Periodit
(1.9.2014
– 24.10.2014)
(27.10.2014
– 19.12.2014)
(7.1.2015
– 13.3.2015)
(16.3.2015
– 31.7.2015)
Opintojaksojen vastuuopettajat, syksy 2013.
Syventävät opinnot
HISS1
S1A Historiateoria: Marjaana Niemi
S1B Historiankirjoituksen historia: Christian Krötzl
HISS2 Seminaari: Seminaarista vastaavat opettajat
HISS3 Erikoistumisopinnot: Tutkinto-ohjelman professorit. Suorituksista sovittava professorin kanssa.
HISS4 Pro gradu -tutkielma: Tutkielmaa ohjaava professori
Kokonaismerkinnän antavat professorit.
Jatkoseminaareihin osallistumista suositellaan kaikille graduntekijöille.
Seminaarin tarkoituksena on helpottaa gradun tekoa, ja sinne voi tuoda käsiteltäväksi ideapapereita, tutkimussuunnitelmia tai gradun lukuja.
Jatkoseminaareihin osallistumista suositellaan kaikille graduntekijöille.
Seminaarin tarkoituksena on helpottaa gradun tekoa, ja sinne voi tuoda käsiteltäväksi ideapapereita, tutkimussuunnitelmia tai gradun lukuja.
Jatkoseminaareihin osallistumista suositellaan kaikille graduntekijöille.
Seminaarin tarkoituksena on helpottaa gradun tekoa, ja sinne voi tuoda käsiteltäväksi ideapapereita, tutkimussuunnitelmia tai gradun lukuja.
Jatkoseminaareihin osallistumista suositellaan kaikille graduntekijöille.
Seminaarin tarkoituksena on helpottaa gradun tekoa, ja sinne voi tuoda käsiteltäväksi ideapapereita, tutkimussuunnitelmia tai gradun lukuja.
Opintosuoritus on kaksiosainen: 1) luennot ja oppimispäiväkirja ja 2) valinnaisesti joko kirjoitelma tai lukupiiri tai sähköinen tentti kahdesta valinnaisten metodiopintojen (HISA1B) kirjasta; tentin valinnaisia kirjoja ovat Caine Barbara, Biography and History (2010), Hyrkkänen Markku, Aatehistorian mieli (2002), Immonen Kari & Leskelä-Kärki Maarit (toim.), Kulttuurihistoria (2001), MacMillan Margareth, Dangerous Games. The Uses and Abuses of History (2009) ja Skinner Quentin, Visions of Politics, vol. 1. Regarding Method (2002).
Kurssi tukee Maailmankuva ja identiteetit -teeman opintoja.
Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.
Pääasiassa verkko-opetusta. Lähipäivät:
- pe 7.11. klo 17.00-18.30 Pinni B3109
- pe 28.11. klo 17.00-20.30 Pinni B3109
- pe 13.2. klo 17.00-20.30
Kevätlukukausi
- pe 13.2. klo 17.00-20.30 Pinni B ML 40
- ke 18.3. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
- ke 25.3. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
- ke 1.4. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
- ke 15.4. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
- ke 22.4. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
- ke 6.5. klo 17.00-20.30 Pinni B3110
Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.
Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.
Kurssi sisältää luentoja muistitietohistoriasta, muistitiedon luonteesta, sen keruumenetelmistä sekä muistitiedon erilaisista käyttötavoista historiantutkimuksessa ja sen lähitieteissä. Kurssilla analysoidaan tekstianalyysin keinoin haastatteluaineistoja, kilpakeruilla kerättyjä muistitieaineistoja ja julkaistuja muistelmia. Opiskelijat tekevät kurssin aikana muistitietohaastattelun ja tekstianalyysin erikseen sovittavasta muistitietoaineistosta.
Poikkeukset:
Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
This course examines the methodological and theoretical foundations of explanation in history and in Social Science History. Social Science History seeks to develop comprehensive accounts and explanations of social, political, cultural, and economic history using presuppositions from the philosophy of social explanation, the methods and styles of historical enquiry, and the concepts and theories of social science. As such an interdisciplinary enquiry it claims to provide a core for an integrated approach to social explanation.
Employing Social Science Methods in History Writing
1. What is history as science: epistemological foundations from historicism to postmodern antihistory
2. History and theory: the place of theory in historical research from Hegel to Foucault
3. Writing of history: how methodology, explanation and narration are related
4. History as knowledge: uses and morals of history
5. Social theory and history: SSH as an idea or a new paradigm?
6. Social theories in historical research: conceptual tools from Marx to present (sociology, anthropology, culrural studies, economics)
7. Explaining (history of) social change: models and logics
8. The state of the art: what historians and social scientists can/should do? Conclusions and discussion.
Exceptions:
Kurssi on tarkoitettu tutkimusvaiheessa oleville väitöskirjan (ja gradun) tekijöille. Kurssin aiheena on historiantutkimuksen metodologia ja sen suhde yhteiskuntatieteisiin. Kurssi koostuu luennoista, keskustelusta, oheislukemistosta ja harjoitustyöstä (joka voi liittyä omaan tutkimukseen). Luennot ovat englanniksi (tai osin suomeksi tilanteen mukaan).
Kurssille osallistuvilla maisteriopiskelijoilla tulee siis olla gradu tekeillä ja heidän on sovittava korvaavuuden soveltuvuudesta ohjaavan professorin kanssa.
Kurssilla keskitytään lähinnä historiallisen tulkinnan (selittäminen mukaan lukien) ja historiankirjoituksen ominaispiirteisiin. Kurssilla pyritään myös vastaamaan kysymykseen, mitä mieltä historiantutkimuksessa on. Pääosin kurssi on siis tieteenfilosofinen ja epistemologinen, joskin jonkin verran kosketellaan myös ns. spekulatiivista tai substantiaalista historianfilosofiaa eli erilaisia näkemyksiä historian kulkua määräävistä voimista.
(HISA2, myös HISS3, 5 op) Luentosarja 2 x 8 h= 16 h
Kurssi esittelee historiantutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, joiden avulla on tarkasteltu yksilöä ja yksilön kirjoittamista historiallisesti vaihtelevissa konteksteissa. Tarkoituksena on avata viime vuosikymmeninä painotettuja subjektikeskeisiä menetelmiä, kuten mikrohistoriaa, aatehistoriaa, elämäkerrallisia näkökulmia sekä verkosto- ja egodokumenttitutkimusta.
Tätä valaistaan tapaustutkimusten ja niiden aineistojen kautta. Kurssilla esitellään kirjeiden, päiväkirjojen, omaelämäkertojen, muisti- ja luonnoskirjojen, pamflettien, sanomalehtikirjoittelun sekä kaunokirjallisuuden käyttöä historiantutkimuksen lähteinä.
Kurssin runko koostuu kahdeksasta luennosta, joissa tuodaan esiin tapaustutkimusten kautta eri metodeja ja / tai aineistotyyppejä. Kurssin tavoitteena on esitellä kirjoittavan yksilön tuottamaa lähdekirjoa ja sen tulkintaan soveltuvia menetelmiä, sekä havainnollistaa niihin liittyviä tulkinnallisia ja eettisiä kysymyksiä.
Luennoitsijat ja teemat
Torstaisin 14-16, Pinni B3111
26.2. Antti Harmainen: Johdanto kurssin sisältöön ja elämäkerrallisuus historiantutkijan näkökulmana
5.3. Heikki Kokko: Kirjallistuminen ja julkisuuteen kirjoittaminen 1800-luvun puolivälin Suomessa
12.3. Reetta Eiranen: Kirjeet ja minän kertominen 1800-luvun sukuverkostossa
19.3. Marko Tikka: Pamfletit ja isänmaallinen poliittinen kirjoittelu 1899 jälkeisessä tilanteessa
26.3. Sami Suodenjoki: Kirjeet yksilön ja viranomaisten vuorovaikutuksessa
9.4. Mikko Kemppainen: Kaunokirjallisuus 1900-luvun alun työväenliikkeen kontekstissa
16.4. Ilari Taskinen: Kirjeet ja sotakokemus
23.4. Seija-Leena Nevala-Nurmi: Perhekirjeet sukupuolen ja sukupolven hahmottajina
Kurssin rakenne ja suoritustapa
Kahdeksan luentoa (16h)
Kurssin suoritustapa: luentopäiväkirja + essee erillisen kirjalistan pohjalta.
Kurssille otetaan 20 opiskelijaa; etusija Historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla. Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon seminaaria/pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.