Periodit
(27.8.2018
– 21.10.2018)
(22.10.2018
– 14.12.2018)
(7.1.2019
– 3.3.2019)
(4.3.2019
– 26.5.2019)
Vieraalla kielellä annettava opetus
Teaching: 10 sessions (90-120 minutes) over a period of five business days
-
Introduction and overview
-
Analytical framework for global environmental politics from the perspective of international political economy, 1/2
-
Analytical framework for global environmental politics from the perspective of international political economy, 2/2
-
Global environmental politics in the twentieth century
-
Global environmental politics in the twenty-first century
-
Regime case studies: chemicals and biodiversity
-
Regime case studies: climate change
-
China and India in global environmental politics
-
Beyond China and India: emerging economies in global environmental politics
-
Conclusion and policy implications
Application period: 15 March - 15 May
In questions concerning course content, please contact summerschool(a)uta.fi
Min-max number of students: 10-15
This American Government course is designed to provide an introductory but also a general perspective on the fundamental principles and philosophy of government. As is evident, emphasis will be placed on understanding the background and nature of American government [at the federal level], the functioning of its major institutions, as well as its relationship with state and local governments. In this regard, special emphasis will also be placed on the theory and practice of American democracy, the political meanings of the U. S. Constitution, the structure and organization of Congress, the executive and judicial branches, the evolution of civil rights policy, campaigns and elections, and the political influence of interest groups. Students are also acquainted with the substantive areas of American economic, foreign, and defense policies
Application period: 15 March - 15 May
Min-max number of students: TBA
In questions concerning course content, please contact Tapio Raunio: tapio.raunio(a)uta.fi
By taking a historical, ideological, economical, social, political and systems theoretical view, the aim is to widen the perspectives on the effects that global challenges have on the future of welfare states, and teach how to make an holistic analysis of the present and future challenges of the welfare states. A historical view is taken to the development of welfare states and economic globalization, as well as, to the ideological development of ideas and values and models of welfare states. The European Union's effects to the recent and future development of European welfare state are also discussed. To widen the global view on the challenges, international politics and economy are discussed in relation to challenges of governance of world economic system and world politics.
Application period: 15 March - 15 May
Working methods: The course consist of 24 hours of lectures and 6 hours of seminar where the essay task is handled. The essays are written on a given question (alone or as a group).
Min-max number of students: 10-50
In questions concerning course content, please contact Petri Kylliäinen: petri.kylliainen(a)uta.fi
Paasikivi-Seura järjestää 10.-12.9.2018 yleisölle avoimen luentosarjan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta. Luennot järjestetään peräkkäisinä päivinä Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Jokainen päivä sisältää kolme luentoa. Muiden kaupunkien luennot välitetään videoyhteydellä Tampereen yliopistoon.
Luentoihin osallistumalla ja niistä laadittavalla oppimispäiväkirjalla on mahdollista korvata 1 opintopisteen teos POPLPO05 "Poliittiset ongelmat ja niiden muuttuvat kontekstit" -kurssin kirjatentistä.
Ohjelma:
Turku 10.9.
Erkki Tuomioja: ”Saksa, Britanna ja Venäjä Itämerellä 1918-1939”
[TBC]
(30 min tauko, sis. tarjoilu)
Mikael Mattlin: ”Globaali talous ja Kiinan nousu”
Tampere 11.9.
Vesa Vares: ”Kansallisen selviytymisen strategiat”
Tuomas Forsberg: ”Euroopan Unioni ja Venäjä”
(30 min tauko, sis. tarjoilu)
Jyrki Käkönen: ”Alueet ja kaupungit ulkopolitiikan tekijöinä”
Helsinki 12.9.
Martti Häikiö: ”Imperiumien romahdus ja Suomen itsenäistyminen”
Mikko Majander: ”Pohjoismaat ja Baltia”
(30 min tauko, sis. tarjoilu)
Sini Paukkunen: ”Ulkopolitiikan tulevaisuuden haasteita”
Muutokset ovat mahdollisia, ajantasainen ohjelma osoitteessa http://www.paasikivi-seura.fi/avoimet-yleisotilaisuudet/.
Kaikkia luennoille osallistuvia opiskelijoita pyydetään ilmoittautumaan NettiOpsun kautta. Tämän lisäksi korvaavuuden suorittavia opiskelijoita pyydetään liittymään kurssin Moodle-alueelle.
Hyväksytty suoritus koostuu läsnäolosta luennoilla sekä 4-5 sivun oppimispäiväkirjasta. Oppimispäiväkirjan tarkoituksena ei ole referoida luentoja, vaan kiteyttää ja jäsentää kurssin sisältöjä opiskelijan itse valitsemien kysymysten ja näkökulmien kautta. Siten muiden kirjallisten esitysten tavoin oppimispäiväkirja pyrkii olemaan kokonaisuus. Tärkeää on miettiä, mikä on oleellista ja merkittävää käsiteltävissä asioissa, rakentaa siitä omaa käsitystään ja samalla arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan. Tavoite on muodostaa oma näkemys käsiteltävistä asioista. Oleellista oppimispäivä kirjassa on pohdiskeleva ja arvioiva ote: tavoite on analysoida ja pohtia käsiteltäviä asioita eri näkökulmista. Oleellisen tärkeää on perustella näkemyksensä. Oppimispäiväkirjassa tulee viitata vähintään kahteen tarkoituksenmukaiseen viitteeseen ja sen tulee sisältää lähdeluettelo. Oppimispäiväkirja on palautettava viimeistään 7.10.2018.
Kurssi koostuu luennoista ja ryhmätöistä.
Sähköpostitse 15.-31.8.2017 eero.palmujoki@uta.fi
Opintojakso koostuu politiikan tutkimuksen yleisiin tieteenfilosofisiin ja metodologisiin perusteisiin johdattavista luennoista (9 tuntia) sekä kvalitatiivisten menetelmien kurssista harjoituksineen (24 tuntia). Luennot suoritettuaan opiskelijalle on muodostunut konkreettisia menetelmällisiä ratkaisuja tukeva yleiskäsitys politiikan tutkimuksen ja muiden yhteiskuntatieteiden tieteenfilosofisista perusteista sekä kvalitatiivisen tutkimuksen metodologisten ratkaisujen teoreettisista lähtökohdista. Kvalitatiivisten menetelmien kurssin suoritettuaan opiskelija omaa monipuoliset taidot laadullisten menetelmien soveltamiseen politiikan tutkimuksessa. Hän ymmärtää laadullisen tutkimuksen teoreettiset perusteet sekä laadullisten menetelmien mahdollisuudet ja rajoitteet. Opiskelija hallitsee tutkimusprosessin eri vaiheet ja kykenee tekemään itsenäisesti tutkimukseen olennaisesti liittyviä menetelmällisiä valintoja erilaisista aineistonhankinnan tavoista (esim. haastattelut, tekstit, kuva-aineistot, sosiaalisen median aineistot) vaihtoehtoisiin aineiston analyysitapoihin (esim. sisällönanalyysi, diskurssianalyysi, fenomenologinen analyysi, merkki- ja kuva-analyysi).
Osallistuminen luennoille, analyysiharjoitukset sekä parityönä tehtävänä laadullisen aineiston analyysi (essee).
Ilmoittautuminen sähköpostitse 3.9.2018 mennessä (sami.borg@uta.fi).
Luentotentti (60 %) sekä parityönä toteutettava empiirinen harjoitustyö (40 %). Luennoilla ja harjoituksissa on läsnäolopakko. Luennoilta voi olla pois kerran ilman korvaavuuksia, harjoituksista ei kertaakaan ilman korvaavuuksia. Etusija on valtio-oppiin suuntautuville/suuntautuneilla.
Kurssilla lähestytään Suomen asevelvollisuutta sen pitkän historiallisen kaaren ja nationalismin kautta. Kurssilla käsitellään nationalismia, turvallisuuspolitiikkaa, kasvatusta ja sukupuolirooleja. Kurssin tavoitteena on että opiskelijat ymmärtävät asevelvollisuuden kautta tieteenalojen rajojen hämärtyneisyyden sekä asevelvollisuuden merkityksen moniulotteisena valtataistelun kohteena. Opiskelijat osaavat kurssin suoritettuaan tarkastella asevelvollisuutta osana sen pitkää historiallista jatkumoa, sekä tunnistaa ideologisesti latautuneet tavat tarkastella ja lähestyä asevelvollisuutta. Opiskelija osaa myös tarkastella muiden valtioden asevelvollisuuksia sekä ymmärtää niiden erot ja yhtäläisyydet suhteessa Suomen asevelvollisuuteen.
Kurssi pitää sisällään neljä luentoa, ryhmätyön, yhden seminaarin sekä itsenäisen kirjallisen lopputyön laatimisen.
Kurssilla perehdytään erilaisiin valtaa koskeviin teoreettisiin jäsennyksiin ja vallan muotoihin sekä sovelletaan niitä empiiriseen aineistoon.
Luentosarjalla käydään lävitse ydinaseiden problematiikkaa erilaisista kansainvälisen politiikan näkökulmista. Tavoitteena on, että luentojen jälkeen opiskelija hallitsee ydinaseisiin liittyvän sanaston, ajattelutavan, historian yleispiirteet sekä nykypäivän tilanteen ja ongelmat.
2 op - oppimispäiväkirja luennoista sekä artikkeleista ja dokumenteista
5 op - edellisen lisäksi oppimispäiväkirja kurssikirjasta sekä soveltava essee
Ilmoittauttuminen sähköpostitse sekä syksyllä 2018 alkavaan Mikko Lahtisen ryhmään että keväällä 2019 alkavaan Sami Borgin ryhmään Mikko Lahtiselle 24.8. mennessä: mikko.i.lahtinen@staff.uta.fi Kvantitatiiviseen tutkimukseen suuntautuneille suosituksena Borgin ryhmään osallistuminen.
Sähköpostitse eero.palmujoki@uta.fi 1.-31.8.2017.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The student will learn to discuss and analyse conflicts in the Eastern European and post-Soviet countries over the interpretation of historical events, most notably over the history of the Soviet Union. Taking the region of Eastern Europe as a case study, this course explores the nexus between Foreign Policy Analysis/International Relations and politics of memory. In Memory Studies, scholars study how various political actors compete over the meaning of past events embodied in various memory sites such as monuments, commemorations, museums, and history textbooks. Scholars of International Studies, on the other hand, study the external relations of a state. Therefore, we will learn how the foreign policy of a state is enacted through the memorialization of particular historical events. The production of historical narratives often serves as a mechanism of national identity construction that defines the relation of a state to other national or supranational entities.
Compulsory preceding studies: POLPOP01 Introduction to International Relations, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
Why do some issues receive political attention and some do not? Replying to this question is the purpose of agenda-setting. This is central not only to understand policy making but also political struggles. Studies progress building on early discussions of the power of keeping items on the agenda, path dependency and bounded rationality. Recent studies explore how the agenda changes after long periods of stability.
The purpose of this course is to introduce students to the agenda-setting classic and recent literature. Students will use the knowledge gained in the class to analyze policies that interest them through a final essay. The course makes use of demonstrations and data from the Comparative Agendas Project including 18 European and 2 North American countries, Australia and the European Union.
Email registration to the teacher is essential by 28/08/2018
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
5 ECTS for Bachelor's level completion (POLVOA31 & POLVOA32)
10 ECTS for Master's level completion (POLVOS26 & POLVOS27)
Further information from the teacher at the beginning of the course.
The current situation in the world politics and economy is very unstable, where the superpowers are engaged in various conflicts and rivalry. This development is apparent in trade wars with tariffs, creation of trade blocks, rivalry over global currency, creation of new development banks, new arms race, new military alliances and direct engagements to wars. At the same time, the acknowledged global challenges of climate change, poverty, population growth, etc., are pushed aside in the current power struggle, and are accumulating and threatening the lives of ours and the future generations’.
The course handles these current and future challenges of world politics and economy. The future aspect demands taking a holistic look at the development of past and present trends, to extrapolate their future. This happens through a systems approach, where the development of world politics and economy and their challenges are analysed through structures and functions of world system, its norms, values and legitimacy. The future challenges and structural and functional possibilities are last discussed relating them to the functional needs of the world system.
Learning outcomes: The course will enhance student’s knowledge on the current and future challenges of world politics and economy. It empowers students in holistic analysis of the current and future challenges of world politics and economy. The methodical skills of future research of students will develop in the essay task.
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
5 ECTS for Bachelor's level completion (POLVOA31)
10 ECTS for Master's level completion (POLVOS21)
Further information from the teacher at the beginning of the course.
The course has been cancelled!
Please see an alternative course by Frank Möller in the PEACE programme: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=39903.
Compulsory preceding studies: POLPOP01 Introduction to International Relations, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
Johtamiskorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat ilmoittautuvat opiskeluoikeutensa mukaiseen orientoivien opintojen ryhmään. Orientoivat opinnot ovat ensisijaisesti kandidaattivaiheen ensimmäisen vuoden opiskelijoille (ei siis koske pakollisena suoraan maisterivaiheeseen hyväksyttyjä opiskelijoita).
Orientoivien opintojen osalta opiskelijoiden tulee osallistua oman tutkinto-ohjelman tilaisuuksien lisäksi johtamiskorkeakoulun ja yliopiston yhteisiin orientoivien opintojen tilaisuuksiin.
HOPS-työ jatkuu koko lukuvuoden. Tarkemmista päivämääristä ilmoitetaan orientoivien Moodle-alueella.
Aikataulut ja Moodle-ilmoittautuminen, kts.
Periodin I toteutus on suunnattu politiikan opiskelijoille, periodin II toteutus hallinto-ja kauppatieteilijöille.
Starttiluennolle osallistuminen on pakollista. Starttiluento (vk 35) ja sitä seuraava luento (vk 36) on kahdennettu, eli siitä järjesteään kaksi samansisältöistä toteutusta.
Opintojakso on tarkoitettu aikaisintaan 2. vuoden opiskelijoille.
Vähintään tutkinto-ohjelman perusopintojen suorittamisen jälkeen luennoilla käytettäviä esimerkkejä on helpompi seurata.
Opintojakso antaa yleisiä, orientoivia valmiuksia sekä kandin- että maisterintutkielman tekemiseen ja tukee siihen valmistautumista, joten sen suorittamisesta on hyötyä ennen tutkielmaseminaariin osallistumista tai samaan aikaan seminaariin osallistumisen kanssa.
Luentosarja suoritetaan oppimispäiväkirjalla. Opintojakson suorittamiseksi opiskelijan edellytetään osallistuvan jakson luennoille.
Luento, seminaari ja ryhmätyöskentelyä
Poikkeukset:
Luentojen aiheet ovat:
Integraation historia
Integraatioteoriat
EU:n toimivalta
Päätöksentekojärjestelmä
Komissio
Neuvosto ja Eurooppa-neuvosto
Parlamentti
Ulkosuhteet
EU-jäsenyyden vaikutus kansalliseen politiikkaan
Laajentuminen
EU:n tulevaisuuden haasteet
Kurssilla tutustutaan teorioihin median ja politiikan välisestä suhteesta sekä käydään läpi muutamia aihetta koskevia tutkimuksia Suomesta. Luennoilla käsitellään median ja politiikan käsitteitä, sisäisiä ja keskinäisiä vuorovaikutussuhteita sekä median roolia poliittisessa järjestelmässä. Lisäksi käsitellään kysymystä median ja politiikan keskinäisestä vallanjaosta, verkostoista sekä median ideologisesta vallasta. Kurssin opiskelijat laativat harjoitustöitä tai esitelmiä, joissa he analysoivat kirjallisuudesta opittujen näkökulmien avulla ajankohtaisia media-aineistoja tai poliitikkojen tuottamia sisältöjä. Tavoitteena on, että kurssin suorittaneet opiskelijat osaavat jäsentää median roolia yhteiskunnassa, arvioida kriittisesti median ja politiikan välistä vallanjakoa ja tunnistaa itsenäisesti aiheeseen liittyviä ilmiöitä.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Course description: The phenomenon of military and security outsourcing has consequences in both the practices and politics of security. It has also been argued that it challenges the monopoly states have on war. In the post-Cold War era, the role of commercial actors has increasingly grown in the planning and execution of state foreign and security policy. While private military and security companies operate in conflict areas, other businesses provide services ranging from training to intelligence gathering.
This course will provide an overview of current topics in the research of military and security outsourcing. Beyond discussing the recent history and current situation related to the phenomenon, military and security outsourcing will also be used as examine larger themes in security studies, such as the changing nature of warfare, the relationship between war, state and citizens, and related norms and international laws.
Learning goals: Following the course, students will understand the role commercial actors have come to play in the execution of foreign and security policy. They will also be able to critically examine the consequences of these developments and place them in the larger context of changes in warfare and international security.
Exceptions:
Exceptions:
Compulsory preceding studies: POLPOP01 Introduction to International Relations, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
Across the Western world, representative democracy is party-based. Parties provide the essential link between the people and politicians and between parliament and government. At the same time, public confidence in parties as institutions is low to very low and anti-party sentiment has spawned protest parties of both right and left. Accordingly, this course adopts a thematic approach to the political science debate about political parties. Is the party over for political parties? The approach is theory-driven and the illustrative material will draw on a range of European systems.
Indicative Content
1. Classifying Political Parties
Can we speak of party types and, if so, on what basis – their origins, ideology, cross-national links? How can we understand the diversity of new parties, the likes of ethnic parties, anti-immigrant parties and regionalist parties?
2. Assessing Party Change
How and why do parties adapt and change? Can we enumerate a range of party change strategies? Have the historic class/denominational parties succeeded in becoming catchall parties?
3. Assessing Party Decline
Is there a sustainable case for party decline? Do parties really represent the people? Memberless parties; ‘registered supporters’; state subsidies; ‘cartellisation; the normative challenges to party democracy: personalisation, mediatisation, digitalisation.
4. Classifying party systems
What is a party system? Electoral and legislative party systems. Party system change. How great are the differences between modern party systems? Are they all moderate multi-party systems à la Sartori?
Lecture topics
23 October: Parties: The Debate in Headlines
25 October Party Decline or Party Adaptation?
November 1 Protest Parties, ‘Anti’-Parties and APES
November 6: How can we classify political parties?
November 8: From Party Politics to Personalized Politics?
November 13: Party Systems and Pariahs
November 15: There are fewer of them, but do parties need members?
November 20: Revisiting the debate about the ‘crisis of party’
Email registration essential by 11 October.
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
Students will write an essay (maximum 8 pages of A4) in English or Finnish analysing the pros and cons of the ‘party decline’ thesis in a country of their choice.
5 ECTS for Bachelor's level completion (POLVOA41)
10 ECTS for Master's level completion (POLVOS28)
Further information from the teacher at the beginning of the course.
The course has been cancelled!
Compulsory preceding studies: POLPOP01 Introduction to International Relations, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
Poikkeukset:
Luennoilla perehdytään poliittisten ideologioiden luonteeseen ja keskeisten poliittisten ideologioiden historiaan ja asemaan yhteiskuntien ja poliittisten järjestelmien kehityksessä.
Luento- ja verkko-opetusta, ryhmätöitä
Sähköpostitse eero.palmujoki@uta.fi 1.1.-11.2.2019. Kurssille valitaan 20 osallistujaa.
Poikkeukset:
Luennolla perehdytään klassisiin eliittiteorioihin ja eliittiteorian modernimpiin versioihin (demokraattinen elitismi) valtatutkimuksen lähestymistapoina sekä tarkastellaan erilaisia eliittitutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä. Suomalaista eliittirakennetta verrataan pohjoismaisiin eliittirakenteisiin. Luennolla opittua sovelletaan esseessä valtarakenteiden analysoimiseen rajatussa (empiirisessä) aineistossa.
Poikkeukset:
Kurssiin liittyy sekä luento-osuus että essee.
Kurssilla perehdytään eduskuntaan, eduskuntavaaleihin ja vaalikampanjointiin useista näkökulmista. Pääpaino on vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Luennoilla syvennytään eduskuntavaalien trendeihin, eduskuntaan instituutiona, puolueiden eroihin, puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjointiin, sosiaalisen median käyttöön vaalikampanjoinnissa ja esimerkiksi vaalikoneisiin.
Kurssilla vierailee tutkijoita sekä kampanjoinnin asiantuntijoita. Kurssin jälkeen on mahdollista osallistua tutkimusprojektiin, jossa analysoidaan vaalikampanjoita sekä vaalituloksia ja äänestysvalintoja monipuolisin aineistoin. Osallistuminen tutkimusprojektiin on valinnaista ja edellyttää luentosarjalle osallistumista. Osallistua voi myös vain pelkälle luentosarjalle.
Luento-ohjelma
Luennot ti ja to klo 12-14, Pinni A, Paavo Koli -sali
ti 22.1. Sami Borg Eduskuntavaalien äänestysvalintojen trendit vaalitutkimusten valossa
to 24.1. Pekka Isotalus Politiikan ja eduskuntavaalien henkilöityminen, puheenjohtajien merkitys
ti 29.1. Erkka Railo Eduskuntavaalikampanjat 1945–2015
to 31.1. Mari Marttila Sosiaalinen media eduskuntavaalikampanjoissa
ti 5.2. Sami Borg Vaalikoneet ja eduskuntavaalit
to 7.2. Heikki Paloheimo Eduskunta päätöksentekoinstituutiona
ti 12.2. Jussi Westinen Suomen puoluejärjestelmän keskeiset jakolinjat ja niiden muutokset
to 14.2. Ehdokaspaneeli Neljä ehdokasta keskustelemassa kampanjoinnista ja kampanjafaktoista
ti 19.2. Elina Kestilä-Kekkonen Politiikka ja luottamus
to 21.2. Sami Borg Kohti eduskuntavaaleja 2019: vaaliteemat, gallupit ym. – mikä ratkaisee?
Tutkimusprojekti IV periodilla torstaisin klo 10-14 alkaen 7.3.2019, Pinni B, Mikroluokka 8
Projektiin osallistuminen edellyttää osallistumista edeltävälle kurssille. Tutkimusprojektissa analysoidaan eduskuntavaalien vaalikampanjoita, vaalituloksia ja äänestysvalintoja monipuolisin aineistoin. Tutkimuksen aiheen tulee liittyä eduskuntavaalikurssin teemoihin. Osallistujia otetaan enintään 15.
Kurssille ilmoittaudutaan ensimmäisellä luennolla.
Opiskelija voi suorittaa
1) luentosarjan (sis. oppimispäiväkirja) ja tehdä lisäksi suppeahkon analyysiharjoituksen aiheesta, joka liittyy eduskuntavaaleihin (5 op)
2) luentosarjan (sis. oppimispäiväkirja) ja osallistua tutkimusprojektiin (10 op)
Kurssin tavoitteena antaa opiskelijoille käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on; antaa käsitys keskeisistä oikeudenmukaisuusteorioista; sekä antaa apuvälineitä käytännön oikeudenmukaisuuskysymysten pohtimiseen. Esimerkiksi, miten paljon valtion tulisi verottaa kansalaisia ja parantaa tulonsiirroilla huono-osaisten asemaa? Miten erilaisia vähemmistöjä kohdellaan oikeudenmukaisesti? Missä suhteessa eri valtioiden tulisi vastata kasvihuonekaasujen vähentämisestä? Onko vaurailla valtioilla velvollisuus ottaa vastaan maahanmuuttajia? Tulisiko nyt elävien luopua hyvinvoinnistaan tulevien sukupolvien hyväksi?
Ilmoittauttuminen sähköpostitse sekä syksyllä 2018 alkavaan Mikko Lahtisen ryhmään että keväällä 2019 alkavaan Sami Borgin ryhmään Mikko Lahtiselle 24.8. mennessä: mikko.i.lahtinen@staff.uta.fi Kvantitatiiviseen tutkimukseen suuntautuneille suosituksena Borgin ryhmään osallistuminen.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The series of lectures is dealing with the initial construction and further transformation of the image of Finland in the Russian professional history writing, as well as in social and political journalism, from the beginning of the 19th century up to the present.
The course addresses the role of history-based narratives and discourses in the ideology and political practices in Imperial Russia, looks at research schools and master narratives, identifies and discusses the use of history for political purposes. Finally, several “long lines” in the process of molding of the image of Finland will be recognized and discussed, applying the break and continuity paradigm to interpret the instrumental role and meanings of the Other in Russian scholarly texts and public mindset.
The covered topics are as follows:
- Historiography on Finland up to 1917.
- Historiography on Finland during the Soviet Period.
- Winds of Changes: the years of Perestroika, Post-Perestroika and after.
- Case I: The Winter War as a touchstone for the Russian historians.
Case II: Karelian History as a political argument: space for alarmism and the image of menace?
Email registration to the teacher is essential by 14.02.2019.
Compulsory preceding studies: POLPOP01 Introduction to International Relations, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
N.B. This course accounts for 2 ECTS for the study unit POLKVA22. The remaining 3 ECTS of the study unit POLKVA22 can be taken by means of enrolling for an electronic exam (and answering to the question on the book by Gegout or alternatively Whitman).
Compulsory preceding studies: POLPOP01 Introduction to International Relations, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
Human rights are often violated and at the same time international community is attempting to protect them as the international human rights regime is well developed and gives the normative and legal bases for protection. This course provides an understanding of the meaning of human rights and the problems of human rights protection from the point of view of both politics and law. The questions are how and why human rights violations occur and what can be done to fight against them? The course is divided in four parts.
After the introduction part of the course, the second part discusses human rights form the point of view of international relations, the third part from the international law perspective and in the fourth part these insights are put together in order to have a comprehensive understanding on the means to provide human rights protection. Human rights and fighting against their violations are studied in two cases which involve two assignments.
Part I Introduction to the course (Tarja Seppä and another teacher to be informed lated)
Part II Human Rights in international society (Tarja Seppä)
Students understand different interpretations of the human rights concepts and their meaning in international relations. Students are able to analyze different human rights practices and understand human rights both as a conceptual issue of international relations and as a manifestation of human rights policies and practices. Thus, they also understand why human rights are not always respected but also know how to protect them.
Part III Human rights and international law (to be informed later)
Students understand the main legal aspects of international protection of human rights and the role of supervisory mechanisms. Students are able to analyze different human rights related concepts and understand human rights as part of international and national legal order. They understand how human rights law can enhance protection of rights of individuals.
Part IV Fighting Against Human Rights Violations
Students have two different case studies involving both political and legal aspects of human rights protection. During these assignments students are able to apply in practice their acquired knowledge from parts II and III and understand interrelated nature of political and legal human rights discourse. The assignments are chosen to provide comprehensive understanding of both regional and universal protection systems. The idea is also to bring together at the same time both intergovernmental and non-governmental systems and the possibility for individuals to make a difference in the fight against human rights violations.
Study objective: After completing the course students understand and can critically analyse how politics and law are related in the practices of human rights.
Compulsory preceding studies: HALJUA42 Human Rights Law 5 op and POLPOP01 Introduction to International Relations 5 ECTS or POLPOP02 Introduction to Political Science 5 ECTS
The course as a web-based course is organized on a weekly basis meaning that students are working during each week of the course.
Please, take this into consideration when planning your study program for the spring term.
The concept of politicization features prominently in the discussions on the future of democracy in Europe and the developments of European Integration. Prominent examples of politicization include Brexit, the euro crisis, the rise of variety of populist parties and questions concerning immigration and asylum policies.
The course will analyze the phenomenon of politicization from a variety of viewpoints. What does politicization actually mean and how should we define it? How broad a phenomenon is politicization? Is politicization a new or an old phenomenon? What causes politicization and what are its’ potential consequences? Is politicization a positive or negative development from the point of view of democracy or European integration?
Enrolment happens through contacting the teacher responsible via email from December 1st 2018 to January 7th 2019. Students majoring in political science will have priority access to the course, but students from other subjects or faculties can enroll in the course if places are still available.
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
To pass the course the students are required to participate actively in the classroom, to participate in the group work and present it and to write a short lecture diary and essay. Each lecture will discuss one central theme. The seminar will consist of presenting the results of the group work and discussing their results. The aim is to debate the ethical and political aspects of politicization.
5 ECTS for Bachelor's level completion (POLVOA21 & POLVOA22)
10 ECTS for Master's level completion (POLVOS22)
Further information from the teacher at the beginning of the course.
Popular music has played a significant role in western societies since the 1950’s. One of the main features of popular music is that it normally identifies to a certain performer or musician. Because of this identifying process, musicians themselves have become very well-known public figures. During the years, many musicians have used this publicity in order to influence to political processes and to support different political movements.
In this course, we are looking at the ways in which popular music and musicians affect politics. We are focusing on both historical and present context as we try to understand what is the role and meaning of popular music (and popular culture in more general terms) in the modern societies.
After the course, students will have a broad understanding of the different ways how alternative political action works. After the course students also have a comprehensive understanding of different political uses of popular music.
The lectures are open to anyone without registration but registration for the seminar part is mandatory and should be done via email to Aki Luoto (aki.luoto@uta.fi) by 2nd of January. In the seminar part there is room for only 24 students, and by completing the seminar part students don't have to write a learning diary. Seminar part includes deeper examining of different ways for popular music and musicians to be political. This is done weekly basis with "hands-on" methods of listening songs, studying historical events and discussing about political aspects of popular music.
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
5 ECTS for Bachelor's level completion (POLVOA42 & POLVOA52)
10 ECTS for Master's level completion (POLVOS23)
Further information from the teacher at the beginning of the course.
Opintojakso on tarkoitettu aikaisintaan 2. vuoden opiskelijoille.
Vähintään tutkinto-ohjelman perusopintojen suorittamisen jälkeen luennoilla käytettäviä esimerkkejä on helpompi seurata.
Opintojakso antaa yleisiä, orientoivia valmiuksia sekä kandin- että maisterintutkielman tekemiseen ja tukee siihen valmistautumista, joten sen suorittamisesta on hyötyä ennen tutkielmaseminaariin osallistumista tai samaan aikaan seminaariin osallistumisen kanssa.
Luentosarja suoritetaan oppimispäiväkirjalla. Opintojakson suorittamiseksi opiskelijan edellytetään osallistuvan jakson luennoille.
Kurssi toteutetaan simulaatiopohjaisena päätöksentekoharjoituksena. Kurssille otetaan maksimissaan 20 opiskelijaa ja sille pitää ennakkoilmoittautua 15.2.2019 mennessä. Tilan riittäessä myös sivuaineopiskelijat ovat kurssille tervetulleita. Huom! Kurssi on 5 op:n suuruinen ja sisältää merkittävän itsenäisen/ryhmätyöskentelykomponentin. Kurssin onnistuminen vaatii kaikilta sitoutumista sen suorittamiseen ja ko. työmäärään.
Kurssille otetaan max. 20 opiskelijaa.
Poikkeukset:
YK-päivän aamupäivällä kuullaan eri alustajien puheenvuoroja, iltapäivällä on ryhmätöitä sekä yhteenveto päivästä.
Kurssille otetaan max. 40 opiskelijaa. Kurssille osallistuvien edellytetään lukevan ennen kurssille tuloaan seuraavat tekstit:
1. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250 (S/RES/2250)
https://undocs.org/S/RES/2250(2015)
https://www.un.org/press/en/2015/sc12149.doc.htm
2. A toolkit: what you need to know about the resolution 2250
http://unoy.org/en/2250-toolkit/
3. Alpaslan Ozerden, The Role of Youth in Peacebuilding: Challenges and Opportunities. Oxford Research Group.
Opiskelija voi tehdä kurssisuorituksenaan teemaan ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” liittyvän 2 op:n tai 5 op:n kirjallisuusesseen.
Nykymaailman lukuisissa maissa demokratisoituminen ja valtionrakennus, päämäärinä valtiollisen vakautumisen edistäminen, tapahtuvat spontaanin, sisäsyntyisen kehityksen sijaan (tai ohessa) ulkoapäin tulevien paineiden ja houkutusvoiman alaisena. Kurssi tarkastelee tällaisia ulkoisia vaikuttamispyrkimyksiä ja erityisesti niiden merkitystä kohdemaan sisäiselle kehitykselle EU:n ehdollistamispolitiikan (engl. conditionality policy) ja ns. Länsi-Balkanin maiden – Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Kroatian (EU-jäsen vuodesta 2013), Makedonian, Montenegron sekä Serbian – demokratia- ja valtiokehityksen valossa.
Millaisena Länsi-Balkanin maiden tähänastinen demokratia- ja valtiollinen kehitys näyttäytyy käytännössä? Millainen ja kuinka suuri rooli EU:n ehdollistamispolitiikalla, toisin sanoen kyseisten kohdemaiden sisäisen poliittisen kehityksen ehdollistumisella, on ollut (vrt. spontaani, sisäsyntyinen kehitys)? Ja kertooko kohdemaiden vaihteleva edistyminen EU-tiellä demokratia- ja valtiollisen kehityksen etenemisestä käytännössä? Entä millainen merkitys demokratisoitumisella on valtiollisen vakautumisen kannalta, millainen on näiden kehitysprosessien välinen dynamiikka?
Kurssin fokus on systeemitasolla, kohdemaiden poliittisten järjestelmien tarkastelussa ja vertailussa: tarkoituksena on tuottaa opiskelijalle kokonaiskuva Länsi-Balkanin maiden poliittisista järjestelmistä ja niiden kehityksestä 1990-luvulta tähän päivään EU:n laajentumis- ja ehdollistamispolitiikan vaikutuksen alaisina sekä erilaisista demokratia- ja valtiollisen kehityksen tutkimuksen työvälineistä.
AVAINSANAT: Länsi-Balkan, demokratia ja demokratisoituminen, valtio ja valtionrakennus, demokratia- ja valtiollisen kehityksen mittaaminen ja arviointi, EU:n laajentumis- ja ehdollistamispolitiikka, ”eurooppalaiset arvot” ja eurooppalaistuminen, poliittisten järjestelmien tutkimus, tapauksia vertaileva politiikan tutkimus
RAKENNE/SUORITUSTAPA: Luentosarja (20 t) + itsenäisesti tehtävä kurssityö (jonkin maatapauksen 5 s. analyysi jonkin kansainvälisen indeksin pohjalta) + luentotentti.
Kurssilla tutustutaan nationalismin historiaan eurooppalaisissa yhteiskunnissa sekä nationalismista esitettyihin keskeisiin teoreettisiin tulkintoihin. Tässä kiinnitetään erityisesti huomiota nationalismin rooliin modernien luokkayhteiskuntien ja kansallisvaltioiden muodostumisessa sekä edustuksellisen demokratian kehityksen kannalta. Esimerkkitapauksena on suomalaisen nationalismin ja kansakunnanrakennuksen historia 1800- ja 1900-luvuilla. Kurssilla tarkastellaan nationalismin historiaa vasten myös erilaisia ”uusnationalistisia” ilmiöitä 2000-luvun alun todellisuudessa.
Luennoille osallistuminen sekä kirjallinen työ johonkin kurssin pääteemaan liittyen.
Seminaarin yhteydessä suoritetaan kirjallisuus ja laaditaan essee. Seminaariin sisältyy pienryhmälle suunnattua opetusta.
Edeltävät opinnot
HALJUA14 Julkisoikeuden perusteet tai
POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi tai
POLPOP02 Valtio-opin johdantokurssi.
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 23.–26.5.2019. Suomessa vaalit käydään vain reilu kuukausi eduskuntavaalien jälkeen: innostuvatko kansalaiset EU-vaaleista ja jaksavatko puolueet panostaa kampanjointiin? Euroopan tasolla puolestaan keskustellaan erityisesti erilaisten populististen ja euroskeptisten puolueiden yhteistyöstä ja äänisaaliista. Mitkä asiat hallitsevat vaalikeskustelua eri jäsenvaltioissa? Kuinka paljon eri mediat seuraavat vaaleja? Näkyvätkö europuolueiden asettamat ’kärkiehdokkaat’ tai Euroopan parlamentin puolueryhmät kampanjoissa?
Kurssilla painotetaan opiskelijoiden panostusta tiedonhankintaan ja ryhmätyöskentelyyn. Kurssilla on kolme tapaamista, joista ensimmäisessä käydään läpi EP-vaalien dynamiikkaa ja sovitaan paritöinä tai muutaman hengen ryhmissä tehtävien esitysten teemoista. Toisessa tapaamisessa kartoitetaan kampanjoinnin etenemistä eri jäsenmaissa opiskelijoiden esitellessä ryhmätöidensä alustavia tuloksia. Viimeinen kokoontuminen ajoittuu vaalien jälkeiselle viikolle ja siinä opiskelijat pitävät toisen suullisen esityksen ryhmätöistään.
Ilmoittautuminen sähköpostitse opettajalle viimeistään 31.3.2019. Kurssille otetaan enintään 35 opiskelijaa. Etusijalla ovat valtio-opin opintosuunnan ja politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijat. Opintojakson POLVOA21 suorittaminen luetaan eduksi. Koska kurssi koostuu vain kolmesta tapaamiskerrasta, tulee opiskelijan jo ilmoittautuessa miettiä kykeneekö hän osallistumaan jokaiseen istuntoon.
Kolmas tapaamiskerta on toukokuun viimeisellä viikolla. Sen tarkka ajankohta sovitaan yhteisesti kurssin alussa.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Compulsory preceding studies: POLPOP01 Introduction to International Relations, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
Despite recent concerns about a crisis of democracy, parliaments are to be the central political arenas in any liberal democracies. They are the key linkages between government and civil society backbenchers. This course is designed to provide students with a policy-relevant and theoretically informed examination of parliaments in the Nordic Countries. It is therefore concerned with both the formal processes and the traditions and relationships that characterize these institutions. Students are however incited to situate these cases in a wider European context.
Students will develop a detailed knowledge of parliaments and they will situate this alongside wider concerns about scrutiny and democratic engagement. The course will include a visit of the Eduskunta (Parliament of Finland) as well as guest lectures.
Email registration by the teacher is essential by 19/02/2019. Early registration is needed in order to organize the visit of the Eduskunta. No late registration will be accepted.
Exceptions:
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
This course adopts a seminar format. There are no lectures. The evaluations of students is based on class attendance and participation (20%), reading assignments (30%) and the final essay based on theories covered in the course (50%).
5 ECTS for Bachelor's level completion (POLVOA32)
10 ECTS for Master's level completion (POLVOS27 & POMLFCS1)
It is a fair bet that on any day of the year there will be an election somewhere, whether at the local, regional, national or supranational level. Somebody whispered to me that there is a general election coming up in Finland. But what is the point of elections? What do they decide – if anything? Few candidates like them, many voters dislike them and they are expensive at public expense. This course offers a fundamental examination of the multiple aspects of elections and the electoral process, with primary reference to contemporary representative democracies.
Indicative Content
- The framework of electoral rules. The impact of the voting system rules on candidate selection and candidate election. Plurality, preferential and mixed member systems
- Election campaigns. How much do national party campaigns really affect voters? Has there been a ‘presidentialisation’ of election campaigns? Do candidate campaigns in the constituency really matter?
- The mediatisation of elections. Are the media (print/broadcast) decisive electoral actors? Do the media determine the campaign agenda? What about the role of the so-called social media?
- The digitalisation of elections. How far does this varying from one country to another? Voting Advice Application. Video blogs. How do individual candidates communicate digitally with prospective voters?
- Electoral outcomes. Do elections decide who governs? If not, who does? If elections do not determine who governs, what do they decide? Descriptive representation. Can we distinguish between ‘decisive’ and ‘indecisive’ elections?
Course Schedule
March 5 Why hold elections?
March 7 What should elections seek to achieve?
March 12 Do electoral actors play by the rules?
March 14 Do campaigns matter?
March 19 Have elections become more personalised?
March 21 Are elections decisive?
March 26 Do elections change the direction of policies?
March 28 Concluding Discussion: So what else did you want to know about elections but have’nt dared to ask?
Email registration essential by 25 February
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
5 ECTS for Bachelor's level completion (POLVOA41)
10 ECTS for Master's level completion (POLVOS28)
Further information from the teacher at the beginning of the course.
Presidents of the Republic are crucial actors in both presidential and many (but not all) semi-presidential regimes. Despite the fact that those regime types represent the majority of all the world’s political systems, the role of the heads of state has only received more systematic attention. Particularly the presidential party remains understudied both theoretically and empirically. Drawing on comparative research and on illustrative examples from various countries, the course shows how the party of the president is a key political actor that affects presidential activity during her or his mandate and impacts on electoral and legislative outcomes.
Registration by email to the teacher before 31.3.2019.
Compulsory preceding studies: POLPOP02 Introduction to Political Science, or equivalent studies at sending institution (exchange students).
5 ECTS for Bachelor's level completion (POLVOA31 & POLVOA32)
10 ECTS for Master's level completion (POLVOS27)
Kurssin kotisivun kautta viimeistään 5.3.
Aloitusluennolle osallistuminen on pakollista.
Ilmoittautuminen Moodlessa ajalla 25.4.-6.5.2019, ks.
Kurssi on suoritettavissa Moodlessa 6.5.-20.5.2019 välisenä aikana.
Jälki-ilmoittautumiset suoraan opettajalle.