Vain aloittaville filosofian pääaineopiskelijoille (pakollinen) tarkoitettu johdatusjakso, jossa eri filosofian opettajat esittelevät filosofian tutkimusalueita omasta näkökulmastaan. Antaa yleiskuvan siitä, minkälaista filosofiaa Tampereen yliopistossa on opiskelijoille tarjolla.

Ohjelma (kaikki salit Pinni B:ssä):

ti 31.8. 13-15  B3111 Filosofian opiskelu Tampereen yliopistossa 1
Tommi Vehkavaara

ke 1.9. 10-12  B3110  Filosofian opiskelu Tampereen yliopistossa 2             
Tommi Vehkavaara

to 2.9. 10-12 B3110  LUENTO PERUUTETTU

pe 3.9. 10-12 B3111 Mitä filosofia on                     
Leila Haaparanta

pe 3.9. 12-14  B3111  Filosofian historia                                                      
Jani Hakkarainen

ma 6.9. LUENTO PERUUTETTU

ke 8.9. 10-12  B0039  Filosofia tieteenä                                      
Petri Ylikoski

pe 10.9.  10-12   B3111 Etiikka
Marika Enwald

ti 14.9. 14-16 B3111 Logiikka & kielifilosofia & metafysiikka                     
Leila Haaparanta

Suoritus luentopäiväkirjalla.

Tutustutaan länsimaisen filosofian kehitykseen antiikista 1800-luvulle sekä sen keskeisiin ajattelijoihin.

Luennot, jaettava oheismateriaali ja praktikum. Praktikum vain filosofian pääaineopiskelijoille.

Opintojaksolla käsitellään ainakin seuraavia aiheita:
- tieteen päämäärät
- havaintojen ja kokeiden teoreettinen tulkinta
- tieteellinen päättely
- kausaliteetti ja selittäminen
- tieteellinen realismi
- arvojen ja tosiasioiden suhde

Luentosarjalla esitellään etiikan keskeisimmät kysymykset ja tärkeimmät historialliset muotoilut (24h / 2 op). 
Lisäksi luontosarjan yhteydessä tentitään opiskelijan valinnan mukaan yksi seuraavista kirjoista (1 op):
- Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka;
- Kant, Critique of practical reason;
- Nietzsche, Moraalin genealogia.
Ks. tarkemmin TÄÄLTÄ.

Luentorunko:

7.10.    Johdanto, soveltavan etiikan ryhmätyön aloitus

14.10.  Soveltavan etiikan ryhmätyön käsittely

21.10.  Aristoteles

26.10. Huom. tiistai! Utilitarismi

28.10.  Kant

4.11.    Pahan ongelma

11.11.  Nietzsche, Freud ja kumppanit

18.11.  Ihmisen eksistenssistä (Heidegger)

25.11.  Kuolemasta

2.12.    Toiseuden ongelma (Lévinas)

9.12.    Tunnustaminen ja vieraanvaraisuus

16.12.  Tentti; jos kirjoittaa kirjasta esseen, tämä on viimeinen palautuspäivä.

Kurssin tavoitteet: Loogisten peruskäsitteiden, kuten formaalin kielen, loogisen totuuden ja loogisen seurauksen käsitteiden ymmärtäminen. Lause- ja predikaattilogiikan syntaksin ja intuitiivisen semantiikan sekä lauselogiikan luonnollisen päättelyn perusteiden hallinta. Perehtyminen malliteorian alkeisiin.

Ensimmäinen luento pe 17.9.

Ei opetusta perioditaukoviikolla (18-22.10.)

Luentotentti ke 1.12. klo 10.00-12.00 luentosalissa.

Uusintakuulustelu laitoksen rästitenttipäivänä 12.1.2011 klo 12-14.

Luentokalvot (pdf-tiedostoina): Osa 1, Osa 2, Osa 3, Osa 4, Osa 5 (kokonaan)

Harjoitukset:

Oheismateriaalia:

- Rantala & Virtanen: Logiikan peruskurssi. (2003, pdf-tiedosto, 96 s. Harjoitustehtäviä tässä.)

- Rantala & Virtanen: Joukko-opin alkeita (2003)

Luennossa käsitellään Kantin modernin maailman hahmottamisen kolmea keskeistä peruskäsitettä. Luennon yhteydessä tentitään Kantin kolme artikkelia sekä Foucaultin ja Habermasin artikkelit teoksesta Mitä on valistus (Vastapaino 1995). Teos on saatavissa pdf-muodossa verkossa (http://www.vastapaino.fi/vp/ekirjat/valistus.pdf).

Korvaavuus 3 op (PHILAI1b, PHILAIK6, PHILAIK7, PHILSY1e, PHILSY1f). Koko teoksen tenttimällä voi kasvattaa opintopistemäärää viiteen (PHILAI1b).

Kurssin alussa ( viikolla 37) tarkastellaan yleisesti analyyttista ja fenomenologista perinnettä ja niiden suhteita. Myöhempien luentokertojen (21.9., 28.9., 5.10., 12.10. ja 19.10) aiheina ovat Gottlob Frege, Edmund Husserl sekä hänen filosofinen ympäristönsä ja oppilaansa, Bertrand Russell, Wienin piiri ja Ludwig Wittgenstein, erityisesti ns. varhainen Wittgenstein. Työseminaarissa (23.9., 30.9., 7.10., 14.10. ja 21.10.) käsitellään muutamia Husserlin ja Russellin tekstejä kurssin alussa sovittavalla tavalla.

Kurssi suoritetaan tenttimällä luennot ja osallistumalla aktiivisesti työseminaariin. Suorituksen laajuus on 3 op. Tämän lisäksi voi kirjoittaa n. 10 sivun esseen (2 op), jolloin saa suoritetuksi kohdan PHILAI1b. Esseeaiheista sovitaan kurssin aikana. Kurssilla ja esseellä voi myös suorittaa osan kohdasta PHILSY1A Erityiskysymys: Moderni ja nykyajan filosofia.

Uusimman mannermaisen poliittisen filosofian tekstiseminaari: Rancière. (20 h / 2 op).

Tekstiseminaarissa luetaan yhdessä Jacques Rancièren pääteos La mésentente (on suom. Rancière: Erimielisyys, Tutkijaliitto, 2010).

Ryhmään oetetaan enintään 20 henkilöä, ennakkoilmoittautumiset sähköposteitse Susanna Lindbergille.

Seminaarin kulku:

Aineisto:

La mésentente. Galilée 1995.

Disagreement: politics and philosophy. Tr. Julie Rose, 1999.

Erimielisyys: politiikka ja filosofia. suom. Heikki Kujansivu, 2010.

Suoritus: kukin pitää esitelmän yhdestä luvusta.

Päivät:

7.10. Susanna Lindberg: Rancièren esittely

14.10. Jouni Vilkka: Erimielisyyden Esipuhe

21.10. Le commencement de la politique: demos

28.10. Le tort: politique et police

4.11. La raison de la mésentente

11.11. De l'archi-politique à la méta-politique

18.11. Démocratie ou consensus

25.11. La politique en son âge nihiliste

2.12. Kalle Honkanen alustaa Rancièren tekstistä "10 teesiä politiikasta". Se löytyy ranskaksi kirjasta Au bords du poliique, ja englanniksi se löytyy netistä tästä osoitteesta: http://www.scribd.com/doc/21247046/Ten-Theses-on-Politics-by-Ranciere

9.12. VIERAILULUENTO: Ari Hirvonen, oikeusieteen professori Helsingin yliopistosta, esitelmöi seminaarissamme otsikolla "Rancière ja Badiou Ranskan syksyssä 2010". Luento pidetään salissa PINNI B 4116. Luento on avoin kakille kiinnostuneille, tuokaa kavereita mukaan!

16.12. "Väärinymmärryksen" kääntäjä Heikki Kujansivu esitelmöi aiheella Rancière ja identiteetin politiikka.
Samassa yhteydessä kerätään opiskelijanumerot suoritusmerkintöjä varten.

Ilmoittautuminen sähköpostilla: susanna.e.lindberg[at]uta.fi

Periodeilla I ja III järjestetään
PHILPRO1a, 3 op, Argumentaatioanalyysin perusteet sekä filosofisen esitelmän muodolliset vaatimukset

Periodeilla II ja IV järjestetään PHILPRO1b tai PHILPRO2, 4 op, Proseminaariesitelmät

PHILPRO1 (7 op) koostuu siis kahdesta osasta: seminaariesitelmän tekoon valmentavasta alkuopetuksesta (PHILPRO1a, 3 op) ja varsinaisesta seminaariosasta (PHILPRO1b, 4 op), johon sisältyy yksi esitelmä, opponointi ja osallistuminen keskusteluun.

PHILPRO2 (4 op) on kuten PHILPRO1b. Ks. tarkemmin opetussuunnitelma.

Ohjelma:

                 Esitelmä                                        opponentti

27.10.                 Ei istuntoa

3.11.                   Ei istuntoa

10.11.

• Miika Haverinen: Searlen kiinalainen huone       Ville Mäkelä
• Merja Tikka: Tietoisuus buddhalaisuudessa         Janne Saaranen

 17.11.

• Paula Unkila: Eksistentialismi                               Merja Tikka
• Antti Virne: Arendt                                              Kaisa Karhu

 24.11.

• Anniina Käiväräinen: Nietzsche ja feminismi       Jenni Niinimäki
• Vesa Honkanen: "The Spreading of Disorder"    Henri Kultalahti

 1.12.

• Ville Mäkelä: Leibnizin monadologia                   Miika Haverinen
• Janne Saaranen: Etiikka ja eksistentialismi              Paula Unkila

 8.12.

• Kaisa Karhu: Ympäristöfilosofia                           Niko Suominen
• Henri Kultalahti: Taloustieteen filosofia              Vesa Honkanen

 15.12.

• Jenni Niinimäki: de Sade ja etiikka           Anniina Käiväräinen
• Niko Suominen: roolipeli taidemuotona             Antti Virne

Esitelmän aiheista sopiminen ennen lokakuuta sähköpostitse Susanna Lindbergin kanssa: susanna.e.lindberg@uta.fi.

Ohjelma:

7.10. Aura Valkonen: Aristoteleen fantasia, opp. Lauri Polvivaara

14.10. Elina Halttunen-Riikonen: Elizabeth Groszin sukupuoliteoria, opp. Jenna Leppänen

21.10. Antti Lepistö: Poliittisen tyylin teoria, opp. Tommi Rikkinen (?)

4.11. Jenna Leppänen: Merleau-Pontyn filosofia, opp. Jyrki Auer

11.11. Jyrki Auer: Hiljainen tieto, opp. Jere Jokinen

18.11. Jenni Nikkanen: Nietzschen nihilismi, opp. Elina Halttunen-Riikonen (klo 10-12 Pinni A2088)

2.12.  Jan Forsman: Descartes, opp. ?

2.12. (iltapäivä) Jere Jokinen: Intialaisen filosofian ja fenomenologia vertailua, opp. Jenni Nikkanen (klo 14-16 Pinni B3108)

9.12. Lauri Polvivaara (aihe harkinnassa), opp. Jan Forsman

9.12. (iltapäivä) Tommi Rikkinen: rauhan (tai sodan) filosofia, opp. ? (klo 14-16 Pinni B3108)

Mukaan tulee vielä Susanna Lankinen.

Filosofian jatkokoulutus- ja tutkijaseminaari - ohjelma:

ke 8.9. klo 15-17, Prof. Susan Haack (University of Miami):"Just Say 'No' to Logical Negativism", Pinni B3107

19.10. Antti Keskinen (Tampereen yliopisto): "De Re Modality and Quine's Epistemology of Ontology"

ti 26.10. 14-16, Tomi Kokkonen ja Samuli Pöyhönen (Helsingin yliopisto): "Olemukset piilopremisseinä argumentaatiossa"

ti 2.11. 14-16, Boyan Manchev (New Bulgarian University): "Ontologies of the Event and Ontologies of Metamorphosis"

9.11. Teemu Toppinen (Helsingin yliopisto): "Frege - Geach-ongelma ja hybridiekspressivismi"

23.11. Jenni Tyynelä (Tampereen yliopisto): "Fiktiot ja emootiot"

31.11. PERUTTU

7.12. PERUTTU

ti 14.12. klo 10-12 Pinni B3109
John T. Lysaker (Emory University): "Benjamin and Some Questions of Form" (ei istuntoa klo 14-16).

Huom! Ei istuntoa jollei esitelmää ole ilmoitettu.

Yleiskuvaus: Kurssi on yleistieteellinen ja se koostuu luento-osuudesta ja keskusteluista, joita käydään luentojen ja ennakolta jaettujen tekstien pohjalta. Tekstit edustavat toisaalta eri ihmistieteitä toisaalta tieteentutkimusta ja -filosofiaa ja niiden kautta on tarkoitus avata tieteenfilosofisia kysymyksiä erityistieteiden ongelmien näkökulmasta. Kurssin lähtökohta on käytännönläheinen ja sen yhtenä päämääränä on tarkastella filosofisten ja erityistieteellisten kysymysten välistä dialektiikkaa.  Siis avata tutkimukseen näkökulma, joka ei nykyään enää ole itsestään selvä.

Sisältö: Tieteenfilosofisia ongelmia tarkastellaan toisaalta positivismin toisaalta hermeneuttisen (ymmärtävän) tietoteorian näkökulmasta. Tarkoituksena ei ole vastakkainasettelu vaan pyrkimyksenä on nostaa esiin niitä erilaisia kysymyksenasettelun muotoja, jotka ovat historiallisesti määrittäneet ihmistieteiden käsitteen- ja teorianmuodostusta ja metodisia lähtökohtia, kuten selittämisen ja ymmärtämisen problematiikkaa. Kurssilla esiteltävien asiakokonaisuuksien taustalta löytyy sellaisia ajattelijoita kuin Wilhelm Dilthey, Thomas Kuhn, Karl Popper, Jürgen Habermas, Hans-Georg Gadamer, Mark Bevir, Richard Dawkins ja Daniel Dennet, mutta kurssin tarkoituksena ei ole esitellä yksittäisiä tutkijoita vaan keskustellen pohtia keskeisiä historiallisesti muotoutuneita tieteenfilosofisia ongelmia. Kurssin tarkoituksena on myös avata näihin ongelmiin tieteenalakohtaisesti mahdollisimman laaja näkökulma.

Ennakkoilmoittautuminen kurssille 1.9.2010 mennessä osoitteeseen: erna.oesch@uta.fi.

Opintojakso antaa yleiskuvan nykymetafysiikan peruskäsitteistä ja ongelmista sekä metafysiikan historiasta.

Kurssi järjesteään yhteisopetuksena avoimen yliopiston kanssa.

Kokonaisuuden PHILAIK6 4 op voi suorittaa tenttimällä lopputentin yhteydessä yhden seuraavista:

o Hannah Arendt, The human condition (Vita activa. Ihmisenä olemisen ehdot).

o Hans Jonas: The principle of responsibility

o Judith Butler: Gender trouble (Hankala sukupuoli)

Kurssille osallistuminen edellyttää että PHILPE 6 Johdatus yhteiskunta-ja kulttuurifilosofiaan on suoritettu (tai tentitään viimeistään periodin III kirjatentissä).

• 12.1. Johdanto: Yksin vai yhdessä?
• 19.1. Poieettinen ja praktinen politiikka? Platon vai Aristoteles
• 26.1. ei luentoa
• 2.2. Ihmisluonnon raadollisuudesta (Hobbes & co)
• 9.2. Turmelemattoman ihmisluonnon hyvyydestä (Rousseau)
• 16.2. Yhteiskunta järjen toteutumana (Hegel)
• 23.2. Suvereenin järjen tuhoisa voima (Schmitt, Heidegger, Arendt)ei luentoa
• 2.3 perioditauko
• 9.3. Liberaalidemokratian itseymmärrys (Habermas, Honneth, Rawls)
• 16.3. Modernin mailman torjuttu toinen: ympäristö, sukupuoli, kolonialismi
• 23.3.  Globaalin maailman asukkaat: singulaarien yhteisö (Nancy, Agamben, Negri)
• 30.3. Tentti

Rästitentti on yleisenä tenttipäivänä 8.4. Ilmoitautuminen Wentin kautta kohtaan PHILAIK6 - mainitse että kyse on luentotentistä.

Ohjeet luentopäiväkirjan laatimiseen

Ohjeet esseen laatimiseen

Kurssi sisältää seuraavat luennot:

1.    Logiikan ja rationaalisuuden käsitteet

2.    Ns. logiikan peruskielen rakenne

3.    Naturalistinen ja ei-naturalistinen logiikka

4.    Klassiset ja ei-klassiset logiikat

5.    Mahdolliset maailmat ja rationaalisuus

6.    Logiikka ja teoreettinen rationaalisuus

7.    Teoreettisen rationaalisuuden käytännöllisyys

8.    Käytännöllinen rationaalisuus

9.    Rationaalisuus ja normatiivisuus

10.   Rationaalisuus ja moraali

11.   Irrationaalisuus ja rationaalisuuden paradoksit

12.   Rationaalisuus, tieto ja erityistieteet

Luentojen ohella osallistutaan harjoituksiin, joita on 3-5 kertaa. Loppukuulustelussa suoritetaan luennot ja niillä annettava oheislukemisto. Suorituksen laajuus on 5 op.

Kurssilla tarkastellaan Michael Polanyin (1891-1976) kehittämää hiljaisen tiedon käsitettä sekä 1990-luvun alusta virinnyttä hiljaisen tiedon tutkimusta eri tieteen aloilla.

Kurssi käy läpi Polanyin teorian suhdetta traditionaaliseen tietoteoriaan, 1900-luvun tieteenfilosofiseen keskusteluun sekä 1900-luvun lopun kognitiotieteen ja organisaatiotutkimuksen käsityksiin kollektiivien tietämyksestä. Kurssilla pohditaan myös kehon roolia tiedonmuodostuksessa, tiedon ja vallan suhdetta sekä hiljaista tietoa tieteellisessä keksimisessä.

Kurssin sisältö:

1. Johdatus hiljaiseen tietoon (Polanyi, Platon, hahmopsykologia, Freud)
2. Tietoteoreettinen keskustelu ja hiljainen tieto (Platon, 1900-luvun analyyttinen filosofia, kognitiotiede, organisaatiotutkimus, tieteenfilosofinen keskustelu, Kuhn)
3. Michael Polanyin (1891-1976) käsitys hiljaisesta tiedosta
4. Fenomenologia, kehollisuus ja hiljainen tieto (Maurice Merleau-Ponty, Husserl, feministinen epistemologia)
5. Kieli ja hiljainen tieto (Wittgenstein, Austin, Heidegger, Lakoff & Johnson, Sheets-Johnstone)
6. Taito ja oppiminen (Aristoteles, Ryle, Casey, Dewey, Argyris & Schön, piilo-opetussuunnitelma)
7. Asiantuntijuus ja hiljainen tieto (H. Dreyfus, jaettu asiantuntijuus, negatiivinen asiantuntijuus)
8. Tiedon jakaminen, Ikujiro Nonaka ja käytäntöyhteisöt (SECI-malli, Lave & Wenger, transaktiivinen muisti, ryhmäharha)
9. Hajautettu kognitio, tila ja paikallisuus (Hutchins, Lefebvre, Ba, Haraway, indigenous knowledge)
10. Tieto ja valta (Habermas, Foucault, Butler)

David Harveyn luennoilla perehdytään Marxin Pääomaan. Kurssin runkona toimivat Harveyn luennot Pääoman ensimmäisestä osasta (http://davidharvey.org/reading-capital). David Harvey on luennoinut lähes 40 vuotta Pääomasta ja on tällä hetkellä kansainvälisesti tunnetuimpia Marx-tutkijoita. Harvey toimii tällä hetkellä professorina City University of New Yorkissa (CUNY) ja toimii The Center for Place, Culture and Politics -keskuksen johtajana.

Kurssi koostuu 15 kokoontumiskerrasta, jotka kestävät 3 tuntia. Luentosarjan aluksi on yleinen johdatus Marxin ajatteluun ja marxismin kontekstualisointia nykyaikaan. Varsinaisilla luennoilla katsotaan kahden tunnin mittainen Harveyn pitämä Pääoma-luento, jonka jälkeen keskustellaan yhdessä luennon teemoista.

Kurssia tukee perehtyminen Pääomaan Harveyn luentojen rinnalla.

Suoritustapa: aktiivinen osallistuminen + essee tai oppimispäiväkirja (7-10 liuskaa)

Kurssille otetaan 30 opiskelijaa.

Korvaa 2 op kohdasta PHILAI 2 tai PHILSY1A

Koko opintojakson PHILAI 2 (4 op) suorittamiseksi suositellaan osallistumista myös Timo Vuorion kurssille METODI JA OBJEKTI: KIELELLINEN KÄÄNNE 1900-LUVUN FILOSOFIASSA.

• 13.1. Husserlin teoria subjektista
• 20.1. Heideggerin ajatus Daseinista
• 27.1. Kuolema: negatiivisuuden musta aukko (Kojève, Bataille, Blanchot)
• 3.2. Teorioita syntymisestä: alkuräjähdys (Arendt, Nancy)
• 10.2. Pitkästyminen ja ajankulu (Heidegger, Benjamin)
• 17.2. Tiedostamattomasta ja ruumiillisuudesta (Merleau-Ponty, Lacan)
• 24.2. Filosofian subjektin jäänteet ja jäljet (Derrida, Lacoue-Labarthe)
• 3.3. Vieras ja tunkeilija (Lévinas, Derrida)
• 10.3. Erämaavaellus ja erillisten yhteisö (Deleuze, Blanchot, Nancy)

Loppukuulustelu 18.3. (ei erillistä ilmottautumista)

Rästitentti on yleisenä tenttipäivänä 8.4. johon ilmoittautuminen tapahtuu sähköisessä ilmoittautumisessa kohtaan PHILAI2. Huom. mainise ilmaittautuessasi että kyseessä on Lindbergin luentokurssin uusintatentti.

Ohjeet mahdollisen luentopäiväkirjan laatimiseen

Osa 1: PHILPRO1a Argumentaatioanalyysin perusteet, to klo 10-13

(I-proseminaarilaisille, 3 op)

Kurssin tavoitteena on perehtyä argumentaatioanalyysin perusteisiin ja esitelmän muodollisiin vaatimuksiin.

Edellytyksenä filosofian perusopinnot. Osallistuminen kaikkiin istuntoihin pakollista.

Oheiskirjallisuutta:

Kakkuri-Knuuttila (toim.) Argumentti ja kritiikki

Watson: Writing Philosophy

• 13.1 klo 10-13. Proseminaarin kokoontuminen, sovitaan esitelmien aiheet, opponentit ja päivämäärät. Sekä I-että II-proseminaarilaisia pyydetään tulemaan paikalle tai otamaan yhteyttä proseminaarin vetäjään.
• 20.1.
• 27.1.
• 3.2.
• 10.2. klo 10-12.

Osa II: PHILPRO1b Proseminaari, to klo 10-13

(I- ja II-proseminaarilaisille, 4 op)

13.1. Proseminaarin kokoontuminen, sovitaan esitelmien aiheet, opponentit ja päivämäärät. Sekä I-että II-proseminaarilaisia pyydetään tulemaan paikalle tai otamaan yhteyttä proseminaarin vetäjään.

Kurssilla kirjoitetaan yksi seminaariesitelmä, esitetään se, opponoidaan jonkun toisen esitelmä ja osallistutaan keskusteluun.

Proseminaarilaiset jaetaan kahteen ryhmään, joista toista vetää yliopistonlehtori Susanna Lindberg (Susanna.E.Lindberg@uta.fi) ja toista professori Jaana Parviainen (jaana.parviainen@uta.fi)

Esitelmistä on suotavaa keskustella seminaarin vetäjän kanssa joko sähköpostitse tai vastaanotolla Pinni B2003 ja B2005, ke klo 13-14.

Ryhmä A, vetäjä Susanna Lindberg, klo 10-13, Pinni A 3112

Päivä          Esitelmä                                    Opponentti

14.4.        Milka Toikko                            Janne Aejmalaeus                   

               Tuomas Lepistö                       Milka Toikko 

21.4.        Janne Aejmalaeus                    Tuomas Lepistö                     

               Antti Kilpijärvi                         Jere Ketola                             

28.4.        Antti Suonio                            Miika Salo      

               Henri Kultalahti                       Lauri Lahikainen                    

5.5.          Jere Ketola                             Jenni Niinimäki          

               Miika Salo                               Henri Kultalahti         

12.5.       Jenni Niinimäki                         Antti Kilpijärvi

              Lauri Lahikainen                        Antti Suonio

Ryhmä B, vetäjä Jaana Parviainen, klo 10-13, Pinni B3030

Päivä           Esitelmä                                   Opponentti

10.2.      klo 12-13: Proseminaarin järjestäytyminen , Pinni A3112

21.4.       Jukka Kuosma                       

              Tiina Oikarinen                                             

28.4.       Miika Haverinen        

              Kalle Virtanen                        

5.5.         Paula Rekola                                      

              Ville Virtanen                   

12.5.       Kimmo Tulijoki                                             

              Tomi Mikkola                                    

Filosofian syventävien opintojen seminaarin yhteydessä suoritettava harjoituskurssi.

Alustava ohjelma:

Torstaisin klo 10-12, Pinni B 4115

13.1. Seminaarin järjestäytyminen

27.1. Filosofinen kirjoittaminen ja argumentaatio (luento)

3.2. Susanna Lankinen: Näkökulmia filosofiseen keskusteluun kivusta, opp. Aura Valkonen

10.2. Filosofinen kirjoittaminen ja argumentaatio (luento)

17.2. Aura Valkonen: Järki ja ymmärrys uusplatonistisessa traditiossa, opp. Lauri Polvivaara

24.2. Lauri Polvivaara: Shestovin antirationalismi, opp. Jan Forsman

10.3. Tommi Rikkinen: Väkivallan käsite, opp. Janne Alaloukusa

17.3. Jan Forsman: Descartesista,  opp. Jere Jokinen

24.3. Janne Alaloukusa: Syömishäiriöiden filosofia, opp. Tommi Rikkinen

14.4. Jere Jokinen: Sartren ja intialaisen filosofian tietoisuusnäkemykset

12.5. Jere Jokinen, aihe sovitaan myöhemmin

Jyrki Auer: Hiljainen tieto, aika sovitaan myöhemmin

Jenna Leppänen: Merleau-Pontyn filosofia, aika sovitaan myöhemmin

Kurssille ilmoittaudutaan ennen sen alkamista kirjoittamalla nimi listalle osoitteessa Pinni B 2061 (ilmoitustaulu).

Filosofian jatkokoulutus- ja tutkijaseminaari - ohjelma:

18.1. FT Petri Räsänen: Globalisaatio, markkinat ja vapaus

25.1. Alma Korko: Tiedon kohde G.E. Mooren varhaisessa arvostelmateoriassa

2.2. Timo Vuorio: Richard Rorty ja kielellinen käänne

22.2. Ismo Koskisen esitelmä siirtynyt kahdella viikolla (ks. alla)

8.3. Ismo Koskinen: Raili Kaupin filosofinen kehitys

to 10.3. klo 12-14, Pinni B3109 (huom! poikkeuksellinen aika) Dr. Peter Trawny: What is an Intense Experience? Henri Bergson's Essai sur les données immédiates de la conscience

15.3. YTT, akatemiatutkija Sergei Prozorov (Helsingin yliopisto): Three Concepts of the World: From the Universe to the Void

29.3. Paula Kaukiainen: Taidekasvatuksesta

5.4. Tiina Aliklaavu: A Possibility for an Ontological Ethics in Architectural Conservation

12.4. FT Jani Hakkarainen ja FT Markku Keinänen:
Trooppinominalistinen vastaus Bradleyn relaatio-regressiolle

to 28.4. klo 14-16, Pinni B3111 (huom! poikkeuksellinen aika), Taru Heinonen: Empatiasta

3.5. 

10.5. 

17.5. Jenni Tyynelä: Fiktion paradoksi

toukokuun lopulla: Prof.  Peter Hyltonin tohtoriohjelmakurssi

Tieteenalat ylittävällä ilmaisulla kielellinen käänne on alun perin kuvattu 1900-luvun analyyttista filosofiaa. Kyse ei ole vain yhdestä filosofian osa-alueesta (kielifilosofiasta), vaan kaiken filosofisen tutkimuksen läpäisevästä metodista, jonka mukaan sanojen tai lauseiden kielellinen merkitys on filosofisen analyysin kohde. Ajatukseen sisältyi aikoinaan oletus huomattavasta filosofisesta edistysaskeleesta. Kurssilla tarkastellaan 1900-luvun analyyttista filosofiaa ja sen keskeisiä oppeja, suuntauksia ja edustajia tästä erityisestä metafilosofisesta näkökulmasta.

Tunteita ja moraalia käsittelevä lyhyt luentosarja alkaa keskiviikkona 9.3. Pinni A:n salissa 5060. Muut luennot ovat 16.3., 23.3., 6.4. ja 13.4. Kurssilla käsitellään järjen ja tunteiden suhdetta, tunteita koskevia teorioita, kuten kognitiivisia ja affektiteorioita, empatiaa ja sympatiaa sekä moraalipsykologiaa. Luennoilla tutustutaan myös kirjallisuuden filosofiaan, sillä yhtenä teemana ovat lukijan tunteet ja empatia fiktiivisiä henkilöhahmoja kohtaan. Jenni Tyynelä on toisena opettajana kurssilla ja vastaa ensi sijassa kirjallisuuden filosofiaa koskevasta osasta. Luentojen yhteydessä annetaan kirjallisuutta, jonka voi suorittaa yhdessä luentojen kanssa ja saada kurssista 3 op. Suoritukseksi käy myös essee, joka voi olla 3 - 5 op:n laajuinen.

Jenni Tyynelän kalvot.

Oheislukemistoa:

James, William, ?What is an Emotion?? (1884), teoksessa W. James, Collected Essays and Reviews, Russell&Russell, New York, 1969, s. 244 ? 275 (artikkeli on verkossa, ks. Classics in the History of Psychology.)

http://psychclassics.yorku.ca/James/emotion.htm

Gendler, Tamar Szabó, ?The Puzzle of Imaginative Resistance?, The Journal of Philosophy Vol 97, No 2 (2000), 55 ? 81.

http://helios.uta.fi:2158/stable/2678446

Roberts, Robert C., ?Solomon on the Control of Emotions?, Philosophy and Phenomenological Research  44 (1984), 395 ? 403.

http://helios.uta.fi:2158/stable/2107692

Roberts, Robert C., ?What an Emotion Is: A Sketch?, The Philosophical Review 97 (1988), 183 ? 209.

http://helios.uta.fi:2158/stable/2185261

Roberts, Robert C., ?Emotions as Judgements?, Philosophical and Phenomenological Research 59 (1999), 793 ? 798.

http://helios.uta.fi:2158/stable/2653799

de Sousa, Ronald, ?Emotion?, Stanford Encyclopedia of Philosophy

http://plato.stanford.edu/entries/emotion/

Liikkeestä ja mobiilisuudesta on tullut monien tieteenalojen uusi tutkimuskohde viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä kurssilla tutustutaan fenomenologian ja kognitiotieteen piirissä käytyyn keskusteluun liikkuvan kehon ja liikkumisen ontologisista ja epistemologisista ehdoista. Kurssilla perehdytään mm. Edmund Husserlin ja Maxine Sheets-Johntonen liikkeen fenomenologiaan, James Gibsonin silmän liikettä koskevaan tutkimukseen sekä Raymond Gibbsin ja Alva Noën filosofiseen kognitiotieteeseen.

Kurssi koostuu luennoista sekä seminaarityöskentelystä, jossa käsitellään aiheeseen liittyviä artikkeleita

Tutkimusetiikka-kurssin tavoitteena on herättää jatko-opiskelija tiedostamaan omaan tutkimuksen tekoon liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä tieteeseen ylipäätänsä liittyviä arvovalintoja.  Toisaalta kurssi tarjoaa tilaisuuden keskustella tutkimuseettisistä kysymyksistä, joita jatko-opiskelija on mahdollisesti jo kohdannut tutkimustaan tehdessä. Kurssilla tutustutaan tutkimuseettiseen normistoon (mm. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsittely sekä ihmistieteellisen tutkimuksen eettisiin käytäntöihin sekä ihmistieteellisen tutkimuksen eettisiin suosituksiin). Kurssilla pohditaan tutkimuksen tekemiseen, tieteen etiikkaan ja tutkijan arvovalintoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä käytännön esimerkkien avulla. Kurssin tavoitteena onkin herättää opiskelija ymmärtämään oman tutkimuksensa eettistä luonnetta ja valintojensa eettisiä ulottuvuuksia. Samalla kurssin tavoitteena on selventää tutkijan ammatti-identiteettiä ja roolia yliopistossa ja yhteiskunnassa, tutkimuksen tekoon liittyviä arvovalintoja sekä tutkimuksen tekoon liittyviä kysymyksiä yhteiskunnallisesta vastuusta.

Kurssi koostuu luennoista, tutkimuseettisten kysymysten pohdinnasta sekä suullisesta esitelmästä, jossa jatko-opiskelija voi pohtia omaan tutkimuksensa liittyviä tutkimuseettisiä kysymyksiä. Kurssin voi suorittaa esseellä tai tenttimällä.

TUTKIMUSETIIKKA-KURSSIN SISÄLTÖ:

8.4.2011 Perjantaina klo 10-16

1. Mitä on tutkimusetiikka?

2. Tutkimuseettinen normisto

3. Tutkimuksen aiheenvalintaan ja tutkimuksen tekemiseen liittyvät eettiset näkökannat

4. Ihmistutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset

15.4.2011 Perjantaina klo 10-16

4. Lähdekirjallisuuteen ja tulkintaan liittyvät eettiset kysymykset

5. Tutkimuksen raportointiin ja julkaisemiseen liittyvät eettiset kysymykset

6. Tiedeyhteisöön ja asiantuntijana toimimiseen liittyvät eettiset kysymykset

29.4. 2011 Perjantai klo 10-16

Opiskelijoiden esitelmiä omista tutkimuseettisistä kysymyksistä.

6.5. 2011 Perjantai 10-16

Opiskelijoiden esitelmiä omista tutkimuseettisistä kysymyksistä.

Yhteenveto kurssista

Ennakkoilmoittautuminen viikko ennen kurssin alkamista.

Kohderyhmä: Kurssi on suunnattu eri alojen jatko-opiskelijoille, eikä se edellytä erityisiä taustaopintoja. Opetuksessa opiskelijat voidaan koota tieteenalakohtaisiksi työryhmiksi, joissa keskitytään erityisesti oman alan argumentaatioon.

Vastuulaitos: Historiatieteen ja filosofian laitos, filosofian oppiaine 

Sisältö:

1. Argumentit ja niiden analyysi: argumenttien rakenne ja kieli
2. Argumenttien lajit ja virhepäätelmät
3. Induktiivisten argumenttien lajeja: tilastolliset ja analogiaan perustuvat argumentit, kausaalinen päättely
4. Deduktiivisten argumenttien lajeja: ehdolliset argumentit, hypoteettiset ja kategoriset syllogismit
5. Tieteellinen päättely: tieteen menetelmät, argumentaation rooli tieteessä

Kurssin suoritus: Kurssin suoritus edellyttää luentojen tiivistä seuraamista sekä niillä annettujen harjoitustehtävien tekemistä. Kurssiin ei sisälly varsinaista kuulustelua, mutta lopuksi annetaan hieman laajempi harjoitustyö, joka pyritään yhdistämään osallistujan omaan tieteenalaan ja tutkimusongelmaan.

Each course meeting is envisaged as consisting of a lecture followed by questions and general discussion.

Some recent commentators have given accounts of twentieth-century analytic philosophy and its history that gives relatively little weight to the role played by modern logic. These seminars will, to the contrary, emphasize that role, although not to the exclusion of other factors. Among the (interlocking) themes which will be discussed (time permitting) are:

• Logicism, the reduction of arithmetic to logic; this idea was advanced by Frege and by Russell and plays a fundamental role in the early history of twentieth-century analytic philosophy. In particular, the central idea of philosophical (logical) analysis is greatly influenced by logicism, although that idea later develops in other ways.

• The idea of a Logically Perfect Language, a framework for all thought and knowledge. This idea is perhaps implicit in the work of Frege and becomes explicit in Russell (and in Wittgenstein?s early work). In the form that it takes, it is unthinkable without modern logic. It is closely related to:

• The idea of nonsense, meaninglessness, especially as applied to philosophical claims and questions. This idea is often associated with verificationism or some forms of empiricism. We will emphasize a logical idea of meaninglessness, which, again, is implicit in the work of Frege and Russell, and becomes explicit in the early work of Wittgenstein.

• The differences, as well as the similarities, between the Germanophone (Fregean) and the Anglophone (Russellian) origins of analytic philosophy, and the lasting significance of the differences. Of particular importance here is the picture that Russell has of knowledge, especially empirical knowledge, and his use of logical techniques to support and extend that picture.

• The idea of logic as constitutive of knowledge, as it appears Carnap?s Der Logischer Aufbau der Welt (at least on some interpretations of that work).

• The relativisation of logic (the Principle of Tolerance), as it appears in Carnap?s Logische Syntax der Sprache and subsequent works. This idea was fundamental to Carnap?s mature work and, in particular, to his rejection of (other forms of) philosophy.

• Quine's rejection of the two ideas listed immediately above, and the pragmatic role that logic plays in his philosophy (and in the revival of metaphysics that was perhaps made possible by his work?although certainly not endorsed by him).

Reading list

Here's a link to Professor Hylton's page at UIC:
http://www.uic.edu/depts/phil/bios/hylton.htm