15.12.2022 Agatha Christie: Stylesin tapaus
Stylesin tapauksesta on useita painoksia, tässä esittelyssä on kotikirjahyllystämme löytyvä SAPO-sarjan pehmeäkantinen versio, 7. painos vuodelta 1990, ISBN 951-0-01307-2. Suomentajana on Paavo Lehtonen, kustantaja WSOY, Juva. Varhaisin suomennos Stylesin tapauksesta ilmestyi vuonna 1970 ja viimeisin versio on vuodelta 2020.
- Agatha Mary Clarissa Christie (o.s. Miller)
- Salanimi: Mary Westmacott, useita kaunokirjallisia romaaneja, joissa teemana usein ihmissuhteet
- Syntynyt 15. syyskuuta 1890 Torquay, Devon – kuollut 12. tammikuuta 1976 Wallingford, Oxfordshire
- Christien Hiirenloukku näytelmää on esitetty vuodesta 1952, 70-juhlavuosi on siis meneillään!
Stylesin tapaus on Agatha Christien esikoisteos, kirja on ensimmäiseksi teokseksi varsin viihdyttävä ja sujuva. Christie kirjoitti käsikirjoitusta jo vuonna 1916, mutta kirja ilmestyi myyntiin vasta vuonna 1921, tätä ennen Stylesin tapaus oli ehditty julkaista jatkokertomuksena The Weekly Times -lehdessä. Stylesin tapaus sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikaan, ja lukija saa heti kättelyssä tutustua kapteeni Hastingsiin, joka myös toimii tarinan kertojana minämuodossa. Kirja alkaa siitä, että Hastings on haavoittunut sodassa ja on sairaalajakson jälkeen toipumassa lomalla. Hän tapaa sattumalta vanhan ystävänsä John Cavendishin, joka kutsuu Hastingsin sukukartanoonsa Styles Courtiin. Hastings törmää pienellä paikkakunnalla myös Belgiasta sotaa paenneeseen ja poliisivoimista eläköityneeseen Hercule Poirotiin, jonka Hastings tuntee entuudestaan. Christie sanoikin jälkeen päin, että hän teki Poirotin hahmosta liian vanhan, koska tämä oli jo alkuunsa eläkeikäinen ja seikkailut jatkuivat aina 1970-luvulle asti. Kirjassa ensiesiintymisensä tekee myös Scotland Yardin komisario James Japp.
Alkuasetelmana on John Cavendishin varakkaan sukulaistädin, Emily Inglethorpin, kuolema. Hänen aviomiehensä Alfred Inglethorp on huomattavasti nuorempi puolisoaan ja kun rouva kuolee strykniinimyrkytykseen, kaikkien epäilykset kohdistuvat aviomieheen, jota kaikki sukulaiset ja lähipiiri vihaavat. Asia kuitenkin mutkistuu ja näyttää siltä, että aviomiehellä on vankkumaton alibi, kuka siis teki murhan? Juoni polveilee mutkitellen, rouva Inglethorpin sukulaisia ja tuttavia epäillään vuoron perään, mukaan lukien Hastingsin ystävä John Cavendish ja hänen vaimonsa Mary. Kirjassa on sanallisten vihjeiden lisäksi kartanon pohjapiirroksia ja katkelmia kirjeistä lukijan tulkittavaksi. Suomalaiselle lukijalle tuon aikaisen englantilaisen lain tuntemus voi olla vaikeaa hahmottaa, mutta lain kiemuroita on kyllä kuvattu ihan ymmärrettävästi. Monien käänteiden jälkeen murhaaja saadaan selville, kun Poirot’n taipumus kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin, on ratkaiseva tekijä tapauksen selvittämiseksi.
Christien työskentely apteekissa oli alkusysäys dekkarin juonelle, hänelle oli kertynyt hyvä tuntemus erilaisista lääkkeistä, myrkyistä ja niiden vaikutuksista. Ehkä vielä vaikuttavampi seikka käsikirjoituksen aloittamiseen yleensäkin, oli hänen siskonsa Madgen mielipide, ettei Agatha pystyisi kirjoittamaan salapoliisikertomusta. Christie otti haasteen vastaan ja loppu onkin historiaa.
Teksti: Sari Mäkelä, tietoasiantuntija
Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki joulukalenterin lukuvinkit kirjaston verkkosivuilta
