8.12.2022 Pekka Tarkka: Nuori Aaro – Hellaakosken tiede, taide ja runous 1893-1928
Aaro Hellaakoski syntyi vuonna 1893 Oulussa ja vietti lapsuutensa siellä. Pisimpään hän asui Helsingissä. Hänellä oli kuitenkin vahva suhde myös Tampereeseen. Aaron isä, Antti Rieti Helaakoski (huom. yhdellä l-kirjaimella) sai vuonna 1912 maantiedon lehtorin viran Tampereen reaalilyseosta. Aaro vietti paljon aikaa perheensä luona Tampereella, vaikka oli jo nuori aikuinen. Vuonna 1917 isän perhe vakiintui asumaan Pispalaan, kun he ostivat Pispalan kaupungin puoleisesta laidalta talon osoitteesta Pispalanharju 1. Pispalasta tuli nuoren Aaronkin tukikohta, johon saattoi palata äidin ruokapatojen ääreen.
Aaro Hellaakoski oli modernin, vapaamittaisen runon uranuurtajia Suomessa. Hän oli rytmin taitaja, joka joskus pyrki jopa runokirjojen graafisilla ratkaisuilla rytmittämään runoja. Nuorelle Aarolle tärkeitä esikuvia ja ystäviä olivat muun muassa kirjailijat Juhani Siljo ja V.A. Koskenniemi.
Aaroa kiinnostivat muutkin taiteenalat kuin runous. Hän seurasi kuvataiteita ja kirjoitti taidenäyttelyistä kritiikkejä eri lehtiin. Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli Aaro Hellaakosken hyvä ystävä. Heistä tuli sukulaisia, kun Aaro meni naimisiin Wäinö Aaltosen sisaren Lempin kanssa. Lempi Hellaakoski toimi opettajana kuten Aarokin. Sen lisäksi hän harrasti musiikkia. Pekka Tarkan mukaan avioliitto oli harvinaisen onnellinen. Ehkä se heijastuu tästä Hellaakosken runosta:
”Niin pieniksi kasvoimme
äskettäin
olit vaahteran lehdellä
vierelläin
niin väljästi mahduimme
sekunnin rakoon
kuin aika ois antaunut
onnemme jakoon.”
Ammatillisesti Aaro seurasi isänsä jalanjäljissä. Hän opiskeli maantiedettä ja geologiaa Helsingin yliopistossa. Jo nuorena hän oli ollut isän apumiehenä, kun isä keräsi aineistoja väitöskirjaansa varten Suur-Saimaan rantojen vesien vaihteluista. Myös Aaro teki väitöskirjan maantieteen alalta.
Sanomalehtitoimittajan ura olisi ollut Aaro Hellaakoskelle yksi mahdollinen. Parempi leipäpuu näytti kuitenkin olevan opettajan ammatti kuten isällä. Helsingin tyttönorssista tuli Aaron monikymmenvuotinen työpaikka. Aaro Hellaakoski kuoli 1952.
Lopuksi Hellaakosken kirjoittama mielestäni maailman kaunein pientä lasta kuvaava runo:
”Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss’ on sepposenseljällään,
suu pieni ja hampaaton.
Se naurua on!
Suu pieni, sua mikä naurattaa?
Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
Näin kyselen turhaan lapseltain.
Se nauraa vaan.
Se on lämmintä maitoa pullollaan.
Sill’ on äidin suukkonen otsallaan.
Se on kurkkua myöten kylläinen
peto pikkuinen.
Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat.
Sinä siunaat kättemme toukomaat.
Nyt vasta ne tähkän kantaa:
Sinä annat meidän antaa.”
Teksti: Eija Poteri, tietoasiantuntija.
Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki joulukalenterin lukuvinkit kirjaston verkkosivuilta
