Historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitettu pakollinen kurssi, joka avaa historian opinnot.

Kurssille otetaan enintään 40 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.

Kurssilla perehdytään keskeisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin ilmiöihin Euroopassa antiikista uuden ajan alkuun.

Opintojakson suorittamista luentokurssilla suositellaan erityisesti historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille.

Opintojakson suorittaminen edellyttää, että opiskelijalla on pohjatiedot aikakauden historiasta: perusasioita ei kerrata. Mikäli opiskelija epäilee pohjatietojensa riittävyyttä, niiden tuntemus on hankittava itsenäisesti esim. lukemalla:

Castrén, Paavo, Uusi antiikin historia (Otava 2011) JA Judith M. Bennett, Medieval Europe: A Short History (11th edition, 2011 tai uudempi. Huomaa tähän liittyvä internet-sivusto, http://www.medievaleuropeonline.com/)

JA/TAI

Kinder, Hermann & Hilgemann, Werner (toim.), The Penguin atlas of world history (1978 tai uudempi), vol. 1, 1-229.

Jatkosodan päättymisestä tulee kuluneeksi tänä syksynä 70 vuotta. Tampereen kaupungin lukiotoimi, Tampereen yliopisto ja Tampereen työväenopisto järjestävät syyskaudella 2014 yhteistyönä luentosarjan Suomi 1944, jossa tunnetut historiantutkijat hahmottelevat uuden tutkimuksen ja tuoreiden näkökulmien valossa Suomen ja suomalaisten roolia toisessa maailmansodassa.

Luentosarja on suunnattu yliopiston opiskelijoille, lukiolaisille sekä Studia generaliana kaikille kiinnostuneille.

Luennot järjestetään opiston auditoriossa Sampolassa, Sammonkatu 2, syksyllä 2014 tiistaisin (Huom! poikkeus 29.10.2014 keskiviikkona) kello 18-20.

Luennon suoritustapa: Luentopäiväkirja ja essee.

Luentojen otsikot ja luennoitsijat:

• Ti 9.9. Suomen sota ja Eurooppa (prof. Henrik Meinander)
• Ti 30.9. Sotilaan arki – sodassa kuollaan ja vammaudutaan (tutkija Tuomas Hoppu)
• Ke 29.10. Taistelut 1944 (tutkija, everstiluutnantti Jarmo Nieminen)
• Ti 4.11. Pelastiko Hitler Suomen itsenäisyyden? Suomi ja Saksa 1944 (tutkija Markku Jokisipilä)
• Ti 25.11. Säännöstelytalous (prof. Kari Teräs)
• Ti 2.12. Haitarinsoittajan sota – viihde ja propaganda jatkosodassa (tutkija Marko Tikka)
• Ti 9.12. Työtä, huolta ja hoivaa – Naisten ja lasten sota (tutkija Seija-Leena Nevala-Nurmi)
• Ti 16.12. Paluu rauhaan (tutkija Ville Kivimäki)

Kurssi sisältää luentoja muutamista Tampereen historiaan liittyvistä laajemmista teemoista (naisten Tampere, Tampereen teollistuminen, keskusta-alueen kehittyminen, rikollisuus), jonka jälkeen opiskelijat jakautuvat teemaryhmiin ja etsivät teeman sisältä aiheen artikkelille.

Kun aiheen pohdinta on saatu alkuun, jalkaudutaan muutamalle vierailulle museoon / arkistoon (Vapriikin kuva-arkisto, Kaupunginarkisto ja Poliisimuseo). Tämän jälkeen opiskelijat kirjoittavat artikkelin/julkaisun käsikirjoituksen ja etsivät/suunnittelevat siihen kuvituksen. Toisen periodin aikana opiskelijat opponoivat toistensa tekstit ja saatujen kommenttien perusteella artikkelit viimeistellään julkaisukuntoon. 

Kurssilla yhteistyökumppaneina toimivat museokeskus Vapriikki (erityisesti kuva-arkisto) ja Poliisimuseo sekä julkaisukanavina ainakin Tammerkoski- ja Orpana-lehdet. Verkkojulkaisukanavana toimivat Tampereen historian Koskesta Voimaa -sivut ja mahdolliset muut julkaisukanaviksi sopivat verkkosivustot.

Kurssille otetaan noin 20 opiskelijaa. Kohderyhmä: aineopintovaiheessa olevat opiskelijat.

Kurssin suoritus edellyttää sitoutumista ja läsnäoloa. Kurssi sisältää tutustumiskäyntejä, joiden aikataulun sovittaminen tarkasti kahteen tuntiin voi välillä olla hankalaa.

Luentosarja tarkastelee Venäjän historiaa transnationaalista perspektiivistä. Kurssilla pohditaan Venäjän suhdetta muihin keskiajalta nykypäivään politiikan, talouden, kulttuurin ja sotien näkökulmista. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille välineitä ymmärtää tämän päivän Venäjää ja sen suhdetta muuhun maailmaan sekä pohtia transnationaalin käsitettä.

Luentorunko

• 4.9. FT Pia Koivunen: Johdanto: Venäjä ja transnationaali historia
• 11.9. FT Miia Ijäs: Moskovan ruhtinaskunnan poliittinen järjestäytyminen ja suhteet Eurooppaan keskiajan ja uuden ajan taitteessa
• 18.9. FT Jussi Jalonen: Venäjä suurvaltana: sodan kulttuuri ylikansallisessa imperiumissa
• 25.9. FT Sami Suodenjoki: Keisarivallan ongelmat ja lännestä tulevat sosialismin tuulet 1900-luvun taitteessa
• 2.10. FT Tuomas Hoppu: Venäjä sortovuosien ja itsenäisyystaistelun näkökulmasta 1899-1918
• 9.10. FM Simo Leisti: Neuvostoliitto ja ideologioiden muuttuvat tulkinnat
• 16.10. dos. Sari Autio-Sarasmo: Talous Venäjältä Venäjälle – Venäjän taloushistoriaa tsaarin ajalta Putinin Venäjälle
• 23.10. FT Pia Koivunen: Venäjä megatapahtumissa – Kulttuuridiplomatiaa Lontoon Maailmannäyttelystä 1851 Sotshin talviolympialaisiin 2014
• 30.10. VTT Suvi Kansikas: Neuvostoliitto ja nyky-Venäjä suhteessa länsi-integraatioon
• 6.11. Tentti

Suoritustapa: Luennot 18h, esseetehtävä 6–8 sivua, luentotentti

Kirkko on paikka, jossa maallinen ja hengellinen valta kohtaavat paikallistasolla. Maalliset ja kirkolliset valtarakenteet sekä yhteiskunnan muutos näkyvät myös kirkkorakennuksissa, taiteessa ja niiden sijoittelussa. Kurssin (etäisenä) esikuvana on ruotsalaisen professori emeritus Hans Anderssonin esittelemä idea ”vallan maisemasta”. Hän näki keskiaikaisen linnan valtakunnallisen ja paikallisen kohtaamispaikkana ja liitti vallan maisemaansa myös linnan lähiseudun kirkot ja kappelit.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa eritellä maallisia ja hengellisiä valtarakenteita sekä toimijoita ja ilmiöitä suhteessa kirkkorakennukseen ja taiteeseen.

Kurssilla esitellään sekä kirjallista että taidehistoriallista (materiaalista) lähdeaineistoa. Käsiteltävä ajanjakso ulottuu keskiajasta 1700- ja 1800-luvun taitteeseen.

Luennot:

9.9.2014 Kurssin avaus. Jaetaan harjoitustehtävät.

16.9.2014 Tuula Hockman, Keskiajan loppupuoli ja 1500-luku: myöhäiskeskiajan eliitti kirkollisessa elämässä – näkyvät muistot eli kirkkojen taide, vaakunat (esimerkkeinä mm. Hattulan ja Messukylän kirkot).

1500-luku: kirkko kuninkaan käsiin, reformaatioajan muutokset.

23.9.2014 KEY NOTE -LUENTO

professori MARKUS  HIEKKANEN: ”Kirkko ja kirkonseutu valtana ja kulttuurina 1200-luvulta 1800-luvulle”

30.9.2014 Tiina Miettinen, Kirkko ja suurvaltakauden aateli. Aatelin esittäytyminen kirkoissa. Muistovaakunat (hautausvaakunat), hautamuistomerkit ja erilaiset lahjoitukset kirkolle.

7.10.2014 Ella Viitaniemi, kirkkohankkeet, 1700-luku, talonpoikien rakennusvelvollisuus.

14.10.2014 Leena Valkeapää,

(keskiajan) kirkkorakennuksiin kohdistuneet muutospaineet (uudet vaatimukset kuten valo ja lämpö, sekularisoituminen ym.) ja niihin vastaaminen, mikä aiheutti muutoksia rakennukseen, eli yhteiskunnan muutosta katsotaan kirkkorakennuksen kautta

sekä

kirkkorakennuksille annetut 1800-luvun merkitykset, jotka konkretisoituivat suojelussa, restaurointitarpeessa, vuosisataisjuhlinnassa.

21.10.2014 Yhteenveto, tehtävien purku

EXCURSIO  lauantaina 27.9.2014, jolloin tutustutaan luennoitsijoiden johdolla Tampereen Messukylän kirkkoon ja Tampereen vanhaan kirkkoon, klo 12–16.

Suoritustapa: Luennot (20 tuntia) + essee sekä seminaarityyppiset harjoitukset, joihin opiskelijoille annetaan etukäteen luettavaa kirjallisuutta/ artikkeleja ja joihin kuuluu lähteiden esittelyä ja harjoituksia niiden pohjalta. Essee tehdään luentojen ja kirjallisuuden pohjalta.

Kurssille otetaan enintään 30 opiskelijaa.

Luentosarjan tavoitteena on purkaa yleisesti käytössä olevia maailmankuva- ja identiteettikäsitteitä tapaustutkimusten kautta. Sarja koostuu luennoista, joista kussakin ongelmakenttää avataan eri aikakausina eläneiden yksilöiden elämäntodellisuuden ja ajatustapojen kautta. Tarkastelun aikajänne ulottuu keskiajalta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin ja tarkasteltavat kohteet ovat  pääasiassa Suomen alueelta.

Luentorunko:

9.9. Irma Sulkunen: Johdantoluento

23.9. Raisa-Maria Toivo: Maailman kuva ja identiteetti uuden ajan alun Suomessa: miten henkilökohtaista voi tutkia julkisista lähteistä?

16.9. Sari Katajala-Peltomaa: Keskiajan maailmankuvan ääripäät: pyhimykset, paholaiset ja uskonnollinen identiteetti

30.9. Irma Sulkunen: Myyttinen maailmankuva ja sekularisaatio: kaksi tapaustutkimusta

7.10. Sami Suodenjoki: Anomuskirjeet ja poliittisen identiteetin muokkaus autonomian ajan lopun Suomessa
14.10. Johanna Annola: Tieteellistyvä maailmankuva ja nuoren Suomen identiteetit - henkilöhistoriallinen näkökulma 1920-luvun sosiaalipolitiikkaan

21.10. Laura Hollstén: Moderni fysiikka ja maailmankuvan kumous. Keskustelua suhteellisuusteoriasta Suomessa vuosina 1905-1939

Ryhmä jatkuu keväältä 2014.

Ryhmä jatkuu keväältä 2014.

Ryhmä jatkuu keväältä 2014.

Opetus perjantaisin klo 17.00-20.30 ja lauantaisin klo 9.00-16 seminaarihuoneessa Pinni B3074 seuraavasti:

• pe-la 12.-13.9.
• pe-la 26.-27.9.
• pe-la 10.-11.10.
• la 8.11.
• la 29.11.
• pe-la 16.-17.1.
• la 14.2.
• la 14.3.
• pe-la 24.-25.4.
• pe-la 8.-9.5.
• pe-la 22.-23.5.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Antiikin ryhmässä keskustelemme ajankohtaisesta tutkimuksesta, sekä osallistujien tutkielmien, esseiden, artikkeleiden ja muiden työpaperien (kuten kandidaatintöiden) eri versioista. Kirjareferaateilla ja esitelmillä on myös mahdollista suorittaa opintopisteitä eri kokonaisuuksista sopimuksen mukaan. Silloin tällöin tapana on ollut myös järjestää illanistujaisia, näyttely-, kirjasto- ja teatterikäyntejä ja jopa opintomatkoja klassiselle maaperälle.

Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 16-18. Seuraa hist-opetus -listaa lisätietoja saadaksesi.

Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo opintojen alkuvaiheessa. Kyseessä on avoin akateeminen keskustelu- ja oppimisympäristö. Viime vuosina mukana on ollut niin ensimmäisen vuoden opiskelijoita,  kandidaatintöiden tekijöitä kuin myös jatko-opiskelijoita ja tohtoreita.

Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 16-18. Kokoontumisista ilmoitetaan hist-opetus-sähköpostilistalla.

Ryhmällä on oma Moodle-alue, jonka jäseneksi pääsee ottamalla yhteyttä ryhmän vetäjään. Moodlesta selviää myös kokoontumisten tarkempi aikataulu.

Studia Generalia -luentosarja Tampereen yliopistossa tehtävästä lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksesta

Tämä monitieteinen Studia Generalia -luentosarja esittelee Tampereen yliopistossa tehtävää lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimusta. Eri tieteenalojen tutkijat tarkastelevat siinä alan tutkimuksen ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä omien tutkimushankkeidensa näkökulmista. Luentosarja antaa hyvän kuvan Tampereen yliopistossa tehtävän lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksen monipuolisuudesta, monitieteisyydestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Luentosarja on osa Tampereen yliopiston Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn toimintaa.

OHJELMA

KE 10.9. Prof. Hannele Forsberg & Yliopistonlehtori Aino Ritala-Koskinen – YKY, Sosiaalityö

Lasten monipaikkainen asuminen

KE 17.9. Prof. Emeritus Matti Rimpelä – HES, Terveystieteet

Lapsipolitiikkaa 1970-luvulta 2020-luvulle

KE 24.9. Prof. Kirsti Karila – EDU, Varhaiskasvatus

Varhaislapsuuden julkiset instituutiot

KE 1.10. Akatemiatutkija Kirsi Pauliina Kallio & Tohtorikoulutettava Elina Stenvall – JKK, Yhteiskuntamaantiede

Lasten ja nuorten osallisuus arkiyhteisöissä ja yhteiskunnassa

KE 8.10. Tutkimusjohtaja Tiina Soini & Tohtorikoulutettava Sanna Ulmanen – EDU, Kasvatustiede

Kaverit vai koulu? Nuoret koulutyöhön kiinnittymisen ristiaallokossa

KE 22.10. Prof. Reijo Kupiainen – EDU, Mediakasvatus

Lapset netissä. Lasten ja nuorten netin käyttö ja riskit

KE 29.10. Yliopistonlehtori Kaisu Hermanfors – EDU, Varhaiskasvatus

Saako teille olla voikukkavoita ja terälehtileivoksia? Lapsuus ja leikin lumo.

KE 5.11. Tutkija Mari Korpela – YKY, Sosiaaliantropologia

Liikkuva lapsuus. Elämäntapasiirtolaisten lapset Intian Goalla

KE 12.11. Prof. Eija Paavilainen – HES, Terveystieteet

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen

KE 19.11. Tutkija Sari Katajala-Peltomaa –YKY, Historia

Perhe ja lasten sosialisaatio keskiajalla

KE 26.11. Prof. Riittakerttu Kaltiala-Heino – MED, Nuorisopsykiatria

Mielenterveyden häiriöt nuoruusiässä

KE 3.12. Prof. Päivi Honkatukia – YKY, Nuorisotutkimus

Perhesuhteet, seksuaalisuus ja sosiaalinen kontrolli - nuorten näkökulmia

Opetus keskiviikkoisin klo 16-18.

A1 Päätalo

Tampereen yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa kurssin osana Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden Perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuutta.

Kurssilla on seuraavia korvaavuuksia eri tutkinto-ohjelmiin:

MKAS3 Medialukutaitotyöpaja

KK-/KM-tutkinnon valinnaiset opinnot

Logopedian valinnaiset maisteriopinnot LOGS12

KATES008 Tutkielmaa tukevat valinnaiset opinnot. Graduvaiheessa olevat opiskelijat, joiden tutkimusaihe liittyy lapsuuden, perheen tai nuoruuden tutkimuksen teemohin.

TERTIETO5  Kouluterveyden ja hyvinvoinnin tutkimus 5 op (kirjatentti). Erityisesti Terveystiedon opintokokonaisuutta suorittaville.

NTYOA44 Nuorisotutkimuksen uusia suuntauksia (YUNET-yliopistoverkosto)

Muista korvaavuuksista voi neuvotella oman tutkinto-ohjelman opettajien kanssa.

Ilmoittautuminen 18.8. - 5.9.

Kurssilla perehdytään länsimaiseen ruokakulttuuriin esihistoriasta nykypäiviin: millaisia käytäntöjä, tapoja, uskomuksia, mielikuvia ja asenteita ruokaan on eri aikoina eri kulttuureissa liittynyt. Kurssilla tutustutaan mm. yksittäisten ravintoaineiden historiaan, muuttuviin makumuoteihin, muinaisiin ruoanvalmistustekniikoihin, eri säätyjen ja yhteiskuntaluokkien ruokavalioihin, ruoan ammattilaisten rooleihin eri aikoina, varhaisiin resepteihin ja keittokirjoihin, ruoan ja uskonnon suhteeseen, ruokaan liittyneisiin terveyskäsityksiin, ruoan esteettisiin ulottuvuuksiin ja symboliikkaan.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2014 verkkokursseille alkaa 15.8.2014 klo 12.00 ja päättyy 11.9.2014.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Kurssilla perehdytään sotien valokuvaamiseen ja kuvien propagandistiseen käyttöön aina 1930-luvulta nykypäivään. Opiskelijat tutustuvat monimuotoisten tehtävien ja tapausanalyysien kautta niin kansallista identiteettiä rakentaneisiin kuviin kuin kriisiajan kuvallisen viestinnän ja propagandan erityispiirteisiinkin. Kurssin jälkeen opiskelijat kykenevät tulkitsemaan yhä visuaalisemmaksi muuttuvaa mediamaisemaa sekä ymmärtävät, miksi eri aikojen kriiseistä otetut kuvat ovat sellaisia kuin ovat.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2014 verkkokursseille alkaa 15.8.2014 klo 12.00 ja päättyy 11.9.2014.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Kurssilla käsitellään urheilun kulttuurisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia kytköksiä 1800-luvun lopulta nykypäivään. Urheilu nähdään yhtäältä teollistuneen ja modernin ajan itsenäisenä kulttuuri-ilmiönä sekä toisaalta antiikista asti kulkeutuneiden perinteiden muovaamana pitkän keston ilmiönä. Sen lisäksi, että kurssi tarjoaa opiskelijalle perustietämyksen urheilun järjestökentän rakentumisesta, tarjoaa se myös näkökulman siihen, mitä urheilu on suomalaisille eri aikoina merkinnyt ja minkälaisin tavoin urheiluun on suhtauduttu. Kurssi antaa äänen etenkin niille ristiriitaisille näkemyksille, jotka jakoivat kotimaisen urheilun vasemmistolaiseen ja oikeistolaiseen kenttään lähes koko 1900-luvun ajaksi.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2014 verkkokursseille alkaa 15.8.2014 klo 12.00 ja päättyy 11.9.2014.

Kurssin aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Tampereen yliopistossa kurssi suoritetaan 5 op laajuisena.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Opiskelijat tutustuvat vaihtoehtoiseen, vastakulttuuriksi miellettyyn näkemykseen maailmanhistoriasta. Kurssin päättyessä opiskelijat ymmärtävät, miten historiantutkimusta on käytetty ideologian edistämiseksi. Samalla opiskelijat perehtyvät historiallisten tulkintojen vertailuun, kriittiseen analyysiin ja omien tulkintojensa perusteluun.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2014 verkkokursseille alkaa 15.8.2014 klo 12.00 ja päättyy 11.9.2014.

Tampereen yliopistossa kurssi suoritetaan 5 op laajuisena.

Kurssin aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Luennot:

• Ti 28.10-16.12. klo 17-19, Pinni B1100
• To 30.10.-11.12. klo 17-19, Pinni B1100

Iltaopetusta

Kurssilla jatketaan johdantokurssilla aloitettua tutustumista historian tutkimusprosessin keskeisiin vaiheisiin, ja näihin liittyviin eettisiin kysymyksiin.

Kurssi on historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille pakollinen.

Ennakkoilmoittautuminen NettiOpsun kautta. Avoimia yliopisto-opintoja suorittavat ilmoittautuvat sähköpostitse vastuuopettajalle (viimeistään ma 27.10.).

Opintosuoritus on kaksiosainen: 1) luennot ja oppimispäiväkirja ja 2) valinnaisesti joko kirjoitelma tai lukupiiri tai sähköinen tentti kahdesta valinnaisten metodiopintojen (HISA1B) kirjasta; tentin valinnaisia kirjoja ovat Caine Barbara, Biography and History (2010), Hyrkkänen Markku, Aatehistorian mieli (2002), Immonen Kari & Leskelä-Kärki Maarit (toim.), Kulttuurihistoria (2001), MacMillan Margareth, Dangerous Games. The Uses and Abuses of History (2009) ja Skinner Quentin, Visions of Politics, vol. 1. Regarding Method (2002).

Kurssi tukee Maailmankuva ja identiteetit -teeman opintoja.

Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.

Pääasiassa verkko-opetusta. Lähipäivät:

• pe 7.11. klo 17.00-18.30 Pinni B3109
• pe 28.11. klo 17.00-20.30 Pinni B3109
• pe 13.2. klo 17.00-20.30

Kevätlukukausi

• pe 13.2. klo 17.00-20.30 Pinni B ML 40
• ke 18.3. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
• ke 25.3. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
• ke 1.4. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
• ke 15.4. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
• ke 22.4. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
• ke 6.5. klo 17.00-20.30 Pinni B3110

Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.

Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.

Opintosuoritus on kaksiosainen: 1) luennot ja kurssin aikana tehtävät kaksi lyhyttä seminaaritehtävää sekä 2) valinnaisesti joko essee tai sähköinen tentti (tenttikirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa).

Kurssi alkaa maanantaina 19. tammikuuta, jolloin kaikki kurssille määräaikana ilmoittautuneet saavat sähköpostiinsa ohjeet kurssin suorittamisesta.

Historiaa valinnaisina opintoina suorittaville tarkoitettu verkkokurssi.

Opintojaksossa perehdytään varhaisemman historian aikakausien tärkeimpiin piirteisiin sekä Suomen historian eurooppalaisiin yhteyksiin. Lisäksi opintojaksossa käydään läpi aikakausien historiaa koskevan tutkimuksen lähtökohtia ja niiden muuttumista.

Iltaopetusta

Kurssi sisältää luentoja muistitietohistoriasta, muistitiedon luonteesta, sen keruumenetelmistä sekä muistitiedon erilaisista käyttötavoista historiantutkimuksessa ja sen lähitieteissä. Kurssilla analysoidaan tekstianalyysin keinoin haastatteluaineistoja, kilpakeruilla kerättyjä muistitieaineistoja ja julkaistuja muistelmia. Opiskelijat tekevät kurssin aikana muistitietohaastattelun ja tekstianalyysin erikseen sovittavasta muistitietoaineistosta.

Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.

Kurssilla ympäristöhistoriaa lähestytään erilaisten ja uusien näkökulmien kautta. Pohditaan muun muassa kaupunkien vihreätä ja sinistä tilaa, joutomaita, kansainvälistä ympäristön suojelun historiaa sekä sotien ympäristöhistoriaa. Kurssin käytyään opiskelija hahmottaa ympäristöhistorian tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ja käsitteitä. Kurssilla on useita luennoitsijoita. Vierailevia luennoitsijoita ovat Peter Clark (Helsingin yliopisto), Simo Laakkonen (Turun yliopisto) ja Tuomas Räsänen (Turun yliopisto).

Praktikum alkaa yhteistapaamisella pe 16.1. klo 12-14 salissa Pinni B4113

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=239&lukukausi=24

Kevään 2015 verkkokurssien ilmoittautuminen alkaa 11.12.2014 klo 12.00 ja päättyy 14.1.2015 klo 12.00. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella. Kurssilaisia valittaessa etusija on historian pääaineopiskelijoilla. Ilmoita ilmoittautumislomakkeen perustelut-kohdassa paljonko sinulla on tällä hetkellä HISA2-kohdan opintoja suoritettuna. Tasatilanteessa etusijalla ovat ne, joilla on vielä ko. kohdan opintoja suorittamatta.

Kurssi opetaan IV-periodin aikana 16.3.2015 alkaen mutta ilmoittautuminen sille kuten muillekin kevään verkkokursseille tapahtuu 11.12.2014 klo 12.00 - 14.1.2015 klo 12.00. Tampereen yliopistolla on kurssille 10 paikan kiintiö.

Lisätietoa verkkokursseille ilmoittautumisesta.

http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=234&lukukausi=24

Kevään 2015 verkkokurssien ilmoittautuminen alkaa 11.12.2014 klo 12.00 ja päättyy 14.1.2015 klo 12.00. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella. Kurssilaisia valittaessa etusija on historian pääaineopiskelijoilla. Ilmoita ilmoittautumislomakkeen perustelut-kohdassa paljonko sinulla on tällä hetkellä HISA2-kohdan opintoja suoritettuna. Tasatilanteessa etusijalla ovat ne, joilla on vielä ko. kohdan opintoja suorittamatta.

Kurssi opetaan IV-periodin aikana 16.3.2015- mutta ilmoittautuminen sille kuten muillekin kevään verkkokursseille tapahtuu 11.12.2014 klo 12.00 - 14.1.2015 klo 12.00. Tampereen yliopistolla on kurssille 10 paikan kiintiö.

Lisätietoa verkkokursseile ilmoittautumisesta.

http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=241&lukukausi=24

Kevään 2015 verkkokurssien ilmoittautuminen alkaa 11.12.2014 klo 12.00 ja päättyy 14.1.2015 klo 12.00. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella. Kurssilaisia valittaessa etusija on historian pääaineopiskelijoilla. Ilmoita ilmoittautumislomakkeen perustelut-kohdassa paljonko sinulla on tällä hetkellä HISA2-kohdan opintoja suoritettuna. Tasatilanteessa etusijalla ovat ne, joilla on vielä ko. kohdan opintoja suorittamatta.

Kurssi opetaan IV-periodin aikana 16.3.2015 alkaen mutta ilmoittautuminen sille kuten muillekin kevään verkkokursseille tapahtuu 11.12.2014 klo 12.00 - 14.1.2015 klo 12.00. Tampereen yliopistolla on kurssille 10 paikan kiintiö.

Lisätietoa verkkokursseille ilmoittautumisesta.

http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=236&lukukausi=24

Kevään 2015 verkkokurssien ilmoittautuminen alkaa 11.12.2014 klo 12.00 ja päättyy 14.1.2015 klo 12.00. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella. Kurssilaisia valittaessa etusija on historian pääaineopiskelijoilla. Ilmoita ilmoittautumislomakkeen perustelut-kohdassa paljonko sinulla on tällä hetkellä HISA1B-kohdan opintoja suoritettuna. Tasatilanteessa etusijalla ovat ne, joilla on vielä ko. kohdan opintoja suorittamatta.

Kurssi alkaa 16.2.2015 mutta ilmoittautuminen sille kuten muillekin kevään verkkokursseille tapahtuu 11.12.2014 klo 12.00 - 14.1.2015 klo 12.00. Tampereen yliopistolla on kurssille 10 paikan kiintiö.

Lisätietoa verkkokursseille ilmoittautumisesta.

Kurssin luennot tallennetaan ja ovat netistä katsottavissa jälkikäteen joten luentosarjalle voi osallistua vaikka ei luennoille pääsisikään.

Opintojakson lisälukemistoksi suositellaan teosta Haapala Pertti & Toivo Raisa (toim.) Suomen historian kartasto. 2008, s. 148 alkaen.

(HISA2, myös HISS3, 5 op) Luentosarja 2 x 8 h= 16 h

Kurssi esittelee historiantutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, joiden avulla on tarkasteltu yksilöä ja yksilön kirjoittamista historiallisesti vaihtelevissa konteksteissa. Tarkoituksena on avata viime vuosikymmeninä painotettuja subjektikeskeisiä menetelmiä, kuten mikrohistoriaa, aatehistoriaa, elämäkerrallisia näkökulmia sekä verkosto- ja egodokumenttitutkimusta.

Tätä valaistaan tapaustutkimusten ja niiden aineistojen kautta. Kurssilla esitellään kirjeiden, päiväkirjojen, omaelämäkertojen, muisti- ja luonnoskirjojen, pamflettien, sanomalehtikirjoittelun sekä kaunokirjallisuuden käyttöä historiantutkimuksen lähteinä.

Kurssin runko koostuu kahdeksasta luennosta, joissa tuodaan esiin tapaustutkimusten kautta eri metodeja ja / tai aineistotyyppejä. Kurssin tavoitteena on esitellä kirjoittavan yksilön tuottamaa lähdekirjoa ja sen tulkintaan soveltuvia menetelmiä, sekä havainnollistaa niihin liittyviä tulkinnallisia ja eettisiä kysymyksiä.

Luennoitsijat ja teemat

Torstaisin 14-16, Pinni B3111

26.2. Antti Harmainen: Johdanto kurssin sisältöön ja elämäkerrallisuus historiantutkijan näkökulmana

5.3. Heikki Kokko: Kirjallistuminen ja julkisuuteen kirjoittaminen 1800-luvun puolivälin Suomessa

12.3. Reetta Eiranen:  Kirjeet ja minän kertominen 1800-luvun sukuverkostossa

19.3. Marko Tikka: Pamfletit ja isänmaallinen poliittinen kirjoittelu 1899 jälkeisessä tilanteessa

26.3. Sami Suodenjoki: Kirjeet yksilön ja viranomaisten vuorovaikutuksessa

9.4. Mikko Kemppainen: Kaunokirjallisuus 1900-luvun alun työväenliikkeen kontekstissa

16.4. Ilari Taskinen: Kirjeet ja sotakokemus

23.4. Seija-Leena Nevala-Nurmi: Perhekirjeet sukupuolen ja sukupolven hahmottajina

Kurssin rakenne ja suoritustapa

Kahdeksan luentoa (16h)

Kurssin suoritustapa: luentopäiväkirja + essee erillisen kirjalistan pohjalta.

Kurssille otetaan 20 opiskelijaa; etusija Historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla. Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.

Kurssilla tarkastellaan eri näkökulmista sitä, miten yksilöt ja ryhmät käyttävät historiaa. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa eritellä erilaisia historian käyttöön liittyviä ilmiöitä ja ymmärtää historian käytön moniulotteisuuden.

Ohjelma

• 19.3. Mihin historiaa käytetään, Katja-Maria Miettunen
• 26.3. Aleksanteri Suuri ja historian käyttö antiikista nykyaikaan, Jaakkojuhani Peltonen
• 2.4. Ei luentoa (pääsiäisloma)
• 9.4. Historian käyttö ja eurooppalaisten kaupunkien jälleenrakennuksen kertomukset toisen maailmansodan jälkeisellä ajalla, Tanja Vahtikari
• 16.4. Kuviteltu keskiaika, Tapio Salminen
• 23.4. Historian käyttö päätöksenteossa ja suunnittelussa, Marjatta Hietala
• 30.4. Kadonneen identiteetin jäljillä. Sukututkimuksen historia ja sen merkitys länsimaissa, Tiina Miettinen
• 7.5. "Ennen oli paremmin". Pettymys, nostalgia ja suomalainen 1960-luku, Katja-Maria Miettunen

Kurssi tukee Koulutus-teeman opintoja.