Informaatiotilaisuus to 2.9.2010 klo 10 kansainvälisen politiikan ja valtio-opin opiskelijoille yhdessä Linna ls K103 ja klo 11 ainoastaan kansainvälisen politiikan opiskelijoille Linna ls 5026.

Pääaineopiskelijoille. Peruskurssi 24 t (Nyyssönen) ja teemaluennot 10 t (Harle, Nyyssönen, Palmujoki, Seppä ja Vähä-Sipilä).

Pääaineopiskelijoille. Johdantoluennot. Harjoitukset II periodissa. Luennot ja harjoitukset yht. 5 op.

Pääaineopiskelijoille.

Luento-opetus ja työseminaari 24 t, jossa käsitellään annettujen materiaalien pohjalta opiskelijoiden tuottamia tekstejä.

Ohjelma:

Ma 4.10.klo 9-12 Seppä ja Särmä: Johdantoluento   

Ke 6.10. klo 9-12 Haukkala: Johdatus Suomen ulkopolitiikkaan ja ulkopolitiikan tutkimukseen

Ma 11.10. klo 9-12 Haukkala: Venäjä ja Suomen ulkopolitiikka

Ke 13.10. klo 9-12 Käpylä: Humanitarismi, ihmisoikeudet

Ma 25.10. klo 9-12 Vähä-Sipilä: Euroopan Unionin Itämeri-politiikka

Ke  27.10. klo 9-12 Salomäki: Muuttuva sota, Afganistan

Ma 1.11. klo 9-12 Forsberg: Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja pohjoismainen yhteistyö

Ke 3.11. klo 9-12 Aalto: Pohjoinen ulottuvuus ja lähialueyhteistyö

Jakson KVPOP3 jokainen kontaktiopetuskerta muodostuu luennosta ja työseminaarista. Opiskelijat valmistautuvat työseminaariin lukemalla oheismateriaalin (lista alla) ja kirjoittamalla 1-2 liuskan työpaperin oheismateriaaliin liittyen annettujen kysymysten pohjalta. Paperi palautetaan Saara Särmälle sähköpostilla (saara.sarma (AT) uta.fi) ENNEN luennon alkua.

Opintojakson suoritus koostuu luennoille ja työseminaariin osallistumisesta, oheismateriaalien lukemisesta sekä työpaperien kirjoittamisesta (yht. 7-14 sivua). Arviointi  (1-5) perustu osallistumisaktiivisuuteen,  työpapereihin  ja niistä käytävään keskusteluun. Mahdollinen poissaolo korvataan kirjoittamalla n. 3-4 sivun laajuinen teksti luennolla käsitellystä aiheesta.

LUENNOT JA OHEISMATERIAALI:

Hiski Haukkala
Johdatus Suomen ulkopolitiikkaan ja ulkopolitiikan tutkimukseen

Luento pohtii kysymystä, onko Suomen ulkopolitiikalla suurta historiallista kaarta, omaa ideaa? Luento myös esittelee Suomen ulkopolitiikan keskeiset painopistealueet sekä päätöksentekojärjestelmän, ml. Euroopan unionin vaikutus Suomen ulkopolitiikkaan. Luennolla myös sivutaan ulkopolitiikan tutkimusta.

Oheislukemisto:
Johanna Fagerström, "'Världsbildens' betydelse för modern finländsk utrikes- och säkerhetspolitik", Politiikka, LI(4), 2009: 236-247.

Hiski Haukkala, Finnish foreign policy: a brief intro, thisisFinland, March 2010, http://finland.fi/public/default.aspx?contentid=160121&contentlan=2&culture=en-US

Hiski Haukkala
Venäjä ja Suomen ulkopolitiikka

Luento pohtii Venäjän roolia Suomen ulkopolitiikassa. Pääpaino pannaan tämän päivän haasteille, mutta suhde asetetaan myös laajempiin historiallisiin yhteyksiinsä. Luennolla sivutaan Venäjän merkitystä myös talouden ja inhimillisen vuorovaikutuksen kannalta.

Christer Pursiainen, "Finland and Russia", teoksessa B. Huldt, T. Tiilikainen, T. Vaahtoranta ja A. Helkama-Rågård (toim.), Finnish and Swedish Security: Comparing National Policies. Swedish National Defence College, the Finnish Institute of International Affairs ja Institut für Europäische Politik, 2001: 142-173.

Juha Käpylä
Humanitarismi ja Suomen ulkopolitiikka

Eräs tapa lähestyä niin maailmanpolitiikkaa kuin myös Suomen ulkopolitiikkaa on tarkastella sitä humanitarismin tarjoamassa viitekehyksessä. Luennon tarkoituksena onkin tarkastella toisaalta sitä, miten nykyistä humanitarismia voisi ymmärtää laveammin myös poliittisena ilmiönä perinteisen ja rajatun, usein Punaisen Ristin toimintaan, rajautuvan käsityksen lisäksi. Toisaalta, luennolla tarkastellaan myös sitä, miten Suomen ulkopolitiikka on omaksunut erityisesti niin kutsutun "uuden humanitarismin" kielen, ja mitä ongelmia se saattaa tuottaa muun muassa globaalin etiikan näkökulmasta.

Oheislukemisto:
Fox, Diana (2001). "New Humanitarianism: Does it Provide a Moral Banner for the 21st Century?" Teoksessa Disasters, 25 (4): 275-289.

Douzinas, Costas (2007). "The Many Faces of Humanitarianism." Teoksessa Parrhesia, 2: 1-28.

Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia:
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=180382&nodeid=15145&culture=fi-FI

Mikko Vähä-Sipilä
Euroopan unionin Itämeri-politiikka

Luento käsittelee Euroopan unionin vuoden 2004 itälaajentumisen vaikutuksia Itämeren alueen poliittiseen toimintaympäristöön. Viittauksia tehdään sekä laajoihin institutionaalisiin kehityskulkuihin että konkreettisiin esimerkkeihin, mm. energia- ja ympäristöpolitiikan saralla.  Ajankohtaisena esimerkkinä tarkastellaan vuonna 2009 julkaistua EU:n Itämeri-strategiaa, johon myös luennon oheislukemisto liittyy.

Oheislukemisto:
Stubb, Alexander (2009) "Itämeri-politiikan uusi vaihe". Ulkoasianministeri Alexander Stubbin puhe Pohjola-Nordenin seminaarissa 10.11.2009. [www.pohjola-norden.fi/filebank/743-Nordenpuhe10112009%5B1%5D.doc]

Antola, Esko (2009) "The implementation trap: The challenge of the Baltic Sea Strategy", Estonian Foreign Policy Yearbook 2009, s. 149-160. [http://www.evi.ee/lib/valispol7610.pdf#page=149]

Anna-Riitta Salomäki
Sodankäynnin muutos

Luennolla käsitellään sodankäynnin muutosta. Luentojen ja oheismateriaalin avulla opiskelijat perehtyvät ns. uusien sotien dynamiikkaan, (läntisen) sodankuvan muutokseen sekä esimerkiksi informaatio- ja kommunikaatioteknologian vaikutukseen sodissa. Luento ja oheismateriaali avaavat näkökulmia, joiden avulla opiskelijat pystyvät ymmärtämään paremmin esimerkiksi Afganistanin kaltaista kriisinhallintaoperaatiota ja sen haasteita myös Suomen näkökulmasta.

Oheislukemisto:
Der Derian, James (2000), "Virtuos War, Virtual Theory". International Affairs. 76(4):771-788.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1468-2346.00164/abstract

Der Derian, James (2008), "The desert of the real and the simulcranrum of war". Internatiuonal Affairs Vol. 84 (5): 931-948.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1468-2346.2008.00747.x/full

Jung, Dietrich (2005), "New Wars, Old Wars and Transnational Crime. Reflections on the Transformation of War". Cooperation and Colflict Vol. 40 (4): 423-434.

http://cac.sagepub.com/content/40/4/423.full.pdf+html

Tuomas Forsberg
Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja pohjoismainen yhteistyö

Luennolla tarkastellaan Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä pohjoismaista yhteistyötä viimeaikaisen kehityksen ja erilaisten teoreettisten selitysmallien valossa ja pohditaan sitä, mikä merkitys pohjoismaisella kontekstilla on Suomelle.

Oheislukemisto:
Tuomas Forsberg "Det nordiska försvarssamarbetet. En kort historia men lång framtid?", Finsk Tidskrift 3/2010, ss. 127-136.

Norske selvbilder og norsk utenrikspolitikk. 2007.
http://www.nupi.no/Publications/Books-and-reports/2007/Norske-selvbilder-og-norsk-utenrikspolitikk

Pami Aalto
Pohjoinen ulottuvuus ja energiapoliittinen yhteistyö

Luento kasittelee EU:n, Venajan, Islannin ja Norjan yhteista Pohjoisen ulottuvuuden (PU) politiikkaa. Erityisesti nostetaan esille PU:lle ominaisen, eri sektoreille sijoittuvan 'low politics' -yhteistyon mahdollisuudet 'high politics' -tason yhteistyon taydentajana, joka useammin on konfliktisavytteista vuorovaikutusta. Ajankohtaisena esimerkkina tarkastellaan PU-yhteistyon mahdollisuuksia uusiutuvan ja kestavan energiapolitiikan alalla, jonka tarkasteluun myos luennon oheislukemisto antaa valmiuksia.  

Oheislukemisto:
Godzimirski, Jakub M. (2008) Russia's Energy Strategy and Prospects for a Northern Dimension Energy Partnership', in P. Aalto, H. Blakkisrud and H. Smith (eds) The Northern Dimension of European Neighbourhood, pp. 145-63. Brussels: Centre for European Policy Studies [http://www.ceps.eu/book/new-northern-dimension-european-neighbourhood]

Øverland, Indra and H. Kjærnet (2009) 'Introduction', in I. Øverland and H. Kjærnet, Russian Renewable Energy: The Potential for International Cooperation, pp. 1-19. [http://www.ashgate.com/pdf/SamplePages/Russian_Renewable_Energy_Intro.pdf]

Luennot ja seminaari, yht. 21 t.

Ilmoittaudu kurssille sähköpostilla eero.palmujoki(at)uta.fi, tarkista kurssin edellyttämät edeltävät opinnot opinto-oppaasta. Kurssille otetaan mukaan 16 pääaineopiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Sivuaineopiskelijoita otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä jos on tilaa.

Seminaari ja työseminaari peruttu osanottajien vähyyden vuoksi!

Kurssin yhteyshenkilö on Mikko Jakonen, sp. mikko.p.jakonen (AT) jyu.fi.

28.9. klo 16-20 LINNA LS K103 (kurssin avausluento Tampereen opiskelijoille); 1.11.-29.11. (videoluennot joita voi katsoa luentojen jälkeen tietokonnella, tunnuksen saa mikko.p.jakonen (AT) jyu.fi); 1.12. ja 3.12. (seminaarit, voi ottaa vain luentokurssin lisäksi, ei yksin, 1 op); 8.12. ja 9.12. (työseminaarit, voi ottaa vain luentokurssin ja seminaarin lisäksi, ei yksin, 2 op).

Uskonto ja politiikka ovat kulkeneet käsi kädessä vuosituhansien ajan, eikä aina ole ollut mahdollista määritellä, mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy. Erilaiset sekularisaation muodotkaan eivät välttämättä ole selventäneet asiaa ? miten lähestyä esimerkiksi niin sanottuja siviiliuskontoja, poliittisia uskontoja, uskonnollista nationalismia tai yleensä politiikan sakralisaatiota? Toisaalta taas myös perinteinen uskonto on politisoitunut 2000-luvun Euroopassa entistä voimakkaammin, kun kristikunnan poliittinen teologia on kohdannut islamin ja siihen sisältyvät valtarakenteet. Joka tapauksessa uskonnon ja politiikan suhteen uudenlainen politisoituminen on ilmiö, joka näyttäytyy niin kansallisen kuin maailmanpolitiikankin tasolla.

Kurssin tarkoituksena on tarkastella nykymaailmassa yhä kiivaampana käyvää uskonnon ja politiikan rajankäyntiä politiikan teorian näkökulmasta. Yritämme luoda siis siltaa nykyisten uskontoon liittyvien yhteiskunnallisten ja poliittisten ilmiöiden sekä perinteisemmän politiikan teorian välille. Tarkoituksenamme on kaivaa esiin teoriahistoriallisia näkökulmia, jotka nähdäksemme auttavat ymmärtämään nykyisiä uskonnollispoliittisia kiistoja. Tätä tukevia kurssitavoitteita on kolme. Ensinnäkin puramme auki uskonnon ja politiikan jaotteluja erillisiin sektoreihin tarkastelemalla uskontoja symbolisina valtajärjestelminä, joilla on aina jo sinänsä poliittisia ulottuvuuksia ilman, että niitä sidotaan valtion tai kirkon instituutioihin. Toiseksi käsitteellistämme uskonnon poliittisuutta ja politiikan uskonnollisuutta esimerkiksi politiikan sakralisaation, poliittisen uskonnon, siviiliuskonnon ja poliittisen teologian avulla. Kolmanneksi edellä mainittuja lähestymistapoja puolestaan sovelletaan erilaisten sekä historiallisesti sekä 2000-luvulla kansainvälisesti merkittävien ilmiöiden luentaan. Täten pyrimme osoittamaan, että niin kristinusko, islam kuin muutkin uskonnot sisältävät poliittisesti merkittäviä ulottuvuuksia, joihin perinteisen uskonto ja politiikka -puheeseen kuuluvat kategoriat kuitenkin harvoin pystyvät tarttumaan.

Kurssimme koostuu
1) luennoista,
2) seminaarista sekä
3) työseminaarista.

Luento-osa on avoin kaikille ja suorittamalla sen saa kaksi opintopistettä. Tällöin suoritusmuotona on kertauskuulustelu.

Osallistumalla seminaariin on mahdollista suorittaa kolmas opintopiste. Suoritusmuotona on tällöin luennon ja tentin lisäksi osallistuminen  seminaarityöskentelyyn ja seminaarin kattava oppimispäiväkirja.

Työseminaariin osallistumalla puolestaan on mahdollista saada lisäksi vielä 2 opintopistettä. Suoritusmuotona on tällöin edellisten lisäksi esseen tuottaminen ja sen käsitteleminen seminaarissa.

Kurssi rakentuu seuraavasti:

Luentojen tarkoituksena on toimia teoreettisena yleisjohdatuksena uskonnon ja maailmanpolitiikan suhteeseen. Teoreettista taustaa syvennetään ja konkretisoidaan seminaari osuudessa, joissa luetaan maailmanpolitiikkaa uskonnon näkökulmasta käsitteleviä ajankohtaisia artikkeleita (materiaali jaetaan osallistujille etukäteen). Kolmannessa osuudessa, työseminaarissa, osallistujat tuottavat aiheeseen liittyviä omia tekstejä. Luennot videoidaan ja niitä on näin ollen mahdollista seurata niin Jyväskylässä kuin Tampereella (tai missä tahansa). Seminaari järjestetään niin Jyväskylässä kuin Tampereella periodiopetuksena. Työseminaari järjestetään samalla tavalla periodina niin Jyväskylässä kuin Tampereella. Kurssin koordinaattorit Jakonen ja Tilli pitävät seminaarit myös Tampereella jos niihin on tarvetta (ilmoittautuminen Vilho Harlelle Tampereella pidettävän avausluennon yhteydessä 28.9. klo 16.00. Seminaariin ja työseminaariin ei voi osallistua ilmoittautumatta).

Jakonen ja Tilli vastaavat kurssin kaikkien osuuksien arvioinnista, koordinoinnista ja järjestämisestä.

I Luennot (Jyväskylä + Videot netissä):

Tampereella pidetään kurssin avaus 28.9. klo 16.00-20.00 Linna ls  K103. Tässä tilaisuudessa pidetään fyysisesti luennot 8 ja 10 (jotka ovat kurssin varsinaisen alkamisen jälkeen katsottavissa tietokoneella kuten kaikki muutkin luennot).

1. Ma 1.11. Jouni Tilli: Johdatus uskonnon poliittiseen luentaan

2. Ke 3.11. Mikko Jakonen: Uskonnon rooli Thomas Hobbesilla ja Baruch Spinozalla

3. Ma 8.11. Jouni Tilli: Tulkintoja uskonnon ja politiikan suhteesta: Max Weber, Hannah Arendt ja Anthony Smith

4. Ke 10.11. Mika Ojakangas: Kansalaisuskonto Rousseausta kansallissosialismiin

5. Ma 15.11. Jari Kaukua: Islam uskontona ja poliittisena ohjelmana

6. Ke 17.11. Pekka Korhonen: Morgenthau & Galtung uskonnon näkökulmasta

7. Paul-Erik Korvela: Augustinus
[vain videona]

8. Vilho Harle: Uskonto ja politiikka muinaisessa intialaisessa ajattelussa
[Tampereella fyysisenä luentona 28.9. ja 1.11. jälkeen videona]

9. Vilho Harle: Zarathustralainen maailmanpolitiikka
[vain videona]

10. Jan Hanska: Profeetallinen politiikka
[Tampereella fyyisenä luentona 28.9. ja 1.11. jälkeen videona]

11. Tentti (Tampereella) ma 29.11. klo 16-18 Linna ls 5026; uusintatentti ma 13.12. klo 16-18 Linna ls 5026. Tentin vaihtoehtona oppimispäiväkirja (8 s.), palautus Anna-Riitta Salomäelle ao. tenttipäiviin mennessä.

Korvaa 2 opintopisteen kirjan/t opintojaksosta KVPOA2 (EI Buzan!) tai KVPOA4, Kant ja Fierke tai KVPOS3 tai KVPOS5 tai 2 op jatko-opinnoista.

II Seminaari 1.12. ja 3.12. PERUTTU (voi ottaa vain luentokurssin lisäksi, ei yksin) 1 op
- KVPOA2 ei korvattavaa 3 op teosta (KVPOA2 suorittajan ei siis tule osallistua seminaariin)
- KVPOA4 mikä tahansa 3 op teoskompinaatio, mutta EI Buzan-Hansen eikä Walzer
- KVPOS3 ei korvattavaa 3 op teosta (KVPOS3 suorittajan ei siis tule osallistua seminaariin)
- jatko-opinnot 3 op

Seminaarikäytäntönä on edeltä käsin jaettavan materiaalin lukeminen sekä siitä keskusteleminen alustusten ja referaattien avulla seminaarissa.

Tampereen seminaarit järjestetään 1.12. ja 3.12. intensiiviopetuksena jos ilmoittautumisia on riittävästi.

III Työseminaari 8.12. ha 8.12. PERUTTU (voi ottaa vain luentokurssin ja seminaarin lisäksi, ei yksin) 2 op
- KVPOA2 ei korvattavaa 5 op kombinaatiota (KVPOA2 suorittajan ei siis tule osallistua työseminaariin)
- KVPOA4 mikä tahansa 5 op kirjakombinaatio paitsi EI Buzan-Hansen eikä Walzer
- KVPOS3 ei korvattavaa 5 op kombinaatiota (KVPOS3 suorittajan ei siis tule osallistua työseminaariin)
- KVPOS5 mikä tahansa 5 op kombinaatio paitsi EI Vasquez eikä Harle (Ideas)
- jatko-opinnot 5 op

Jos aiot osallistua luennon lisäksi joko seminaariin tai seminaariin + työseminaariin, sinun tulee ilmoittautua Mikko Jakoselle 25.10.2010 mennessä (tiedoksi myös vilho.harle@uta.fi). Työseminaariin osallistuva voi sopia esseen aiheesta myös professori Harlen kanssa, jos niin haluaa.

Työseminaarissa käsitellään kurssille osallistujien kirjoittamia esseitä, artikkelikäsikirjoituksia, gradun lukuja, kandin töitä, kirjan lukuja ja niin edelleen. Tavoitteena on siis muodostaa seminaari, jossa aiheesta kirjottavat voivat kommentoida toistensa keskeneräisiä tekstejä. Työseminaariin voi myös kirjoittaa esseen, joka voidaan käsitellä itsenäisesti, kaikkien töiden ei siis tarvitse olla osa jo jotain valmista hanketta.

Tampereen työseminaarit järjestetään 8.12. ja 9.12. intensiiviopetuksena jos ilmoittautumisia on riittävästi.

Please register by emailing mikko.vaha-sipila (AT) uta.fi by Tue 7.9.2010.

Lectures and essay.

This policy course provides students with an understanding of the EU policy sectors relevant to the Baltic Sea Region as well as insights into the origins, logic and significance of the EU Strategy for the Baltic Sea Region, its potential, limitations and broader meaning in the EU macro-regional context.

Compensations:

International Relations
KVPOA3, Telo or KVPOS4, Bicchi

or

Political Science
VALTA7, 2 cr or VALTS2e, 3 cr.

Students of ERS and CBU programmes can include this course in their optional studies in section "Other ERS studies".

Luento ja ryhmätyö.

Korvaa opintojaksosta KVPOA4, 5 op tai KVPOA6, 5 op.

Ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla pe 10.9.2010 mennessä tarja.seppa (AT) uta.fi.

Osa kandidaatin tutkielmaseminaaria.

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija tutkimusmenetelmien käytön perusteisiin kandidaatin tutkielmaa silmällä pitäen.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa tieteellistä tietoa sekä hallitsee niin kirjallisen raportoinnin kuin myös suullisen argumentaation akateemiset käytännöt.

Luennot ja ryhmätöitä.

Ohjelma:
15.9.   Avausluento (kaikki, pl. Aalto)
22.9.   State of the art -katsaus (Forsberg)
29.9.   Teorianvalinta (Haukkala)
6.10.   Selittäminen ja ymmärtäminen, syyt ja perusteet (Forsberg)
13.10. Totuudenkaltaisuus, epistemologia (Haukkala)
20.10. Ei luentoa
27.10. Rationaalinen valinta ja sen kritiikki (Forsberg)
3.11.   Englantilainen koulu (Harle)
10.11. Tieteidenvälisyys ja IR I (Aalto)
17.11. Tieteidenvälisyys ja IR II: poliittinen maantiede ja geopolitiikka (Harle)
24.11. Yksilösubjekti ja kansainvälinen politiikka (Aalto)
1.12.   Historiallisen argumentin käyttö kv-politiikassa (Nyyssönen)
8.12.   Teoria ja practice kv-politiikassa - paneelikeskustelu (Aalto, Forsberg, Harle, Haukkala, Nyyssönen)

Osaamistavoitteet:
Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee tavanomaisen teoriajaottelun ongelmia, tuntee kansainvälisen politiikan teoreettisen tutkimuksen viimeaikaisia suuntauksia, ymmärtää metateorian merkityksen kansainvälisen politiikan tutkimuksessa sekä kykenee itsenäisesti vertailemaan erilaisten kansainvälisen politiikan teorioiden hyviä ja huonoja puolia.

Luennot ja seminaari (2 op), jossa esitetään ohjaajan kanssa sovitut ryhmätyöt (2 op). Kurssin yhteydessä suoritetaan esseillä yksi kaikille yhteinen metoditeos (2 op) sekä kaksi muuta teosta (4 op). Ks. opetussuunnitelma.

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA
SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TYÖSEMINAARIT (S3, S4 JA S5)

Alustava ohjelma - ohjelmaa täydennetään ja ylläpidetään teemaseminaarien kotisivulla moodlessa. Avainsana annetaan avausistunnossa (sen jälkeen voi kysyä sähköpostilla Harlelta)

Kaikkien työsemiaarien yhteiset istunnot ma 10-12 rh 5101.

Huom. jotkut istunnoista pidetään muuna päivänä ja kellon aikana (esim. Taprin juhlaluentosarja to 16-18  alkaen 9.9., ks ohjelma alla erikseen). On syytä varautua siihenkin, että ennakoimattomat vierailuluennot järjestetään yleensä siten kuin vierailijalle sopii.

13.9. Avausistunto (Vilho Harle & Hiski Haukkala) - ohjelma, opiskelijan osallistumisvelvollisuudet ja suoritustapa

14.9.  klo 14-16 ls 5026  (huom päivä ja aika!)  RT:n I johdantoluento, Vilho Harle HUOM AIKA JA PAIKKA  (sama kuin Harlen Rauhantutkimuskurssin johdantoluento)

20.9. MP:n johdantoluento

27.9. MP:n johdantoluento jatkuu

4.10. RT:n II johdantoluento

11.10. RT vierailuluento: Mika Aaltola - kriittisestä humanitarismista

18.10. EI ISTUNTOJA, PERIODIVIIKKO!

25.10. Ilmoitetaan myöhemmin

2.-15.11. Tarkempi päivä ja kellonaika ilmoitetaan erikseen. RT vieras (Tiina Seppälä)

1.11. ET:n johdantoluento (Pami Aalto)

8.11. ET:n johdantoluento jatkuu

15.11. ET:n vierailuluento  --  Minna Rasku, JY: Kaakkois-Eurooppa ja rajat

22.11. ET:n vierailuluento -- Eeva Puumala, Anitta Kynsilehto, TAPRI: siirtolaisuus Euroopassa

29.11. Ilmoitetaan myöhemmin

8.12. (Huom päivä!), kellonaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin, kaikille teemaryhmille tarkoitettu istunto - paneelikeskustelu aiheesta "teoria ja käytäntö kansainvälisen politiikan tutkimuksessa" (Aalto, Forsberg, Harle, Haukkala, Nyyssönen)

13.12. ET:n vierailuluento -- Dicle Korkmaz , Tay: EU and Turkey

III ja IV periodi: ma 10-12 istunnoista (tai muusta yhteisestä ohjelmasta) ilmoitetaan myöhemmin

Maailmanpolitiikan työseminaarin erilliset istunnot

Ke 12.1.2011 klo 12-14 rh 5101 (avausistunto, muusta ohjelmasta sovitaan avausistunnossa, viikonpäivä ja kellonajat pysyvät samoina)

Eurooppa-tutkimuksen työseminaarin erilliset istunnot

Ke 17.11.-8.12. viikoittain klo 12-14, Linna rh 6018
Ke 6.4.-27.4. viikottain klo 12-14, Linna rh 6018

Rauhantutkimuksen työseminaarin erilliset istunnot

Ti  14.9. klo 10-12 rh 5101
Ti 16.11.-30.11. viikottain klo 10-12 rh 5101
IV periodi istunnot erillisen sopimuksen ja ilmoituksen mukaan

------
TAPRI 40-VUOTTA JUHLALUENTOSARJA SYKSY 2010

KONFLIKTIT, RAUHA JA MUUTTUVA RAUHANTUTKIMUS

Virta-talo
Åkerlundinkatu 5
Tampere
Auditorio 109

MP=Maailmanpolitiikan teemaseminaarilaisille
ET=Eurooppatutkimus
RT=Rauhantutkimuksen teemaseminaarilaisille

9.9.2010 klo 16-18 Tuomo Melasuo, Euro-Välimeri-yhteisö ja rauhantutkimus ­- konflikteja, liikkuvuutta ja vuoropuhelua (RT)

16.9.2010 klo 16-18 Osmo Apunen, Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan: Olemmeko oppineet mitään talvi- ja jatkosodan syntyhistoriasta? (RT)

23.9.2010 klo 16-18 Unto Vesa, Aseidenriisuntapolitiikan paluu (RT)

30.9.2010 klo 15-17 Pirjo Jukarainen, "Lisää naiset ja toivo parasta." Naisten osallisuus nykypäivän konflikteissa ja kriisinhallinnassa. (RT)

7.10.2010 klo 15-17 Sirkku Terävä, Sukupuolen merkityksellistäminen suomalaisessa rauhanturvakoulutuksessa (RT)

14.10.2010 klo 15-17 Ishak Mia, Indo-Bangladesh Water Sharing Dispute over the Ganges River: An Environmental Perspective (MP)

28.10.2010 klo 15-17 Teemu Palosaari,Arktisen alueen tulevaisuus: kilpailua luonnonvaroista vai rauhanomaista muutosta? (MP tai ET tai RT)

4.11.2010 klo 16-18 Frank Möller, Visual Peace Research: Photography, Rwanda and the Era of the Witness (RT)

11.11.2010 klo 15-17 Marko Lehti, Kamppailu lännestä (MP)

18.11.2010 klo 15-17 Alina Curticapean, Identity and conflict: Western constructions of the Balkans and local responses (ET tai RT)

25.11.2010 klo 15-17 Helena Rytövuori-Apunen, Moldova - ­jaettu maa keskellä Eurooppaa (ET tai RT)

2.12.2010 klo 15-17 Pia Alilonttinen, Sekularismi ja islamilainen demokratia Turkissa (ET tai MP)

9.12.2010 klo 15-17 Zeki Kütük, Turkin ja EU:n suhde 2000-luvulla (ET tai MP)

16.12.2010 klo 15-17 Marko Juntunen, Eurooppalaisen islamin kehityskulkuja. (ER tai MP)

Seminaari ja työseminaari peruttu osanottajien vähyyden vuoksi!

Kurssin yhteyshenkilö on Mikko Jakonen, sp. mikko.p.jakonen (AT) jyu.fi.

28.9. klo 16-20 LINNA LS K103 (kurssin avausluento Tampereen opiskelijoille); 1.11.-29.11. (videoluennot joita voi katsoa luentojen jälkeen tietokonnella, tunnuksen saa mikko.p.jakonen (AT) jyu.fi); 1.12. ja 3.12. (seminaarit, voi ottaa vain luentokurssin lisäksi, ei yksin, 1 op); 8.12. ja 9.12. (työseminaarit, voi ottaa vain luentokurssin ja seminaarin lisäksi, ei yksin, 2 op).

Uskonto ja politiikka ovat kulkeneet käsi kädessä vuosituhansien ajan, eikä aina ole ollut mahdollista määritellä, mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy. Erilaiset sekularisaation muodotkaan eivät välttämättä ole selventäneet asiaa ? miten lähestyä esimerkiksi niin sanottuja siviiliuskontoja, poliittisia uskontoja, uskonnollista nationalismia tai yleensä politiikan sakralisaatiota? Toisaalta taas myös perinteinen uskonto on politisoitunut 2000-luvun Euroopassa entistä voimakkaammin, kun kristikunnan poliittinen teologia on kohdannut islamin ja siihen sisältyvät valtarakenteet. Joka tapauksessa uskonnon ja politiikan suhteen uudenlainen politisoituminen on ilmiö, joka näyttäytyy niin kansallisen kuin maailmanpolitiikankin tasolla.

Kurssin tarkoituksena on tarkastella nykymaailmassa yhä kiivaampana käyvää uskonnon ja politiikan rajankäyntiä politiikan teorian näkökulmasta. Yritämme luoda siis siltaa nykyisten uskontoon liittyvien yhteiskunnallisten ja poliittisten ilmiöiden sekä perinteisemmän politiikan teorian välille. Tarkoituksenamme on kaivaa esiin teoriahistoriallisia näkökulmia, jotka nähdäksemme auttavat ymmärtämään nykyisiä uskonnollispoliittisia kiistoja. Tätä tukevia kurssitavoitteita on kolme. Ensinnäkin puramme auki uskonnon ja politiikan jaotteluja erillisiin sektoreihin tarkastelemalla uskontoja symbolisina valtajärjestelminä, joilla on aina jo sinänsä poliittisia ulottuvuuksia ilman, että niitä sidotaan valtion tai kirkon instituutioihin. Toiseksi käsitteellistämme uskonnon poliittisuutta ja politiikan uskonnollisuutta esimerkiksi politiikan sakralisaation, poliittisen uskonnon, siviiliuskonnon ja poliittisen teologian avulla. Kolmanneksi edellä mainittuja lähestymistapoja puolestaan sovelletaan erilaisten sekä historiallisesti sekä 2000-luvulla kansainvälisesti merkittävien ilmiöiden luentaan. Täten pyrimme osoittamaan, että niin kristinusko, islam kuin muutkin uskonnot sisältävät poliittisesti merkittäviä ulottuvuuksia, joihin perinteisen uskonto ja politiikka -puheeseen kuuluvat kategoriat kuitenkin harvoin pystyvät tarttumaan.

Kurssimme koostuu
1) luennoista,
2) seminaarista sekä
3) työseminaarista.

Luento-osa on avoin kaikille ja suorittamalla sen saa kaksi opintopistettä. Tällöin suoritusmuotona on kertauskuulustelu.

Osallistumalla seminaariin on mahdollista suorittaa kolmas opintopiste. Suoritusmuotona on tällöin luennon ja tentin lisäksi osallistuminen  seminaarityöskentelyyn ja seminaarin kattava oppimispäiväkirja.

Työseminaariin osallistumalla puolestaan on mahdollista saada lisäksi vielä 2 opintopistettä. Suoritusmuotona on tällöin edellisten lisäksi esseen tuottaminen ja sen käsitteleminen seminaarissa.

Kurssi rakentuu seuraavasti:

Luentojen tarkoituksena on toimia teoreettisena yleisjohdatuksena uskonnon ja maailmanpolitiikan suhteeseen. Teoreettista taustaa syvennetään ja konkretisoidaan seminaari osuudessa, joissa luetaan maailmanpolitiikkaa uskonnon näkökulmasta käsitteleviä ajankohtaisia artikkeleita (materiaali jaetaan osallistujille etukäteen). Kolmannessa osuudessa, työseminaarissa, osallistujat tuottavat aiheeseen liittyviä omia tekstejä. Luennot videoidaan ja niitä on näin ollen mahdollista seurata niin Jyväskylässä kuin Tampereella (tai missä tahansa). Seminaari järjestetään niin Jyväskylässä kuin Tampereella periodiopetuksena. Työseminaari järjestetään samalla tavalla periodina niin Jyväskylässä kuin Tampereella. Kurssin koordinaattorit Jakonen ja Tilli pitävät seminaarit myös Tampereella jos niihin on tarvetta (ilmoittautuminen Vilho Harlelle Tampereella pidettävän avausluennon yhteydessä 28.9. klo 16.00. Seminaariin ja työseminaariin ei voi osallistua ilmoittautumatta).

Jakonen ja Tilli vastaavat kurssin kaikkien osuuksien arvioinnista, koordinoinnista ja järjestämisestä.

I Luennot (Jyväskylä + Videot netissä):

Tampereella pidetään kurssin avaus 28.9. klo 16.00-20.00 Linna ls  K103. Tässä tilaisuudessa pidetään fyysisesti luennot 8 ja 10 (jotka ovat kurssin varsinaisen alkamisen jälkeen katsottavissa tietokoneella kuten kaikki muutkin luennot).

1. Ma 1.11. Jouni Tilli: Johdatus uskonnon poliittiseen luentaan

2. Ke 3.11. Mikko Jakonen: Uskonnon rooli Thomas Hobbesilla ja Baruch Spinozalla

3. Ma 8.11. Jouni Tilli: Tulkintoja uskonnon ja politiikan suhteesta: Max Weber, Hannah Arendt ja Anthony Smith

4. Ke 10.11. Mika Ojakangas: Kansalaisuskonto Rousseausta kansallissosialismiin

5. Ma 15.11. Jari Kaukua: Islam uskontona ja poliittisena ohjelmana

6. Ke 17.11. Pekka Korhonen: Morgenthau & Galtung uskonnon näkökulmasta

7. Paul-Erik Korvela: Augustinus
[vain videona]

8. Vilho Harle: Uskonto ja politiikka muinaisessa intialaisessa ajattelussa
[Tampereella fyysisenä luentona 28.9. ja 1.11. jälkeen videona]

9. Vilho Harle: Zarathustralainen maailmanpolitiikka
[vain videona]

10. Jan Hanska: Profeetallinen politiikka
[Tampereella fyyisenä luentona 28.9. ja 1.11. jälkeen videona]

11. Tentti (Tampereella) ma 29.11. klo 16-18 Linna ls 5026; uusintatentti ma 13.12. klo 16-18 Linna ls 5026. Tentin vaihtoehtona oppimispäiväkirja (8 s.), palautus Anna-Riitta Salomäelle ao. tenttipäiviin mennessä.

Korvaa 2 opintopisteen kirjan/t opintojaksosta KVPOA2 (EI Buzan!) tai KVPOA4, Kant ja Fierke tai KVPOS3 tai KVPOS5 tai 2 op jatko-opinnoista.

II Seminaari 1.12. ja 3.12. PERUTTU (voi ottaa vain luentokurssin lisäksi, ei yksin) 1 op
- KVPOA2 ei korvattavaa 3 op teosta (KVPOA2 suorittajan ei siis tule osallistua seminaariin)
- KVPOA4 mikä tahansa 3 op teoskompinaatio, mutta EI Buzan-Hansen eikä Walzer
- KVPOS3 ei korvattavaa 3 op teosta (KVPOS3 suorittajan ei siis tule osallistua seminaariin)
- jatko-opinnot 3 op

Seminaarikäytäntönä on edeltä käsin jaettavan materiaalin lukeminen sekä siitä keskusteleminen alustusten ja referaattien avulla seminaarissa.

Tampereen seminaarit järjestetään 1.12. ja 3.12. intensiiviopetuksena jos ilmoittautumisia on riittävästi.

III Työseminaari 8.12. ha 8.12. PERUTTU (voi ottaa vain luentokurssin ja seminaarin lisäksi, ei yksin) 2 op
- KVPOA2 ei korvattavaa 5 op kombinaatiota (KVPOA2 suorittajan ei siis tule osallistua työseminaariin)
- KVPOA4 mikä tahansa 5 op kirjakombinaatio paitsi EI Buzan-Hansen eikä Walzer
- KVPOS3 ei korvattavaa 5 op kombinaatiota (KVPOS3 suorittajan ei siis tule osallistua työseminaariin)
- KVPOS5 mikä tahansa 5 op kombinaatio paitsi EI Vasquez eikä Harle (Ideas)
- jatko-opinnot 5 op

Jos aiot osallistua luennon lisäksi joko seminaariin tai seminaariin + työseminaariin, sinun tulee ilmoittautua Mikko Jakoselle 25.10.2010 mennessä (tiedoksi myös vilho.harle@uta.fi). Työseminaariin osallistuva voi sopia esseen aiheesta myös professori Harlen kanssa, jos niin haluaa.

Työseminaarissa käsitellään kurssille osallistujien kirjoittamia esseitä, artikkelikäsikirjoituksia, gradun lukuja, kandin töitä, kirjan lukuja ja niin edelleen. Tavoitteena on siis muodostaa seminaari, jossa aiheesta kirjottavat voivat kommentoida toistensa keskeneräisiä tekstejä. Työseminaariin voi myös kirjoittaa esseen, joka voidaan käsitellä itsenäisesti, kaikkien töiden ei siis tarvitse olla osa jo jotain valmista hanketta.

Tampereen työseminaarit järjestetään 8.12. ja 9.12. intensiiviopetuksena jos ilmoittautumisia on riittävästi.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee käymään Eurooppa-opintoihin liittyvää edistynyttä tieteellistä keskustelua sekä teoreettisten kysymysten että asiasisällön osalta erityisesti Euroopan integraation, alueellisen yhteistyön että Euroopan unionin ulkosuhteiden osalta.

Luennot ja seminaarit.

Aalto 30 t, opiskelijat 40 t (sis. 10 tunnin vierailut muissa ryhmissä).

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA
SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TYÖSEMINAARIT (S3, S4 JA S5)

Alustava ohjelma - ohjelmaa täydennetään ja ylläpidetään teemaseminaarien kotisivulla moodlessa. Avainsana annetaan avausistunnossa (sen jälkeen voi kysyä sähköpostilla Harlelta)

Kaikkien työsemiaarien yhteiset istunnot ma 10-12 rh 5101.

Huom. jotkut istunnoista pidetään muuna päivänä ja kellon aikana (esim. Taprin juhlaluentosarja to 16-18  alkaen 9.9., ks ohjelma alla erikseen). On syytä varautua siihenkin, että ennakoimattomat vierailuluennot järjestetään yleensä siten kuin vierailijalle sopii.

13.9. Avausistunto (Vilho Harle & Hiski Haukkala) - ohjelma, opiskelijan osallistumisvelvollisuudet ja suoritustapa

14.9.  klo 14-16 ls 5026  (huom päivä ja aika!)  RT:n I johdantoluento, Vilho Harle HUOM AIKA JA PAIKKA  (sama kuin Harlen Rauhantutkimuskurssin johdantoluento)

20.9. MP:n johdantoluento

27.9. MP:n johdantoluento jatkuu

4.10. RT:n II johdantoluento

11.10. RT vierailuluento: Mika Aaltola - kriittisestä humanitarismista

18.10. EI ISTUNTOJA, PERIODIVIIKKO!

25.10. Ilmoitetaan myöhemmin

2.-15.11. Tarkempi päivä ja kellonaika ilmoitetaan erikseen. RT vieras (Tiina Seppälä)

1.11. ET:n johdantoluento (Pami Aalto)

8.11. ET:n johdantoluento jatkuu

15.11. ET:n vierailuluento  --  Minna Rasku, JY: Kaakkois-Eurooppa ja rajat

22.11. ET:n vierailuluento -- Eeva Puumala, Anitta Kynsilehto, TAPRI: siirtolaisuus Euroopassa

29.11. Ilmoitetaan myöhemmin

8.12. (Huom päivä!), kellonaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin, kaikille teemaryhmille tarkoitettu istunto - paneelikeskustelu aiheesta "teoria ja käytäntö kansainvälisen politiikan tutkimuksessa" (Aalto, Forsberg, Harle, Haukkala, Nyyssönen)

13.12. ET:n vierailuluento -- Dicle Korkmaz , Tay: EU and Turkey

III ja IV periodi: ma 10-12 istunnoista (tai muusta yhteisestä ohjelmasta) ilmoitetaan myöhemmin

Maailmanpolitiikan työseminaarin erilliset istunnot

Ke 12.1.2011 klo 12-14 rh 5101 (avausistunto, muusta ohjelmasta sovitaan avausistunnossa, viikonpäivä ja kellonajat pysyvät samoina)

Eurooppa-tutkimuksen työseminaarin erilliset istunnot

Ke 17.11.-8.12. viikoittain klo 12-14, Linna rh 6018
Ke 6.4.-27.4. viikottain klo 12-14, Linna rh 6018

Rauhantutkimuksen työseminaarin erilliset istunnot

Ti  14.9. klo 10-12 rh 5101
Ti 16.11.-30.11. viikottain klo 10-12 rh 5101
IV periodi istunnot erillisen sopimuksen ja ilmoituksen mukaan

------
TAPRI 40-VUOTTA JUHLALUENTOSARJA SYKSY 2010

KONFLIKTIT, RAUHA JA MUUTTUVA RAUHANTUTKIMUS

Virta-talo
Åkerlundinkatu 5
Tampere
Auditorio 109

MP=Maailmanpolitiikan teemaseminaarilaisille
ET=Eurooppatutkimus
RT=Rauhantutkimuksen teemaseminaarilaisille

9.9.2010 klo 16-18 Tuomo Melasuo, Euro-Välimeri-yhteisö ja rauhantutkimus ­- konflikteja, liikkuvuutta ja vuoropuhelua (RT)

16.9.2010 klo 16-18 Osmo Apunen, Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan: Olemmeko oppineet mitään talvi- ja jatkosodan syntyhistoriasta? (RT)

23.9.2010 klo 16-18 Unto Vesa, Aseidenriisuntapolitiikan paluu (RT)

30.9.2010 klo 15-17 Pirjo Jukarainen, "Lisää naiset ja toivo parasta." Naisten osallisuus nykypäivän konflikteissa ja kriisinhallinnassa. (RT)

7.10.2010 klo 15-17 Sirkku Terävä, Sukupuolen merkityksellistäminen suomalaisessa rauhanturvakoulutuksessa (RT)

14.10.2010 klo 15-17 Ishak Mia, Indo-Bangladesh Water Sharing Dispute over the Ganges River: An Environmental Perspective (MP)

28.10.2010 klo 15-17 Teemu Palosaari,Arktisen alueen tulevaisuus: kilpailua luonnonvaroista vai rauhanomaista muutosta? (MP tai ET tai RT)

4.11.2010 klo 16-18 Frank Möller, Visual Peace Research: Photography, Rwanda and the Era of the Witness (RT)

11.11.2010 klo 15-17 Marko Lehti, Kamppailu lännestä (MP)

18.11.2010 klo 15-17 Alina Curticapean, Identity and conflict: Western constructions of the Balkans and local responses (ET tai RT)

25.11.2010 klo 15-17 Helena Rytövuori-Apunen, Moldova - ­jaettu maa keskellä Eurooppaa (ET tai RT)

2.12.2010 klo 15-17 Pia Alilonttinen, Sekularismi ja islamilainen demokratia Turkissa (ET tai MP)

9.12.2010 klo 15-17 Zeki Kütük, Turkin ja EU:n suhde 2000-luvulla (ET tai MP)

16.12.2010 klo 15-17 Marko Juntunen, Eurooppalaisen islamin kehityskulkuja. (ER tai MP)

Please register by emailing mikko.vaha-sipila (AT) uta.fi by Tue 7.9.2010.

Lectures and essay.

This policy course provides students with an understanding of the EU policy sectors relevant to the Baltic Sea Region as well as insights into the origins, logic and significance of the EU Strategy for the Baltic Sea Region, its potential, limitations and broader meaning in the EU macro-regional context.

Compensations:

International Relations
KVPOA3, Telo or KVPOS4, Bicchi

or

Political Science
VALTA7, 2 cr or VALTS2e, 3 cr.

Students of ERS and CBU programmes can include this course in their optional studies in section "Other ERS studies".

Vierailuluennot ja seminaari.

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA
SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TYÖSEMINAARIT (S3, S4 JA S5)

KVPOS5b, 10 op tai jatko-opinnot IR2b/c, 2 op.

Alustava ohjelma - ohjelmaa täydennetään ja ylläpidetään teemaseminaarien kotisivulla moodlessa. Avainsana annetaan avausistunnossa (sen jälkeen voi kysyä sähköpostilla Harlelta)

Kaikkien työsemiaarien yhteiset istunnot ma 10-12 rh 5101.

Huom. jotkut istunnoista pidetään muuna päivänä ja kellon aikana (esim. Taprin juhlaluentosarja to 16-18  alkaen 9.9., ks ohjelma alla erikseen). On syytä varautua siihenkin, että ennakoimattomat vierailuluennot järjestetään yleensä siten kuin vierailijalle sopii.

13.9. Avausistunto (Vilho Harle & Hiski Haukkala) - ohjelma, opiskelijan osallistumisvelvollisuudet ja suoritustapa

14.9.  klo 14-16 ls 5026  (huom päivä ja aika!)  RT:n I johdantoluento, Vilho Harle HUOM AIKA JA PAIKKA  (sama kuin Harlen Rauhantutkimuskurssin johdantoluento)

20.9. MP:n johdantoluento

27.9. MP:n johdantoluento jatkuu

4.10. RT:n II johdantoluento

11.10. RT vierailuluento: Mika Aaltola - kriittisestä humanitarismista

18.10. EI ISTUNTOJA, PERIODIVIIKKO!

25.10. Ilmoitetaan myöhemmin

2.-15.11. Tarkempi päivä ja kellonaika ilmoitetaan erikseen. RT vieras (Tiina Seppälä)

1.11. ET:n johdantoluento (Pami Aalto)

8.11. ET:n johdantoluento jatkuu

15.11. ET:n vierailuluento  --  Minna Rasku, JY: Kaakkois-Eurooppa ja rajat

22.11. ET:n vierailuluento -- Eeva Puumala, Anitta Kynsilehto, TAPRI: siirtolaisuus Euroopassa

29.11. Ilmoitetaan myöhemmin

8.12. (Huom päivä!), kellonaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin, kaikille teemaryhmille tarkoitettu istunto - paneelikeskustelu aiheesta "teoria ja käytäntö kansainvälisen politiikan tutkimuksessa" (Aalto, Forsberg, Harle, Haukkala, Nyyssönen)

13.12. ET:n vierailuluento -- Dicle Korkmaz , Tay: EU and Turkey

III ja IV periodi: ma 10-12 istunnoista (tai muusta yhteisestä ohjelmasta) ilmoitetaan myöhemmin

Maailmanpolitiikan työseminaarin erilliset istunnot

Ke 12.1.2011 klo 12-14 rh 5101 (avausistunto, muusta ohjelmasta sovitaan avausistunnossa, viikonpäivä ja kellonajat pysyvät samoina)

Eurooppa-tutkimuksen työseminaarin erilliset istunnot

Ke 17.11.-8.12. viikoittain klo 12-14, Linna rh 6018
Ke 6.4.-27.4. viikottain klo 12-14, Linna rh 6018

Rauhantutkimuksen työseminaarin erilliset istunnot

Ti  14.9. klo 10-12 rh 5101
Ti 16.11.-30.11. viikottain klo 10-12 rh 5101
IV periodi istunnot erillisen sopimuksen ja ilmoituksen mukaan

------
TAPRI 40-VUOTTA JUHLALUENTOSARJA SYKSY 2010

KONFLIKTIT, RAUHA JA MUUTTUVA RAUHANTUTKIMUS

Virta-talo
Åkerlundinkatu 5
Tampere
Auditorio 109

MP=Maailmanpolitiikan teemaseminaarilaisille
ET=Eurooppatutkimus
RT=Rauhantutkimuksen teemaseminaarilaisille

9.9.2010 klo 16-18 Tuomo Melasuo, Euro-Välimeri-yhteisö ja rauhantutkimus ­- konflikteja, liikkuvuutta ja vuoropuhelua (RT)

16.9.2010 klo 16-18 Osmo Apunen, Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan: Olemmeko oppineet mitään talvi- ja jatkosodan syntyhistoriasta? (RT)

23.9.2010 klo 16-18 Unto Vesa, Aseidenriisuntapolitiikan paluu (RT)

30.9.2010 klo 15-17 Pirjo Jukarainen, "Lisää naiset ja toivo parasta." Naisten osallisuus nykypäivän konflikteissa ja kriisinhallinnassa. (RT)

7.10.2010 klo 15-17 Sirkku Terävä, Sukupuolen merkityksellistäminen suomalaisessa rauhanturvakoulutuksessa (RT)

14.10.2010 klo 15-17 Ishak Mia, Indo-Bangladesh Water Sharing Dispute over the Ganges River: An Environmental Perspective (MP)

28.10.2010 klo 15-17 Teemu Palosaari,Arktisen alueen tulevaisuus: kilpailua luonnonvaroista vai rauhanomaista muutosta? (MP tai ET tai RT)

4.11.2010 klo 16-18 Frank Möller, Visual Peace Research: Photography, Rwanda and the Era of the Witness (RT)

11.11.2010 klo 15-17 Marko Lehti, Kamppailu lännestä (MP)

18.11.2010 klo 15-17 Alina Curticapean, Identity and conflict: Western constructions of the Balkans and local responses (ET tai RT)

25.11.2010 klo 15-17 Helena Rytövuori-Apunen, Moldova - ­jaettu maa keskellä Eurooppaa (ET tai RT)

2.12.2010 klo 15-17 Pia Alilonttinen, Sekularismi ja islamilainen demokratia Turkissa (ET tai MP)

9.12.2010 klo 15-17 Zeki Kütük, Turkin ja EU:n suhde 2000-luvulla (ET tai MP)

16.12.2010 klo 15-17 Marko Juntunen, Eurooppalaisen islamin kehityskulkuja. (ER tai MP)

Luennot ja seminaari, yht. 20 t (apuvälineenä Moodle).

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA
Rauhantutkimus-kurssi 2010-2011

Kurssi korvaa kodasta S5 Allan & Kellerin teoksen (vaihtoehtoisesta korvauskohteesta voidaan sopia erikseen).

Ohjelmamuutoksista ja täydennyksistä ilmoitetaan moodlessa, avainsana annetaan avausistunnossa (sen jälkeen voi kysyä sitä sähköpostilla).

Kurssin tavoitteena on perehtyminen rauhantutkimusta koskevaan keskusteluun, rauhantutkimuksen eetokseen valikoituksen avaintekstien avulla. Huomion kohteena on sekä oppihistoria että rauhantutiimuksen nykytila ja tulevaisuus.

Opetusmuotona on keskusteluseminaari, jossa keskustellaan istunnon teemasta alustuksen ja tausta-aineiston pohjalta. Istuntojen tausta-aineisto on luettava ennen asianomaista istuntoa. Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja oppimispäiväkirjan dokumentoimaa oppimista. Passiviivisen läsnäolon ja kuuntelun sijasta kannattaa osallistua kirjatenttiin.

14.9. Kurssin avaus - Vilho Harle, Rauhantutkimus eilen tänään ja huomenna (rauhantutkimuksen johdantoluento I)

21.9. Rauhantutkimuksen luonnehdintaa

-Pääkirjoitukset lehdistä Journal of peace research 1(1):1-4 ja Journal of conflict resolution 1/1957. Molemmat saatavana Nellistä.

-Johan Galtung, Rauhantutkimus. Weilin & Göös 1969. ss. 12-20. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Peace Research", teokseessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 150-166. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Peace Research: Science, or Politics in Disguise?", teoksessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 224-243. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Peace Research: Past Experiences and Future Perspectives", teokseessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 280-290. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Teaching and Infrastructural Problems of Peace Research", teoksessa J. teokseessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 244-262. Moodle-alustalla

-Johan Galtung, "Introduction: Peace by peaceful conflict transformation - the TRANSCEND approach", in C. Webel & J. Galtung, eds, Handbook of Peace Research. Routledge 2007, pp. 3-13. Moodle-alustalla.

28.9. Rauhantutkimuksen alkuhistoriaa

-David J. Dunn:, The First Fifty Years of Peace Research. Ashgate 2005. pp. 41-64. Moodle-alustalla.

-V. Harle, "Has Peace Research Obligations to its Traditions?" in V. Harle, ed., Essays in Peace Studies. Avebury 1987, pp. 3-29. Moodle-alustalla.

5.10. Rauhan käsitteistö

-Johan Galtung: "Peace", teokseessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 29-46. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Expanding Peace Concepts, Expanding Peace Research" ja "Social Cosmology and the Concept of Peace" teoksessa J. Galtung, Essays in Peace Research V (Peace Problems: some case studies). Copenhagen: Christian Ejlers 1980, pp. 401-406. Moodle-alustalla.

-Charles Webel, "Introduction: Toward a philosophy and metapchology of peace", in C. Webel & J. Galtung, eds, Handbook of Peace Research. Routledge 2007, pp. 3-13. Moodle-alustalla.

-Harald Mueller, "Theories of Peace", in M. Evangelista, ed., Peace Studies, vol. I. Routledge 2005, pp. 53-87 Moodle-alustalla.

12.10. Rauhantutkimuksen kritiikki

-Herman Schmid, "Peace Research and Politics", Journal of Peace Research 5(3): 217-232. SAATAVANA NELLISTÄ.

-Kenneth E. Boulding, "Twelve Friendly Quarrels with Johan Galtung", Journal of Peace Research 14(1): 75-86. SAATAVANA NELLISTÄ.

19.10. PERIODIVIIKKO EI LUENTOA

26.10. Rauhantutkimus monitieteisenä kriittisenä tieteenä

-Chadwick F. Alger, "Peace studies as a transdisciplinary project", in Webel & Galtung, eds, Handbook of peace and conflict studies. Routledge 2007, pp. 299-318. Moodle-alustalla.

-Jutila, M & S. Pehkonen &  T. Väyrynen, "Resuscitating a Discipline: an agenda for Critical Peace Research". Millennium 36(3): 623-640. SAATAVANA NELLISTÄ.

-Vilho Harle,  Towards Interdisciplinary Research Programmes in International Studies: The Frankfurt School, the English School and Peace Research as Models. Moodle-alustalla.

-Herbert G. Reid & Ernest T. Yanarella, "Toward a Critical Theory of Peace Research in the United States", Journal of peace research 13(4): 315-341. SAATAVANA NELLISTÄ

2.11. Rauhantutkimus eri aloilla: historia

-"History and Peace Research", Special Issue, Journal of Peace Research 6(4): 287-293 ja 385-388. SAATAVANA NELLISTÄ.

9.11. Rauhantutkimus eri aloilla: IR

-Julian Reid, "Deleuze's War Machine: Nomadism against the State", Millennium 32(1): 57-85. SAATAVANA NELLISTÄ.

-J. Reid: "On the Nature of Sovereignty: Gilles Deleuze and the Theory of World Politics", in C. Moore, ed., Interpretive Dialogues. Routledge 2009, pp. 1-8. Moodle-alustalla.

-M. Dillon & J. Reid, "Global Liberal Governance: Biopolitics, Security and War", Millennium 30(1): 41-65. SAATAVANA NELLISTÄ.

16.11. Rauhantutkimus eri aloilla: Kirjallisuus

-Heikki Sirviö, luento Haanpäästä (luetaan myös Sirviön artikkeli "Rauhanpiippu ja Veitikka", teoksessa V. Harle, toim. Näkökohtia kansainvälisen politiikan tutkimukseen, 3. uudistettu painos, Moodle-alustalla).

23.11. Rauhantutkimuksen uusiutuvat kasvot: esimerkkeinä eräät väitöskirjahankkeet (ja gradut)

-Jaakko Ailio
-Tytti Erästö
-Jan Hanska
-Helle Palu
-Tiina Seppälä (vierailuluento resistanssin teorioista ja brittiläisistä sodanvastaisista liikkeistä S5 työseminaarissa marraskuun alkupuolella, päivä ilmoitetaan erikseen, rauhantutkimuskurssilaisten osallistuminen vapaaehtoista)

30.11. Paneelikeskustelu: Onko rauhantutkimuksella tulevaisuutta?

-Johan Galtung, "Peace Research: Future Possibilities and Necessities", teoksessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 188-223. Moodle-alustalla.

Korvaa Keller - Allanin kirjan (tai sovittaessa muu 2 op kirja) tai jatko-opinnoista IR2b/c.

KVPOS6A Pro gradu -seminaari I 10 op, 20 t, KVPOS6B Pro gradu -seminaari II 10 op, 20 t.

Ks. http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/

KVPOS6A Pro gradu -seminaari I 10 op, 20 t, KVPOS6B Pro gradu -seminaari II 10 op, 20 t.

Ks. http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/

KVPOS6A Pro gradu -seminaari I 10 op, 20 t, KVPOS6B Pro gradu -seminaari II 10 op, 20 t.

Ks. http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/

IR Master's thesis seminar II KVPOS6B or ERS/CBU Master's Thesis seminar.

Teaching also in English.

Jatkotutkinto IR2b/c, 2-6 op.

Kokoontumiset sopimuksen mukaan. Osa istunnoista yhdessä Taprin artikkelihautomon kanssa.

16.2.2011 Brendan Humphreys
23.2.2011 Markku Kangaspuro
9.3.2011 Pauliina Raento
17.3.2011 Pekka Haavisto
23.3.2011 Heikki Sirviö

Vierailuluennot ja seminaari.

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA
SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TYÖSEMINAARIT (S3, S4 JA S5)

KVPOS5b, 10 op tai jatko-opinnot IR2b/c, 2 op.

Alustava ohjelma - ohjelmaa täydennetään ja ylläpidetään teemaseminaarien kotisivulla moodlessa. Avainsana annetaan avausistunnossa (sen jälkeen voi kysyä sähköpostilla Harlelta)

Kaikkien työsemiaarien yhteiset istunnot ma 10-12 rh 5101.

Huom. jotkut istunnoista pidetään muuna päivänä ja kellon aikana (esim. Taprin juhlaluentosarja to 16-18  alkaen 9.9., ks ohjelma alla erikseen). On syytä varautua siihenkin, että ennakoimattomat vierailuluennot järjestetään yleensä siten kuin vierailijalle sopii.

13.9. Avausistunto (Vilho Harle & Hiski Haukkala) - ohjelma, opiskelijan osallistumisvelvollisuudet ja suoritustapa

14.9.  klo 14-16 ls 5026  (huom päivä ja aika!)  RT:n I johdantoluento, Vilho Harle HUOM AIKA JA PAIKKA  (sama kuin Harlen Rauhantutkimuskurssin johdantoluento)

20.9. MP:n johdantoluento

27.9. MP:n johdantoluento jatkuu

4.10. RT:n II johdantoluento

11.10. RT vierailuluento: Mika Aaltola - kriittisestä humanitarismista

18.10. EI ISTUNTOJA, PERIODIVIIKKO!

25.10. Ilmoitetaan myöhemmin

2.-15.11. Tarkempi päivä ja kellonaika ilmoitetaan erikseen. RT vieras (Tiina Seppälä)

1.11. ET:n johdantoluento (Pami Aalto)

8.11. ET:n johdantoluento jatkuu

15.11. ET:n vierailuluento  --  Minna Rasku, JY: Kaakkois-Eurooppa ja rajat

22.11. ET:n vierailuluento -- Eeva Puumala, Anitta Kynsilehto, TAPRI: siirtolaisuus Euroopassa

29.11. Ilmoitetaan myöhemmin

8.12. (Huom päivä!), kellonaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin, kaikille teemaryhmille tarkoitettu istunto - paneelikeskustelu aiheesta "teoria ja käytäntö kansainvälisen politiikan tutkimuksessa" (Aalto, Forsberg, Harle, Haukkala, Nyyssönen)

13.12. ET:n vierailuluento -- Dicle Korkmaz , Tay: EU and Turkey

III ja IV periodi: ma 10-12 istunnoista (tai muusta yhteisestä ohjelmasta) ilmoitetaan myöhemmin

Maailmanpolitiikan työseminaarin erilliset istunnot

Ke 12.1.2011 klo 12-14 rh 5101 (avausistunto, muusta ohjelmasta sovitaan avausistunnossa, viikonpäivä ja kellonajat pysyvät samoina)

Eurooppa-tutkimuksen työseminaarin erilliset istunnot

Ke 17.11.-8.12. viikoittain klo 12-14, Linna rh 6018
Ke 6.4.-27.4. viikottain klo 12-14, Linna rh 6018

Rauhantutkimuksen työseminaarin erilliset istunnot

Ti  14.9. klo 10-12 rh 5101
Ti 16.11.-30.11. viikottain klo 10-12 rh 5101
IV periodi istunnot erillisen sopimuksen ja ilmoituksen mukaan

------
TAPRI 40-VUOTTA JUHLALUENTOSARJA SYKSY 2010

KONFLIKTIT, RAUHA JA MUUTTUVA RAUHANTUTKIMUS

Virta-talo
Åkerlundinkatu 5
Tampere
Auditorio 109

MP=Maailmanpolitiikan teemaseminaarilaisille
ET=Eurooppatutkimus
RT=Rauhantutkimuksen teemaseminaarilaisille

9.9.2010 klo 16-18 Tuomo Melasuo, Euro-Välimeri-yhteisö ja rauhantutkimus ­- konflikteja, liikkuvuutta ja vuoropuhelua (RT)

16.9.2010 klo 16-18 Osmo Apunen, Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan: Olemmeko oppineet mitään talvi- ja jatkosodan syntyhistoriasta? (RT)

23.9.2010 klo 16-18 Unto Vesa, Aseidenriisuntapolitiikan paluu (RT)

30.9.2010 klo 15-17 Pirjo Jukarainen, "Lisää naiset ja toivo parasta." Naisten osallisuus nykypäivän konflikteissa ja kriisinhallinnassa. (RT)

7.10.2010 klo 15-17 Sirkku Terävä, Sukupuolen merkityksellistäminen suomalaisessa rauhanturvakoulutuksessa (RT)

14.10.2010 klo 15-17 Ishak Mia, Indo-Bangladesh Water Sharing Dispute over the Ganges River: An Environmental Perspective (MP)

28.10.2010 klo 15-17 Teemu Palosaari,Arktisen alueen tulevaisuus: kilpailua luonnonvaroista vai rauhanomaista muutosta? (MP tai ET tai RT)

4.11.2010 klo 16-18 Frank Möller, Visual Peace Research: Photography, Rwanda and the Era of the Witness (RT)

11.11.2010 klo 15-17 Marko Lehti, Kamppailu lännestä (MP)

18.11.2010 klo 15-17 Alina Curticapean, Identity and conflict: Western constructions of the Balkans and local responses (ET tai RT)

25.11.2010 klo 15-17 Helena Rytövuori-Apunen, Moldova - ­jaettu maa keskellä Eurooppaa (ET tai RT)

2.12.2010 klo 15-17 Pia Alilonttinen, Sekularismi ja islamilainen demokratia Turkissa (ET tai MP)

9.12.2010 klo 15-17 Zeki Kütük, Turkin ja EU:n suhde 2000-luvulla (ET tai MP)

16.12.2010 klo 15-17 Marko Juntunen, Eurooppalaisen islamin kehityskulkuja. (ER tai MP)

Luennot ja seminaari, yht. 20 t (apuvälineenä Moodle).

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA
Rauhantutkimus-kurssi 2010-2011

Kurssi korvaa kodasta S5 Allan & Kellerin teoksen (vaihtoehtoisesta korvauskohteesta voidaan sopia erikseen).

Ohjelmamuutoksista ja täydennyksistä ilmoitetaan moodlessa, avainsana annetaan avausistunnossa (sen jälkeen voi kysyä sitä sähköpostilla).

Kurssin tavoitteena on perehtyminen rauhantutkimusta koskevaan keskusteluun, rauhantutkimuksen eetokseen valikoituksen avaintekstien avulla. Huomion kohteena on sekä oppihistoria että rauhantutiimuksen nykytila ja tulevaisuus.

Opetusmuotona on keskusteluseminaari, jossa keskustellaan istunnon teemasta alustuksen ja tausta-aineiston pohjalta. Istuntojen tausta-aineisto on luettava ennen asianomaista istuntoa. Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja oppimispäiväkirjan dokumentoimaa oppimista. Passiviivisen läsnäolon ja kuuntelun sijasta kannattaa osallistua kirjatenttiin.

14.9. Kurssin avaus - Vilho Harle, Rauhantutkimus eilen tänään ja huomenna (rauhantutkimuksen johdantoluento I)

21.9. Rauhantutkimuksen luonnehdintaa

-Pääkirjoitukset lehdistä Journal of peace research 1(1):1-4 ja Journal of conflict resolution 1/1957. Molemmat saatavana Nellistä.

-Johan Galtung, Rauhantutkimus. Weilin & Göös 1969. ss. 12-20. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Peace Research", teokseessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 150-166. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Peace Research: Science, or Politics in Disguise?", teoksessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 224-243. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Peace Research: Past Experiences and Future Perspectives", teokseessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 280-290. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Teaching and Infrastructural Problems of Peace Research", teoksessa J. teokseessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 244-262. Moodle-alustalla

-Johan Galtung, "Introduction: Peace by peaceful conflict transformation - the TRANSCEND approach", in C. Webel & J. Galtung, eds, Handbook of Peace Research. Routledge 2007, pp. 3-13. Moodle-alustalla.

28.9. Rauhantutkimuksen alkuhistoriaa

-David J. Dunn:, The First Fifty Years of Peace Research. Ashgate 2005. pp. 41-64. Moodle-alustalla.

-V. Harle, "Has Peace Research Obligations to its Traditions?" in V. Harle, ed., Essays in Peace Studies. Avebury 1987, pp. 3-29. Moodle-alustalla.

5.10. Rauhan käsitteistö

-Johan Galtung: "Peace", teokseessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 29-46. Moodle-alustalla.

-Johan Galtung, "Expanding Peace Concepts, Expanding Peace Research" ja "Social Cosmology and the Concept of Peace" teoksessa J. Galtung, Essays in Peace Research V (Peace Problems: some case studies). Copenhagen: Christian Ejlers 1980, pp. 401-406. Moodle-alustalla.

-Charles Webel, "Introduction: Toward a philosophy and metapchology of peace", in C. Webel & J. Galtung, eds, Handbook of Peace Research. Routledge 2007, pp. 3-13. Moodle-alustalla.

-Harald Mueller, "Theories of Peace", in M. Evangelista, ed., Peace Studies, vol. I. Routledge 2005, pp. 53-87 Moodle-alustalla.

12.10. Rauhantutkimuksen kritiikki

-Herman Schmid, "Peace Research and Politics", Journal of Peace Research 5(3): 217-232. SAATAVANA NELLISTÄ.

-Kenneth E. Boulding, "Twelve Friendly Quarrels with Johan Galtung", Journal of Peace Research 14(1): 75-86. SAATAVANA NELLISTÄ.

19.10. PERIODIVIIKKO EI LUENTOA

26.10. Rauhantutkimus monitieteisenä kriittisenä tieteenä

-Chadwick F. Alger, "Peace studies as a transdisciplinary project", in Webel & Galtung, eds, Handbook of peace and conflict studies. Routledge 2007, pp. 299-318. Moodle-alustalla.

-Jutila, M & S. Pehkonen &  T. Väyrynen, "Resuscitating a Discipline: an agenda for Critical Peace Research". Millennium 36(3): 623-640. SAATAVANA NELLISTÄ.

-Vilho Harle,  Towards Interdisciplinary Research Programmes in International Studies: The Frankfurt School, the English School and Peace Research as Models. Moodle-alustalla.

-Herbert G. Reid & Ernest T. Yanarella, "Toward a Critical Theory of Peace Research in the United States", Journal of peace research 13(4): 315-341. SAATAVANA NELLISTÄ

2.11. Rauhantutkimus eri aloilla: historia

-"History and Peace Research", Special Issue, Journal of Peace Research 6(4): 287-293 ja 385-388. SAATAVANA NELLISTÄ.

9.11. Rauhantutkimus eri aloilla: IR

-Julian Reid, "Deleuze's War Machine: Nomadism against the State", Millennium 32(1): 57-85. SAATAVANA NELLISTÄ.

-J. Reid: "On the Nature of Sovereignty: Gilles Deleuze and the Theory of World Politics", in C. Moore, ed., Interpretive Dialogues. Routledge 2009, pp. 1-8. Moodle-alustalla.

-M. Dillon & J. Reid, "Global Liberal Governance: Biopolitics, Security and War", Millennium 30(1): 41-65. SAATAVANA NELLISTÄ.

16.11. Rauhantutkimus eri aloilla: Kirjallisuus

-Heikki Sirviö, luento Haanpäästä (luetaan myös Sirviön artikkeli "Rauhanpiippu ja Veitikka", teoksessa V. Harle, toim. Näkökohtia kansainvälisen politiikan tutkimukseen, 3. uudistettu painos, Moodle-alustalla).

23.11. Rauhantutkimuksen uusiutuvat kasvot: esimerkkeinä eräät väitöskirjahankkeet (ja gradut)

-Jaakko Ailio
-Tytti Erästö
-Jan Hanska
-Helle Palu
-Tiina Seppälä (vierailuluento resistanssin teorioista ja brittiläisistä sodanvastaisista liikkeistä S5 työseminaarissa marraskuun alkupuolella, päivä ilmoitetaan erikseen, rauhantutkimuskurssilaisten osallistuminen vapaaehtoista)

30.11. Paneelikeskustelu: Onko rauhantutkimuksella tulevaisuutta?

-Johan Galtung, "Peace Research: Future Possibilities and Necessities", teoksessa J. Galtung: Essays in Peace Research I, pp. 188-223. Moodle-alustalla.

Korvaa Keller - Allanin kirjan (tai sovittaessa muu 2 op kirja) tai jatko-opinnoista IR2b/c.

Seminaari ja työseminaari peruttu osanottajien vähyyden vuoksi!

Kurssin yhteyshenkilö on Mikko Jakonen, sp. mikko.p.jakonen (AT) jyu.fi.

28.9. klo 16-20 LINNA LS K103 (kurssin avausluento Tampereen opiskelijoille); 1.11.-29.11. (videoluennot joita voi katsoa luentojen jälkeen tietokonnella, tunnuksen saa mikko.p.jakonen (AT) jyu.fi); 1.12. ja 3.12. (seminaarit, voi ottaa vain luentokurssin lisäksi, ei yksin, 1 op); 8.12. ja 9.12. (työseminaarit, voi ottaa vain luentokurssin ja seminaarin lisäksi, ei yksin, 2 op).

Uskonto ja politiikka ovat kulkeneet käsi kädessä vuosituhansien ajan, eikä aina ole ollut mahdollista määritellä, mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy. Erilaiset sekularisaation muodotkaan eivät välttämättä ole selventäneet asiaa ? miten lähestyä esimerkiksi niin sanottuja siviiliuskontoja, poliittisia uskontoja, uskonnollista nationalismia tai yleensä politiikan sakralisaatiota? Toisaalta taas myös perinteinen uskonto on politisoitunut 2000-luvun Euroopassa entistä voimakkaammin, kun kristikunnan poliittinen teologia on kohdannut islamin ja siihen sisältyvät valtarakenteet. Joka tapauksessa uskonnon ja politiikan suhteen uudenlainen politisoituminen on ilmiö, joka näyttäytyy niin kansallisen kuin maailmanpolitiikankin tasolla.

Kurssin tarkoituksena on tarkastella nykymaailmassa yhä kiivaampana käyvää uskonnon ja politiikan rajankäyntiä politiikan teorian näkökulmasta. Yritämme luoda siis siltaa nykyisten uskontoon liittyvien yhteiskunnallisten ja poliittisten ilmiöiden sekä perinteisemmän politiikan teorian välille. Tarkoituksenamme on kaivaa esiin teoriahistoriallisia näkökulmia, jotka nähdäksemme auttavat ymmärtämään nykyisiä uskonnollispoliittisia kiistoja. Tätä tukevia kurssitavoitteita on kolme. Ensinnäkin puramme auki uskonnon ja politiikan jaotteluja erillisiin sektoreihin tarkastelemalla uskontoja symbolisina valtajärjestelminä, joilla on aina jo sinänsä poliittisia ulottuvuuksia ilman, että niitä sidotaan valtion tai kirkon instituutioihin. Toiseksi käsitteellistämme uskonnon poliittisuutta ja politiikan uskonnollisuutta esimerkiksi politiikan sakralisaation, poliittisen uskonnon, siviiliuskonnon ja poliittisen teologian avulla. Kolmanneksi edellä mainittuja lähestymistapoja puolestaan sovelletaan erilaisten sekä historiallisesti sekä 2000-luvulla kansainvälisesti merkittävien ilmiöiden luentaan. Täten pyrimme osoittamaan, että niin kristinusko, islam kuin muutkin uskonnot sisältävät poliittisesti merkittäviä ulottuvuuksia, joihin perinteisen uskonto ja politiikka -puheeseen kuuluvat kategoriat kuitenkin harvoin pystyvät tarttumaan.

Kurssimme koostuu
1) luennoista,
2) seminaarista sekä
3) työseminaarista.

Luento-osa on avoin kaikille ja suorittamalla sen saa kaksi opintopistettä. Tällöin suoritusmuotona on kertauskuulustelu.

Osallistumalla seminaariin on mahdollista suorittaa kolmas opintopiste. Suoritusmuotona on tällöin luennon ja tentin lisäksi osallistuminen  seminaarityöskentelyyn ja seminaarin kattava oppimispäiväkirja.

Työseminaariin osallistumalla puolestaan on mahdollista saada lisäksi vielä 2 opintopistettä. Suoritusmuotona on tällöin edellisten lisäksi esseen tuottaminen ja sen käsitteleminen seminaarissa.

Kurssi rakentuu seuraavasti:

Luentojen tarkoituksena on toimia teoreettisena yleisjohdatuksena uskonnon ja maailmanpolitiikan suhteeseen. Teoreettista taustaa syvennetään ja konkretisoidaan seminaari osuudessa, joissa luetaan maailmanpolitiikkaa uskonnon näkökulmasta käsitteleviä ajankohtaisia artikkeleita (materiaali jaetaan osallistujille etukäteen). Kolmannessa osuudessa, työseminaarissa, osallistujat tuottavat aiheeseen liittyviä omia tekstejä. Luennot videoidaan ja niitä on näin ollen mahdollista seurata niin Jyväskylässä kuin Tampereella (tai missä tahansa). Seminaari järjestetään niin Jyväskylässä kuin Tampereella periodiopetuksena. Työseminaari järjestetään samalla tavalla periodina niin Jyväskylässä kuin Tampereella. Kurssin koordinaattorit Jakonen ja Tilli pitävät seminaarit myös Tampereella jos niihin on tarvetta (ilmoittautuminen Vilho Harlelle Tampereella pidettävän avausluennon yhteydessä 28.9. klo 16.00. Seminaariin ja työseminaariin ei voi osallistua ilmoittautumatta).

Jakonen ja Tilli vastaavat kurssin kaikkien osuuksien arvioinnista, koordinoinnista ja järjestämisestä.

I Luennot (Jyväskylä + Videot netissä):

Tampereella pidetään kurssin avaus 28.9. klo 16.00-20.00 Linna ls  K103. Tässä tilaisuudessa pidetään fyysisesti luennot 8 ja 10 (jotka ovat kurssin varsinaisen alkamisen jälkeen katsottavissa tietokoneella kuten kaikki muutkin luennot).

1. Ma 1.11. Jouni Tilli: Johdatus uskonnon poliittiseen luentaan

2. Ke 3.11. Mikko Jakonen: Uskonnon rooli Thomas Hobbesilla ja Baruch Spinozalla

3. Ma 8.11. Jouni Tilli: Tulkintoja uskonnon ja politiikan suhteesta: Max Weber, Hannah Arendt ja Anthony Smith

4. Ke 10.11. Mika Ojakangas: Kansalaisuskonto Rousseausta kansallissosialismiin

5. Ma 15.11. Jari Kaukua: Islam uskontona ja poliittisena ohjelmana

6. Ke 17.11. Pekka Korhonen: Morgenthau & Galtung uskonnon näkökulmasta

7. Paul-Erik Korvela: Augustinus
[vain videona]

8. Vilho Harle: Uskonto ja politiikka muinaisessa intialaisessa ajattelussa
[Tampereella fyysisenä luentona 28.9. ja 1.11. jälkeen videona]

9. Vilho Harle: Zarathustralainen maailmanpolitiikka
[vain videona]

10. Jan Hanska: Profeetallinen politiikka
[Tampereella fyyisenä luentona 28.9. ja 1.11. jälkeen videona]

11. Tentti (Tampereella) ma 29.11. klo 16-18 Linna ls 5026; uusintatentti ma 13.12. klo 16-18 Linna ls 5026. Tentin vaihtoehtona oppimispäiväkirja (8 s.), palautus Anna-Riitta Salomäelle ao. tenttipäiviin mennessä.

Korvaa 2 opintopisteen kirjan/t opintojaksosta KVPOA2 (EI Buzan!) tai KVPOA4, Kant ja Fierke tai KVPOS3 tai KVPOS5 tai 2 op jatko-opinnoista.

II Seminaari 1.12. ja 3.12. PERUTTU (voi ottaa vain luentokurssin lisäksi, ei yksin) 1 op
- KVPOA2 ei korvattavaa 3 op teosta (KVPOA2 suorittajan ei siis tule osallistua seminaariin)
- KVPOA4 mikä tahansa 3 op teoskompinaatio, mutta EI Buzan-Hansen eikä Walzer
- KVPOS3 ei korvattavaa 3 op teosta (KVPOS3 suorittajan ei siis tule osallistua seminaariin)
- jatko-opinnot 3 op

Seminaarikäytäntönä on edeltä käsin jaettavan materiaalin lukeminen sekä siitä keskusteleminen alustusten ja referaattien avulla seminaarissa.

Tampereen seminaarit järjestetään 1.12. ja 3.12. intensiiviopetuksena jos ilmoittautumisia on riittävästi.

III Työseminaari 8.12. ha 8.12. PERUTTU (voi ottaa vain luentokurssin ja seminaarin lisäksi, ei yksin) 2 op
- KVPOA2 ei korvattavaa 5 op kombinaatiota (KVPOA2 suorittajan ei siis tule osallistua työseminaariin)
- KVPOA4 mikä tahansa 5 op kirjakombinaatio paitsi EI Buzan-Hansen eikä Walzer
- KVPOS3 ei korvattavaa 5 op kombinaatiota (KVPOS3 suorittajan ei siis tule osallistua työseminaariin)
- KVPOS5 mikä tahansa 5 op kombinaatio paitsi EI Vasquez eikä Harle (Ideas)
- jatko-opinnot 5 op

Jos aiot osallistua luennon lisäksi joko seminaariin tai seminaariin + työseminaariin, sinun tulee ilmoittautua Mikko Jakoselle 25.10.2010 mennessä (tiedoksi myös vilho.harle@uta.fi). Työseminaariin osallistuva voi sopia esseen aiheesta myös professori Harlen kanssa, jos niin haluaa.

Työseminaarissa käsitellään kurssille osallistujien kirjoittamia esseitä, artikkelikäsikirjoituksia, gradun lukuja, kandin töitä, kirjan lukuja ja niin edelleen. Tavoitteena on siis muodostaa seminaari, jossa aiheesta kirjottavat voivat kommentoida toistensa keskeneräisiä tekstejä. Työseminaariin voi myös kirjoittaa esseen, joka voidaan käsitellä itsenäisesti, kaikkien töiden ei siis tarvitse olla osa jo jotain valmista hanketta.

Tampereen työseminaarit järjestetään 8.12. ja 9.12. intensiiviopetuksena jos ilmoittautumisia on riittävästi.

Pääaineopiskelijoille. Johdantoluennot I periodissa. Luennot ja harjoitukset yht. 5 op.

Please register by emailing mikko.vaha-sipila (AT) uta.fi by Thu 28.10.2010.

The course offers practical insights into the strategies, policies and working methods of the European Commission, including case presentations in specific policy fields such as regional policy, energy, environment, transport, and fraud prevention. The objective of the course is to provide students with a broad understanding of the institutional role and significance of the European Commission as well as to explain the inner dynamics of the EU executive body.

Compensations:

International Relations
KVPOP5 or KVPOA6, 5 cr

or

Political Science
VALTA7.

To develop an advanced interdisciplinary understanding of the main approaches and theories of European integration and an ability to apply them to the enlargemet of the European Union (EU).

Lectures 36 h + exam (3 credit points);
essay seminar 6 h (5 credit points).

Essay seminars are to be held during the III period.

Compensations:

International Relations
KVPOA3, Wiener - Diez (3 credit points) or Wiener - DieZ and Bindi/Vogt - Maier (5 credit points)

Political Science
VALTA7, 3-5 cr.

Please register by emailing mikko.vaha-sipila (AT) uta.fi by Thu 28.10.2010.

The course offers practical insights into the strategies, policies and working methods of the European Commission, including case presentations in specific policy fields such as regional policy, energy, environment, transport, and fraud prevention. The objective of the course is to provide students with a broad understanding of the institutional role and significance of the European Commission as well as to explain the inner dynamics of the EU executive body.

Compensations:

International Relations
KVPOP5 or KVPOA6, 5 cr

or

Political Science
VALTA7.

1) To go deeper into the nature of science and scientific discussion and contribute to the completion of the final thesis.
2) To prepare essays suitable for publishing and present research plans as well as draft chapters on the theoretical, methodological and empirical aspects of the doctoral thesis.

Doctoral programme IR2a.

Ennakkoilmoittautuminen. Pyydä ohjeet sähköpostilla os. riitta.lehtimaki (AT) uta.fi.

Verkkokurssin suoritus ja arvostelu koostuu lyhyistä kirjoitustehtävistä. Suoritustapa ilmoitetaan tarkemmin kurssin alkaessa.

Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee Suomen ulko- ja turvallisuuspolittisen ja sen ympäristön perustiedot ja osaa arvioida ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sen ympäristön kehitystä.

Kurssin ideana on tutkia ja pohtia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiallista kaarta päätyen nykypäivää koskeviin kysymyksiin. Kurssilla käydään läpi Suomen ulkopolitiikan keskeiset tapahtumat, jotka edelleen vaikuttavat eri tavoin nykyisen tilanteen taustalla. Kurssi koostuu tekijöistä kuten ulkopolitiikka oppialana, Suomen ulkopoliittinen historia, maantieteen merkitys, sodat, YYA ja EU- Suomi. Näitä tekijöitä tarkastellaan ja analysoidaan pohtien Suomen nykyistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sitä koskevia haasteita. Tavoite on, että opiskelija ymmärtää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen kaaren sekä siten kykenee hahmottamaan ja 'hallitsemaan' nykyistä keskustelua. Toinen tavoite on pyrkiä hahmottamaan Suomelle keskeisten muutostekijöiden merkitys nykyisessä tilanteessa. Toisin sanoen, kurssilla pohditaan niin Neuvostoliiton / Venäjän, kuin Ruotsin tai Naton ja EU:n merkitystä. Kurssiaineiston lisäksi tarkastellaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja.

Korvaa Visurin kirjan (sivuaineopiskelijat).

NB. The enrollment is not restricted, and later enrollment is possible by sending an e-mail to katri.sieberg@uta.fi.
If you not going to be able to attend the first class, send a message to katri.sieberg@uta.fi.
Enrolment ends 10-Jan-2011.

Compensations

Political Science

Lectures
VALTA1, Heywood
or
VALTS4, King - Keohane - Verba

Written paper
VALTA1, Skinner and VALTA1, Soininen
or
VALTS4, Brians - Willnut - Manheim - Rich

International Relations

Main Subject Students
KVPOA1, Knutsen and Weber

Minor Subject Students
KVPOA1, all books.

Luennot ja seminaari, yht. 21 t.

Verkkokurssi.

Korvaa 2 op opintojaksosta KVPOA2 tai 2 op jaksosta KVPOS3 (kirjallisuus).

Verkkokurssin tarkemmat suoritustiedot ja materiaali:

http://users.jyu.fi/~pkonen/index_tiedostot/Page323.htm

Korvaa opintojaksosta VALTA1, 4 op tai jaksosta VALTS1, 5 op tai jaksosta KVPOA4, Elshtain/Enloe, 2 op.

Registration from December 1, see http://www.unipidvirtualstudies.fi/content/courses.
For further rinformation contact Tarja Seppä at uta.fi.

Compensates from KVPOA4, 5 cr or KVPOA6, 5 cr.

Osa kandidaatin tutkielmaseminaaria.

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija tutkimusmenetelmien käytön perusteisiin kandidaatin tutkielmaa silmällä pitäen.

Jatkuu syksyllä 2011, 24 t.

Ilmoittaudu ennakkoon sähköpostitse os. heino.nyyssonen (AT) uta.fi.

Korvaa jaksosta KVPOS1 yhden 2 opinopisteen teoksen tai kansainvälisen politiikan jatko-opinnoista 2 op.

Luennot ja seminaari (2 op), jossa esitetään ohjaajan kanssa sovitut ryhmätyöt (2 op). Kurssin yhteydessä suoritetaan esseillä yksi kaikille yhteinen metoditeos (2 op) sekä kaksi muuta teosta (4 op). Ks. opetussuunnitelma.

Verkkokurssi.

Korvaa 2 op opintojaksosta KVPOA2 tai 2 op jaksosta KVPOS3 (kirjallisuus).

Verkkokurssin tarkemmat suoritustiedot ja materiaali:

http://users.jyu.fi/~pkonen/index_tiedostot/Page323.htm

Virtual course in Moodle.

Registering: by email to eero.palmujoki(at)uta.fi between 1-31 January 2011.

Organizer: Department of Political Science and International Relations, University of Tampere and Department of Political Science, University of Turku.

Goals: The aim of the course is to provide theoretical and conceptual tools for analyzing the prevalent issues in Asia, focusing on the perceived problems on the Sino-Indian axis.

Contents: The course combines the lenses of Sino-Indian relations and various theoretical approaches to security for viewing the contemporary structure of security issues in the Asian context. Security is understood here as encompassing a variety of topics including economic, trade, environmental, societal and military sectors.

Taken as: The course consists of 15 hours of online lectures including the approaches to security (Juha Vuori), to geopolitical issues (Sanjay Chaturvedi), and to subject matters on the security on the Sino-Indian axis (Jing-Dong Yuan), supervised readings, lecture diary and essay.

Grading: on a scale of 1-5

1) To develop a good awareness of the state of European integration theory, including both internal and external aspects of integration.
2) To develop an ability to collect and critically assess information from multifaceted academic and practical sources of European integration.
3) To familiarise oneself with at least two special areas of European integration by means of pair and independent work.
4) To develop presentation skills.

Compensates KVPOS4a books (4-10 cr).

Ilmoittaudu ennakkoon sähköpostitse os. heino.nyyssonen (AT) uta.fi.

Korvaa jaksosta KVPOS1 yhden 2 opinopisteen teoksen tai kansainvälisen politiikan jatko-opinnoista 2 op.

After the collapse of the Soviet Union a geopolitical boom overtook new Russia. Discussions touched upon questions such as Russia?s position and role in the world, for example, whether Russia was part of the 'Wes'/Europe, or the 'East'/Asia, or something unique, Eurasia. There were also debates on with whom Russia should have cooperated, who its partners were, and who its adversaries. New Russia was compared both with the pre-revolutionary Russian Empire and the Soviet Russia.

In the course "Geopolitics in Contemporary Russia" we will focus on how different (political) actors in Russia in the 1990s and 2000s have

1) understood the position and role of Russia in the world,
2) defined the concept of geopolitics.

The approach of the course is that we can study geopolitics from the texts in which Russian actors construct Russia?s place in the world in relation to other actors. Geopolitics can thus be understood as arguments, stories or discourses built by these actors.

Lectures will be based on analyses of the texts produced by the political leadership of Russia, political parties and scholars/teachers. The texts that they have produced include official documents and programmes, speeches, interviews, university textbooks and lectures. As an introduction we will also touch upon the history of geopolitics as a field of study in the 'West'.

The course "Geopolitics in Contemporary Russia" will consist of two parts: lectures and seminars. There will be eight lectures (16 hours). Those who will attend the lectures only will write a lecture diary as their assessment (2 ECTS). After the lectures students may continue participating in the seminars, which will elaborate the themes of the lectures. In addition, each student participating in the seminar will write an essay on the topic of the course, that is, on geopolitics and/or Russian politics. Essays will be discussed and commented during the seminar (altogether four seminars = 8 hours). The maximum number of students in the seminar is 10. Those having Political Science or IR as their major and having already completed most of the intermediate studies will be given preference. Participating in the seminars and writing an essay will give an extra 3 ECTS.

Compensations:

Political Science
VALTA7, 2-5 cr or VALTS2f, 2-5 cr  or VALTS2g, 2-5 cr

or

International Relations
KVPOA2, 2-5 cr or KVPOA6, 2-5 cr or KVPOS3, 2-5 cr.

Lecture 14 h, seminar 4 h, readings and excursion.

Compensates KVPOA3, Bengtsson's book or KVPOS4, 2 cr.

After the collapse of the Soviet Union a geopolitical boom overtook new Russia. Discussions touched upon questions such as Russia?s position and role in the world, for example, whether Russia was part of the 'Wes'/Europe, or the 'East'/Asia, or something unique, Eurasia. There were also debates on with whom Russia should have cooperated, who its partners were, and who its adversaries. New Russia was compared both with the pre-revolutionary Russian Empire and the Soviet Russia.

In the course "Geopolitics in Contemporary Russia" we will focus on how different (political) actors in Russia in the 1990s and 2000s have

1) understood the position and role of Russia in the world,
2) defined the concept of geopolitics.

The approach of the course is that we can study geopolitics from the texts in which Russian actors construct Russia?s place in the world in relation to other actors. Geopolitics can thus be understood as arguments, stories or discourses built by these actors.

Lectures will be based on analyses of the texts produced by the political leadership of Russia, political parties and scholars/teachers. The texts that they have produced include official documents and programmes, speeches, interviews, university textbooks and lectures. As an introduction we will also touch upon the history of geopolitics as a field of study in the 'West'.

The course "Geopolitics in Contemporary Russia" will consist of two parts: lectures and seminars. There will be eight lectures (16 hours). Those who will attend the lectures only will write a lecture diary as their assessment (2 ECTS). After the lectures students may continue participating in the seminars, which will elaborate the themes of the lectures. In addition, each student participating in the seminar will write an essay on the topic of the course, that is, on geopolitics and/or Russian politics. Essays will be discussed and commented during the seminar (altogether four seminars = 8 hours). The maximum number of students in the seminar is 10. Those having Political Science or IR as their major and having already completed most of the intermediate studies will be given preference. Participating in the seminars and writing an essay will give an extra 3 ECTS.

Compensations:

Political Science
VALTA7, 2-5 cr or VALTS2f, 2-5 cr  or VALTS2g, 2-5 cr

or

International Relations
KVPOA2, 2-5 cr or KVPOA6, 2-5 cr or KVPOS3, 2-5 cr.