kansanedustajien vaihtuvuuteen sekä puolueiden ja ehdokkaiden vaalimenestykseen vaikuttaviin tekijöihin. Kurssilla vierailee sekä vaalitutkijoita että puolueiden vaalikampanjoinnista vastaavia toimijoita ja/tai ehdokkaita.
Kurssin yhteydessä järjestetään kolme valinnaista tutkimusprojektia, joissa kerätään ja analysoidaan vaaleihin liittyviä tutkimusaineistoja. Kunkin tutkimusprojektin tutkimustuloksista myös tuotetaan artikkelimuotoinen julkaisu.
Ensimmäisessä tutkimusprojektissa suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoille suunnattu kyselytutkimus yhteisesti valitusta eduskuntavaaleihin liittyvästä ajankohtaisesta teemasta sekä analysoidaan tulokset kvantitatiivisen menetelmin.
Toisessa projektissa tehdään teksti- ja kuva-analyysiin perustuva tutkimus valikoitujen puolueiden ja ehdokkaiden kampanjoista.
Kolmannessa projektissa seurataan ja analysoidaan ehdokkaiden, puolueiden ja eri vaaliteemojen saamaa näkyvyyttä mediassa, mukaan lukien sosiaalinen media.
Kurssin suoritettuaan opiskelijalle on rakentunut monipuolinen kuva eduskuntavaaleista valtio-opillisen tutkimuksen kohteena ja käytännön poliittisena prosessina ja hän on saanut valmiuksia tutkimuksen tekemiseen. Luentosarjan (3 op) voi suorittaa oppimispäiväkirjalla osallistumatta työpajaan.
Ilmoittautuminen työpajoihin:
Eduskuntavaalikurssiin liittyviin tutkimusprojektityöpajoihin (4. periodi) tulee ilmoittautua 19.3.2015 mennessä (ellei ryhmä tule sitä ennen täyteen). Kuhunkiin ryhmään otetaan maksimissaan 10 opiskelijaa. Opiskelijat otetaan pajoihin ilmoittautumisjärjestyksessä, kuitenkin niin, että valtio-opin pääaineopiskelijat ovat etusijalla. Huomaattehan myös, että työpajojen ennakkovaatimuksena on menetelmäopintojen (POLVOA11 ja/tai POLVOA12) hyväksytty suorittaminen.
Työpajoja on kolme:
- Kyselytutkimustyöpaja (Elina Kestilä-Kekkonen), ilmoittautumiset elina.kestila-kekkonen (at) uta.fi (TÄYNNÄ!)
- Vaalikampanjojen teksti- ja kuvaanalyysi -työpaja (Tiina Rättilä), ilmoittautumiset tiina.rattila (at) uta.fi (TÄYNNÄ!)
- Media - ja vaalikampanjointi -työpaja (Jarmo Rinne), HUOM! ilmoittautumiset tiina.rattila (at) uta.fi
Mainitsethan ilmoittautuessasi pääaineesi/suuntautumisvaihtoehdon.
Eduskuntavaalikurssin luento-osuuden suorittaminen on työpajoihin osallistumisen edellytys.
Kurssin tavoitteena antaa opiskelijoille käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on; antaa käsitys keskeisistä oikeudenmukaisuusteorioista; sekä antaa apuvälineitä käytännön oikeudenmukaisuuskysymysten pohtimiseen. Esimerkiksi, miten paljon valtion tulisi verottaa kansalaisia ja parantaa tulonsiirroilla huono-osaisten asemaa? Miten erilaisia vähemmistöjä kohdellaan oikeudenmukaisesti? Missä suhteessa eri valtioiden tulisi vastata kasvihuonekaasujen vähentämisestä? Onko vaurailla valtioilla velvollisuus ottaa vastaan maahanmuuttajia? Tulisiko nyt elävien luopua hyvinvoinnistaan tulevien sukupolvien hyväksi? Kurssi suoritetaan luentotenttinä sekä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tentillä.
Kurssille ilmoittaudutaan ennakkoon.
Tarja Sepälle, sähköposti tarja.seppa@uta.fi, 12.12.2014 mennessä
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
Compensates RES18.
The course is in English (a web-based course).
Registration in December 2014, starting 1st of December. See
“Scotland is one of the world’s wealthiest nations, our GDP per head is higher than in the UK as a whole, it is higher than France, higher than Japan. We have contributed more in tax revenues per head of population than the rest of the United Kingdom for each and every one of the last thirty-three years. We have creative genius, we are a nation of innovators, we have a brilliant manufacturing industry, we have a world class food and drink industry, astonishing natural resources, huge potential in renewables and an oil and gas industry which will be producing many billions of barrels of oil for many decades to come.”
Speech in the Scottish Parliament on August 21 2014 by the leader of the Scottish National Party and Scotland’s First Minister, Alex Salmond
This short course on Scottish Politics will be structured around four broad themes.
The Road to Independence
An analysis of the independence debate and the result of the September 18 2014 on the question – Do you want Scotland to be an independent country?
Scotland in the United Kingdom
Scottish representation in Westminster. From the 1979 referendum on devolution to the 1997 referendum on devolution. Mrs Thatcher; the poll tax and the road to the Scottish Parliament. The Consultative Steering Group’s principles and the notion of ‘new politics’
The Scottish Political System
The German-style electoral system; the Scottish party system; the Scottish parliament and government at work
Scotland as a small democracy
Scotland and Scandinavia; Scotland and the Nordic model; the welfare system, education and health. The Gaelic language; tourism; the Loch Ness monster; and the deep-fried Mars Bar
LECTURE SCHEDULE
January 15 Scotland: A Nordic Nation?
January 16 Who do the Scots think they are?
January 22 The Rise of Scottish Nationalism
January 23 How the Scottish National Party ‘conquered’ Scotland
January 29 What are the Lessons of the September 18 2014 Scottish Independence Referendum?
January 30 The ‘Neverendum’
February 5 A ‘New Politics’ in Scotland?
February 6 Scotland in Europe
Email registration to david.arter@uta.fi by January 8
This course is centered around finding political scenarios and debates in fictive texts. Politics is an integral part of many fictive texts, and often used to reflect real world issues, debates, and political scenarios. Many seminal works of science fiction, for example, extrapolate political issues like forms of government, pacifism, militarism and ethnic cleansing into contexts where they can be addressed in ways less suited for traditional political science. Weekly reading material will be made available for the students for reading, analysis, and reflection during the course.
After the course, the students are expected to better understand how politics can be presented in fiction, and how these fictional politics can be used to make sense of actual political events. The students will be more adept at spotting political scenarios and reconstructing them in various contexts.
The language of the course is English, so students are expected to be reasonably proficient in reading and writing academic texts in this language. English degree programme students can join students of Political Science on the course for a richer mutual understanding of disciplines and the texts.
Email registration to mikko.poutanen@uta.fi
The course can be taken as a part of the intermediate (aineopinnot) or advanced studies (syventävät opinnot). The intermediate studies completion is 5 credits, advanced studies 10 credits. Evaluation criteria includes active participation in the seminar, topical presentation in seminar, and essay (8–12 pages on one of the presented approaches).
For 10 credits the students will do a longer independent written work, as well as face more stringent grading.
For more details, contact the teacher responsible. Final course requirements will be given in the course syllabus.
Virtual course in Moodle.
Registering by email to eero.palmujoki(at)uta.fi.
Kurssin käytytään opiskelija - tuntee tieteenalan keskustelut maailmanpolitiikan, populaarikulttuurin ja estetiikan suhteesta - osaa tarkastella kriittisesti populaarikulttuurin ja maailmanpolitiikan yhteenkietoutuneita rakenteita - osaa soveltaa kurssilla oppimiaan metodologisia työkaluja analysoidessaan aineistoja itsenäisesti ja ryhmissä
Sähköpostilla anni.kangas@uta.fi, saara.sarma@uta.fi 28.2.2015 mennessä.
Eduskuntavaalikurssiin liittyvä projektimuotoinen tutkimustyöpaja.
Tutkimusprojektissa suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoille suunnattu kyselytutkimus yhteisesti valitusta eduskuntavaaleihin liittyvästä ajankohtaisesta teemasta sekä analysoidaan tulokset kvantitatiivisen menetelmin. Tutkimuksesta kirjoitetaan lopuksi artikkelimuotoinen raportti.
Edeltävät opinnot: Kurssi POLVOA12 tai vastaavat tiedot
Ilmoittautuminen 9.3.2015 mennessä sähköpostitse osoitteeseen elina.kestila-kekkonen@uta.fi. Maksimissaan 10 osallistujaa.
Luennoille ja tekstiseminaariin osallistuminen. Kurssi korvaa opintojakson POLVOA52 tenttikirjallisuuden (5 op) tai erikseen sovittaessa kohdan POLVOA51 kirjallisuuden (5 op).
Luennoille ja lukupiiriin osallistuminen sekä erikseen sovittava kirjallinen työ, mikäli kurssilla suoritetaan syventävien opintojen kohta POLVOS24 (10 op.).
Ennakkoilmoittautuminen 8.4. mennessä kurssin opettajalle (mikko.i.lahtinen@uta.fi).
Edeltävät opinnot: 20 op oikeus- ja politiikka -moduulien muita opintoja siten, että ne sisältävät sekä politiikan tutkimuksen että julkisoikeuden opintojaksoja.
Ilmoittautuminen: NettiOpsun kautta 3.3.2015 mennessä.
Seminaarin yhteydessä laaditaan essee. Seminaariin sisältyy pienryhmälle suunnattua opetusta.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Draft programme:
17.3. Introduction
19.3. Functionalism and federalism
24.3. Realism, intergovernmentalism
26.3. Constructivism
31.3. Constructivism, 'hands-on' exercise
9.4. Explaining enlargement
14.4. The EU as a strategic actor
16.4. Inter-organisational relations
21.4. The EU as a normative power
23.4. Explaining disintegration; conclusions
Students of the RES programme can use this course to compensate RES11.
Content
Historical evolution, UN System; International Justice, Humanitarian Intervention; International Economic Institutions; Global Health, Environmental Governance
The course addresses Russia’s foreign policy from Gorbachev’s New Thinking until 2014. Students will learn about key events, phenomena, actors, and different foreign policy schools, and concepts to characterize them. The course will also encourage students to pay attention to interaction between the domestic and foreign policy in the Russian context.
Please enroll in NettiOpsu by 17 March. A maximum of 50 students will be accepted to the course (on the basis of first come, first served). The first lecture will take place 26 March and the last one 21 May. You cannot take this course unless you are able to come to the last lecture – a conference with your presentations will take place on that particular day (at 14-19).
The European Parliament brings together 751 MEPs from 28 EU member states. Initially just a talking shop, the EP is nowadays arguably one of the most powerful legislatures in the world. Decision-making in the Parliament is in turn based on interaction between committees and party groups. The objective of this course is to understand behavior and political dynamics in the Parliament.
The course consists of introductory lectures and seminars where students are expected to carry out empirical research on parliamentary behaviour. In the seminars the students must produce both an essay and an oral presentation on a particular aspect of the Parliament's work.
Attendance is compulsory throughout the course.
Email registration to tapio.raunio@uta.fi by March 13 essential
The course critically examines the underlying structural and institutional causes of the Euro crisis. After completion, students will have a better understanding of the basic features of economic governance under the Economic and Monetary Union and the governance reforms implemented during the euro crisis. Students will be able to orient current developments within an appropriate historical context and understand the limitations this history imposes on the contemporary policy landscape.
Space is limited to 15-20 students. Given the topical nature of this course, a high level of interest is anticipated. Early registration is therefore essential to ensure your place. Registration opens in early February 2015.
Note that students are expected to fulfill both evaluation criteria.
No partial credit will be awarded.
Lectures
I Theories of poverty seen from economics, social science, and ecology (Thu 12.3. at 15.15-18.00, 3x35 min + 10 min debate each), PinniB-building Lecture hall 1097
- Welcome & Introduction to the Course: Mikko Perkiö, University Instructor, UTA, Coordinator of the Course 15.15-15.30
- Ways out of Global Poverty? Dr. Miguel Niño-Zarazúa, Reserch Fellow UNU-WIDER, 15.30-16.15
- BREAK 16.15-16.30
- Poverty: From Economic to Social and Ecological Indicators, Marko Ulvila, Author, 16.30-17.15
- Ecology and poverty, Dr. Ville Lähde, Author, 17.15-18.00
II Policies 1 (Thu 19.3. at 15.15-17.45, 3x35 min + 10 min debate each), Paavo Koli Auditorium, PinniA-building
- A Global Development Update: How does Sustainable Governance of Natural Resources Link to Poverty Reduction? (Dr. Marikki Stocchetti, Secretary General, Development Policy Committee, Ministry for Foreign Affairs) 15.15-16.00
- BREAK 16.00-16.15
- Politics of Global Poverty, Dr. Timo Voipio, Senior Adviser, Ministry for Foreign Affairs 16.15-17.00
- Basic Income Pilots in Low Income Countries, Johanna Perkiö, Researcher, UTA 17.00-17.45
III Policies 2 (Thu 26.3. at 15.15-18.30, (75 min + 15 min debate) + 2x35 min + 10 min debate each), Paavo Koli Auditorium, PinniA-building
- Roles of Public Economy and Taxation Prof. Jukka Pirttilä, UNU-WIDER & UTA & Matti Ylönen, Researcher, University of Helsinki 15.15-16.45
- BREAK 16.45-17.00
- Interconnections between Poverty and Schooling, Prof. Tuomas Takala, UTA 17.00-17.45
- Interconnections between Poverty and Health, Dr. Meri Koivusalo, Senior Researcher, National Institute for Health and Welfare 17.45-18.30
There is a brief pre-test as a pre-condition to enrol on the course at: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/14105/lomake.html