Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan uusille opiskelijoille yhteiset tilaisuudet

ORIENTOIVAT OPINNOT 1 (2 tilaisuutta)
Ma 28.8. klo 9-12, juhlasali
Tutkintoni ja opiskelun käytännön asiat

Ma 23.10. klo 8.15-10
Opintojen suunnittelu, HOPS

ORIENTOIVAT OPINNOT 2

to 31.8. päätalo ls. D10a

klo 12.15 Avaus

klo 12.20 Opiskelijan sähköiset palvelut

klo 13.00 Kirjaston palvelut ja tiedonhankintataidot

klo 13.20 Viestintä- ja kieliopinnot

klo 13.50 Saavutettavuus ja erityisjärjestelyt opinnoissa

Tauko 5 min

klo 14.15 Unipoli Sport

klo 14.30 Opiskelijoiden terveyspalvelut/YTHS

klo 14.40 Tampereen yliopisto - hyvä opiskeluyhteisö

klo 15.00 Lopetus

ORIENTOIVAT OPINNOT 3: Hyvinvointiorientoivat (opiskelu elämänvaiheena)

ke 20.9.2017 klo 14.00-15: JKK ja SOC

ORIENTOIVAT OPINNOT 4: Valinnaisten opintojen info

to 12.10., aikataulu tarkentuu myöhemmin

Orientoiviin opintoihin kuuluu myös tutkinto-ohjelmakohtaisia tilaisuuksia

• Filosofian tutkinto-ohjelman orientoivat opinnot ti 29.8. klo 14-16 Pinni B4141

• Historian tutkinto-ohjelman oma infotilaisuus 28.8. klo 13.00 (PinniB 1096)
• Historian tutkinto-ohjelman tutustumisillanvietto 12.9. klo 17.00 (aloitus PinniB 1097)
• Historian tutkinto-ohjelman informaatio- ja keskustelutilaisuus historian opinnoista (valinnaiset opinnot, aineenopettajuus, vaihtoon lähtö, opiskelukäytännöt) 1.11. klo 12-14

Orientoivien opintojen osana laaditaan myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Filosofian tutkinto-ohjelman osalta orientoivista opinnoista vastaa Jani Hakkarainen (jani.hakkarainen@uta.fi)

Historian tutkinto-ohjelman osalta orintoivista opinnoista vastaa Ville Vuolanto (ville.vuolanto@uta.fi).

Ohjelma

8.9. Johdatus etiikkaan, etiikan peruskäsitteitä (Päätalo A1)

15.9. Hyve-etiikka (Platon, Aristoteles, MacIntyre)

22.9. Etiikka elämäntaitona (epikurolaiset, stoalaiset), kristillinen etiikka

29.9. Eettiset tunteet ja sisäinen arvotaju (Spinoza),  sentimentalismi (Smith) ja utilitarismi (Bentham, Mill)

6.10. Järkeen perustuva normatiivinen etiikka (Kant, Rawls, Habermas)

13.10. Yksilön arvotajuun perustuva etiikka (Kierkegaard, Nietszche, Heidegger, Sartre)

20.10. Kohtaamisetiikka (Buber, Levinas)

27.10. Etiikan luonne sosiobiologian (Wilson) ja psykologian näkökulmista (Kohlberg, Goleman)  

3.11. Ei luentoa

10.11. Etiikan luonne analyyttisen filosofian (Moore, Ayer, Hare) ja sosiaalisen konstruktivismin (Berger, Luckmann) näkökulmista

17.11. Oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymykset koskien sukupuolten tasa-arvoa (Beauvoir), eri kulttuurien kohtaamista (Bauman)

24.11. Ympäristöetiikka ja eläinten oikeudet (Leopold, Naess, Singer)

1.12.  Soveltava etiikka ja kertaus kurssin sisältöön

8.12. Luentotentti, klo 10.00.-12.00.,  Pinni B 1100

15.12. Luentotentti, klo 10.00.-12.00.,  Pinni B 1100

Luennot tallennetaan, joten niitä on mahdollista seurata etänä.

Kurssi koostuu kymmenestä kolmen tunnin luennosta ja kahdeksasta kahden tunnin harjoituksesta. Harjoitustehtävät annetaan n. viikkoa ennenharjoitustuntia jossa ne käydään läpi - tarkoitus on että opiskelijat tekevät harjoitustehtävät itsenäisesti ennen niiden käsittelyä. Luennoille tai harjoituksiin ei ole osallistumispakkoa, mutta useimmille kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista.

Kurssi suoritetaan loppukokeella, joka on viimeisellä luennolla. Loppukokeen tehtävät ovat samankaltaisia kuin harjoitustehtävät.

Luennot 30 t ja harjoitukset 16 t ja suoritus loppukuulustelulla.

Luennot tallennetaan, joten niitä on mahdollisuus seurata etänä.

Luentokurssin sijaan voidaan suorittaa myös kirjatentillä

Kurssi toteutetaan seuraavasti:

- 12.9. aloitus ja tehtävien anto

- tämän jälkeen opiskelijat katsovat viime syksyn luentovideotallenteet ja lukevat materiaalin annettujen tehtävien valossa

- ennen tenttiä kokoonnumme kaksi kertaa tehtävien purkua varten: 17. ja 24.10. (C6)

- tarkemmat tiedot 12.9.

Luentokurssin sijaan voidaan suorittaa myös kirjatentillä.

Luennot tallennetaan, joten niitä on mahdollisuus seurata etänä.

HUOM! Kaikki proseminaarilaiset ilmoittautuvat tähän ryhmään ja tulevan aluksi siihen.

Kurssilla on läsnäolopakko.

Karl Marxin (1818-1883) Pääoman ensimmäisen osan julkaisusta tulee 11. syyskuuta 2017 kuluneeksi 150 vuotta.

 Kurssilla perehdytään Marxin kapitalismianalyysiin ja Pääoman kaikkien kolmen osan keskeisiin käsitteisiin: käyttöarvoon, vaihtoarvoon, arvoon ja rahaan; pääomaan ja palkkatyöhön; absoluuttiseen ja suhteelliseen lisäarvoon; pysyvään ja vaihtelevaan, kiinteään ja liikkuvaan pääomaan; pääoman ”normaaliin” ja alkuperäiseen kasaantumiseen; tavara- ja rahapääoman kiertokulkuun; differentiaali- ja absoluuttiseen maankorkoon; kauppa- ja rahakauppa- sekä fiktiiviseen pääomaan.

 Miten klassisen poliittisen taloustieteen perinne eroaa hallitsevasta uusklassisesta paradigmasta? Miksi marxilaiset taloustieteilijät, kuten Michael Roberts ja Anwar Shaikh osasivat ennustaa globaalin finanssikriisin, toisin kuin valtavirtataloustieteen edustajat, joille vuonna 2007 alkanut kriisi tuli yllätyksenä?

Ei opetusta 17.10 ja 24.10.

Suoritustavat:

Luennot ja tentti tai essee: 3 op
Luennot ja Pääoma I: 5 op

HUOM! Tämä ryhmä kokoontuu vasta lokakuussa. KAIKKI proseminaariin osallistuvat ilmoittautuvat tiistain ryhmään ja tulevat siihen aluksi.

Tutkijaseminaarissa filosofian henkilökunta ja vierailevat luennoitsijat pitävät filosofisia esitelmiä . FILJATKOssa esitelmöivät jatko-opiskelijat. / In the seminar, Tampere graduate students, faculty and external speakers give talks in philosophy. Some of the sessions are in English.

Torstaisin/On Thursdays 14-16 Pinni B4141

Ohjelma/Program

14.9. jatkokoulutusseminaarin järjestäytymiskokous

28.9. Arto Repo (Turku): Miten vakavasti prosessit pitäisi ontologiassa ottaa?

5.10. Alma Korko (jatkokoulutusseminaari): Introduction to Philosophy of Mind in G. E. Moore in 1897-1911

12.10. Jaakko Kuorikoski (NSR/Tay): There are no mathematical explanations

19.10. SKR:n tutkimussuunnitelmien käsittely (jatkokoulutusseminaari)

Vko 43 jatko-opiskelijakonferenssi 23.-25.10.

Vko 43 Metaphysics of Properties -kokous 26.-27.10.

2.11. Jaakko Reinikainen (jatkokoulutusseminaari): Merkityksen normatiivisuus

9.11. Sami Pihlström (Helsinki): Theodicism and Metaphysical Realism: A Pragmatic Critique of the "Argument from Evil"

23.11. Minna Hagman (jatkokoulutusseminaari): tutkimussuunnitelman käsittely

30.11. Aku Visala (Helsinki):Kertooko kognitiotiede mitään kiinnostavaa vapaasta tahdosta?

7.12. Teea Kortetmäki (JKK/Tay): Nobody’s fault? Structural injustice, food, and climate change

14.12. Noora Tienaho (jatkokoulutusseminaari): PERUTTU

15.12. Daniel Weinstock (McGill) "Rights Talk on the Global Stage: What is Gained and What is Lost?" + commentators. NB: Pinni B1096, 10 am- 1 pm. 

KEVÄT/SPRING 2018

18.1. Jatkoseminaari. Huom. klo 13-15! Keskustellaan käytännön asioista tohtoriopintoihin liittyen ja koostetaan "usein kysytyt kysymykset"-ohje. 

25.1. Magali Rogues (Helsinki): Ockham’s Theory of Real Definition

8.2. POSTPONED NEW DATE 24.5. Mikko Tolonen (Helsinki): One Hume, Two Historical Projects. Unity in David Hume’s Philosophy

15.2.

22.2. Jaakko Kuosmanen (Demos): Long-term governance: philosophy and institutions

1.3. Risto Koskensilta (jatkokoulutusseminaari): Semanttinen metaeksternalismi ja kommunikaatio

8.3. Tim Crane (CEU): Putnam’s Ant: On the reduction of meaning and intentionality Pinni B3111

15.3. Pasi Valtonen (PhD King's College): The Meaning and The Epistemology of Ethnically Derogatory terms

22.3. Tapio Santala (jatkokoulutusseminaari): TBA

5.4. Minna Hagman (jatkokoulutusseminaari): TBA

12.4. Maria Lasonen-Aarnio (Helsinki): Higher-Order Evidence, Defeat, and Evincibility

19.4. Noora Tienaho (jatkokoulutusseminaari): Adorno, Technology, Music

26.4. Barry Smith (Buffalo): Basic Formal Ontology (NOTE: PLACE PINNI B3111 TIME 15-17)

3.5. Petri Myllyniemi (jatkokoulutusseminaari): tutkimussuunnitelman käsittely

17.5. Juho Rantala (jatkokoulutusseminaari): TBA

24.5. Mikko Tolonen (Helsinki): One Hume, Two Historical Projects. Unity in David Hume’s Philosophy

5.-8.6. Hegel-konferenssi  

Jatkokoulutusseminaari: lähetä esitelmäpaperi sähköpostin liitetiedostona Jaakko Kuorikoskelle viimeistään edeltävänä maanantaina klo 12. Muiden tehtävänä on lukea paperi etukäteen huolellisesti. Esitelmöitsijä pitää paperista aluksi enintään puolen tunnin esityksen. Tämä jättää tunnin aikaa keskustelulle.

Opintojaksolla käsitellään erityisesti seuraavia teemoja:

- Metodologinen individualismi ja instituutiot
- Talous ja sen vastavoimat
- Hegeliläis-Marxilaisen perinteen haaste valtavirtaiselle talousopille.

Opintojakso koostuu temaattisista alustusluennoista ja niiden innoittamasta seminaarityöskentelystä. Opiskelijat tuottavat yksin tai pienryhmissä valitsemaansa teemaan liittyvän esitelmän, joka käsitellään ja kommentoidaan seminaarissa. Esitelmä viimeistellään kommenttien pohjalta lopputyöksi, jota tarjotaan julkaistavaksi Alusta!-verkkolehdessä. Filosofian opinnoissa opintojakso korvaa joko opintojakson FILA9 Yhteiskuntafilosofia tai FILS1E Etiikka ja yhteiskuntafilosofia.    

Luennot tallennetaan ja niitä on mahdollista seurata etänä.

Luennot tallennetaan, joten niitä on mahdollisuus seurata etänä.

Seminaarityön pituus n. 15 sivua

Ilmoittautuminen ensimmäisen kokoontumiskerran yhteydessä.

Kurssi johdattaa robotiikasta käytävään filosofiseen keskusteluun ja sosiaalisen robotiikan tutkimukseen. Tutkimusartikkeleihin perehtymällä sekä elokuvan avulla kurssin tavoitteena on keskustella robotiikkaan liittyvistä ajankohtaisista eettisistä, sosiaalisista ja poliittisista kysymyksistä.

HUOM! Poikkeuksellinen opetusaika ma 8.1. klo 14-17

Kurssilla käydään läpi filosofisen skeptisismin historiaa antiikin kreikasta alkaen nykyaikaiseen epistemologiseen keskusteluun asti. Skeptisismi on yksi filosofian historian merkittäviä ja vaikutusvaltaisia suuntauksia, jonka tärkeimmät vaiheet keskittyvät erityisesti antiikin tietoteoreettisiin ja eettisiin keskusteluihin sekä renessanssin ja uuden ajan alun tieteelliseen kehitykseen. Kuitenkin viimeaikainen tutkimus on paljastanut skeptisismillä olleen merkitystä myös keskiaikaiselle ja modernille filosofialle kuten myös 1900-luvun alun fenomenologiselle liikkeelle. Filosofinen skeptikko on myös edelleen vaarallinen (joskin lähinnä teoreettinen) vastustaja nykyajan epistemologisille teorioille.

Opetus suoritetaan keskusteluja painottavana seminaarina kerran viikossa. Opiskelijat lukevat kullekin luennolle otteita klassikkotekstistä tai tulkitsevan artikkelin. Luettava materiaali on pääsääntöisesti suomeksi, mutta englanninkielisiä lähteitä käytetään, jos suomenkielistä käännöstä ei ole tarjolla. Kaksi ensimmäistä luentokertaa koostuvat luennoitsijoiden opetuksesta ja loput seminaarikerrat materiaalin pohjalta suoritettavasta keskustelusta.

Viikko 1. (23.1.) Johdatus skeptisismin historiaan I: Mitä on filosofinen skeptisismi

Viikko 2. (30.1.) Johdatus skeptisismin historiaan II: Skeptisismin eri vaiheita

Viikko 3. (6.2.) Antiikin skeptisismi I: Akateeminen skeptisismi (luettava klassikkoteksti: ote Ciceron Academicasta)

Viikko 4. (13.2.) Antiikin skeptisismi II: Pyrrhonistinen skeptisismi (luettava klassikkoteksti: ote Sekstos Empeirikoksen Pyrrhonismin pääpiirteistä)

Viikko 5. (20.2.) Skeptisismi keskiajalla I: Augustinus ja al-Ghazali (luettavat klassikkotekstit: otteet Augustinuksen Akateemikoita vastaan ja Jumalan kaupunki sekä al-Ghazalin Totuuden etsijät -teoksista)

Viikko 6. (27.2.) Skeptisismi keskiajalla II: Keskiaikaisia kiistoja (luettavat klassikkotekstit: ote Henri Ghentiläisen Summa Quaestionum Ordinariarumista, osa Pariisin 1277 oppituomioista, Nicholas Autrecourtilaisen Ensimmäinen ja Toinen kirje Bernardille sekä ote Jean Buridanin Kysymyksiä Aristoteleen Metafysiikasta -teoksesta

Viikko 7. (6.3.) Skeptisismi ja renessanssi: Pyrrhonismi, fideismi ja empiirinen fallibilismi (luettavat klassikkotekstit: otteet Michel de Montaignen Raimond Sebondin puolustuksesta sekä Fransisco Sanchesin Ettei mitään tiedetä -teoksesta)

Ensimmäisen Esseen palautus (deadline 13.3.)

Viikko 8. (20.3) Skeptisismi ja varhaismoderni tiede: Epäilyn metodi ja epäilyksetön tieto (luettavat klassikkoteksit: otteet René Descartesin Mietiskelyistä ensimmäisestä filosofiasta, Toisista (Marin Mersenne) ja Viidensistä (Pierre Gassendi) Vastaväitteistä ja Descartesin Vastauksista sekä Pierre Gassendin Epäilyjä ja vastaväitteitä Descartes metafysiikkaa vastaan -teoksesta.

Viikko 9. (27.3.) Skeptisismi modernilla ajalla: Humen empirismi ja skeptisismi (luettava klassikkoteksti: David Humen Akateemisesta eli skeptisestä filosofiasta)

Pääsiäsiloma 3.4. Ei opetusta!

Viikko 10. (10.4.) Skeptisismi 1900-luvulla I: Vaikutus Husserlin fenomenologiaan (luettava klassikkoteksti: ote Edmund Husserlin Fenomenologian ideasta)

Viikko 11.  (17.4.) Skeptisismi 1900-luvulla II: Moore ja Wittgenstein (luettavat klassikkotekstit: otteet G. E. Mooren Ulkomaailman olemassaolon todistuksesta ja Ludwig Wittgensteinin Varmuudesta teoksesta)

Viikko 12. (24.4.) Skeptisismi nykyajan epistemologiassa: Skeptikko teoreettisena harjoitusvastustajana (luettavat tekstit: ote Hilary Putnamin kirjasta Reason, Truth and History sekä Duncan Pritchardin artikkeli “Epistemological Disjunctivism and the Bioscopic Treatment of Radical Scepticism”)

Viikko 13. (2.5. Huom! Keskiviikko) Loppukeskustelu kurssilla heränneistä kysymyksistä

Toisen Esseen palautus (deadline 8.5.)

Kurssille osallistumisen välttämätön ehto on, että on aiemmin suorittanut perusopintojen tieto-opin ja filosofian historian kurssit.

Kurssin opetustyömäärä on 24 tuntia luento- ja seminaariopetusta. Luentomateriaalin lukeminen, alustusten valmistelu sekä kaksi kirjoitettavaa esseetä täydentävät viiden opintopisteen kokonaisuuden.

Kurssi edellyttää käytännössä tieto-opin perusteiden (opintojakson osa FILP5a) sisältöjen hallitsemista.

Kurssilla tarkastellaan länsimaisen liberalismin historiallisia ja teoreettisia lähtökohtia. Valtavirtaisen sopimusteoreettisen lähestymistavan lisäksi liberalistista yhteiskuntateoriaa ovat elähdyttäneet esimerkiksi erilaiset vapauden, demokratian ja tasa-arvon tulkinnat. Samoin sopimusteoreettiseen ajatteluun liittyvän individualistisen lähestymistavan rinnalla on tarkasteltu yhteisön ja instituutioiden merkityksiä modernin yhteiskuntateorian taustalla.

Kurssi koostuu johdantoluennosta, opiskelijoiden tekemistä esitelmistä ja tentistä. Esitelmät pohjaavat suomenkieliseen teksteihin, joissa käsitellään esimerkiksi John Locken (1632-1704), John Stuart Millin (1806-1873), Alexis de Tocquevillen (1805-1859), L.T. Hobhousen (1864-1929) ja Friedrich Hayekin (1899-1992) ajattelua.

Kurssin johdantoluennolla (23.1) sovitaan käytännön asioista.

Korvaavuus muissa oppiaineissa niiden omien vaatimusten mukaan.

Kurssilla käydään läpi Hegelin ensyklopedisen järjestelmän kolmas osa, nk. hengen filosofia. Se sisältää kolme pääosaa: mielen eli "subjektiivisen hengen" filosofia, yhteiskuntafilosofia eli "objektiivisen hengen" filosofia, sekä taidetta, uskontoa ja filosofiaa todellisuuden tarkastelun muotoina tarkasteleva "absoluuttisen hengen" filosofia. Suomennettu Oikeusfilosofia on tarkempi esitys objektiivisen hengen filosofiasta, tällä kurssilla käytetään Ensyklopedian kolmatta osaa, joka sisältää hengen filosofian vain pääpiirteissään. (Myös julkaistut luennot historian filosofiasta, uskonnon filosofiasta, estetiikasta ja filosofian historiasta ovat tarkempia esityksiä hengen filosofian eri teemoista. Vain subjektiivisen hengen filosofiasta Ensyklopedia on oikeastaan kattavin esitys).

Ensimmäisellä tapaamiskerralla (31.1) käydään läpi Hegelin systeemi pääpiirteissään, sekä esitellään Hegelin logiikkaa ja luonnonfilosofiaa. Lyhyesti tarkastellaan myös, miten Hegelin kolmiosainen systeemi, ja siihen johdatuksena toimiva varhaisempi teos Hengen Fenomenologia (1807) liittyvät toisiinsa. Suositeltava taustaesitys aiheesta: http://filosofia.fi/node/3538/

Lisäksi varsinaisilla tapaamiskerroilla (31.1. alkaen) käydään läpi tekstiä, osallistujille jaetaan alustusvuorot.

Ei ole huono ajatus valmistautua etukäteen lukemalla tekstin pikaisesti kertaalleen läpi, ja sitten kullekin viikolle käsiteltävä kerta. Aiheet ovat aika isoja kerralla käsiteltäväksi.  

Ohjelma tarkentuu vielä ensimmäisten kertojen jälkeen.

10.1 EI TAPAAMISTA

31.1. Johdantoluento + Johdanto: Hengen käsite ja kolmijako (§§377-387)

7.2. Antropologia: fysikaalinen sielu (§§387-402), Cosmo, Anna

14.2. -

21.2. Tunteva sielu, tottumus ja aktuaalinen sielu (§§403-412), Arttu, Sauli

28.2. -

7.3 Hengen fenomenologia: tietoisuus, itsetietoisuus ja järki (§§413-439) Anssi

14.3. Psykologia: mielteet ja representaatiot, mielikuvitus ja muisti (§§440-464)

21.3. Ajattelu, käyt. henki ja vapaus (§§465-482)

28.3.(tai 4.4) Obj.henki: oikeus, moraali, siveellisyys (§§483-516)

11.4 Perhe, kansalaisyhteiskunta, valtio (§§517-...547)

18.4. Universaali historia (§§     - 552)

25.4. Absoluuttinen henki: taide, uskonto, filosofia (§§553-577) 

2.5. Varalla

9.5. Varalla

(16.5)?

Osallistujille suositellaan myös osallistumista työseminaariin Axel Honnethin kirjasta "Freedom's Right", https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=37352

sekä halutessaan myös kansainväliseen Hegel- kongressiin: 

http://www.uta.fi/yky/en/hegelcongress2018/index.html