Akateemista keskustelua ja leikkimieltä - tällaista on opiskella teatteritaidetta Nätyllä
Teatteritaiteen tutkinto-ohjelman eli tuttavallisemmin Nätyn uusien opiskelijoiden johdantokurssi päättyi lokakuun puolivälissä. Mitä uudet opiskelijat ajattelevat teatteritaiteen opinnoista Tampereella tähän mennessä?
– Olen tosi kiitollinen, hymyilyttää paljon, kertoo Sulo Siikaranta.
– Tänä syksynä olen innostunut vain lisää siitä, että saan opiskella tätä, ja kaikesta mitä on tulossa.
Samaa mieltä ovat Saimi Kahri ja Meri Kunttu.
– Ensimmäinen jakso oli pitkälti tutustumista omaan ryhmään ja siihen, mitä tullaan tekemään. Nyt on luottamus kanssaopiskelijoihin ja opettajiin, ja sitä kautta alkaa todellinen oppiminen. On sellainen olo, että on valmis kaikkeen, sanoo Kahri.
– Odotan tulevilta opinnoilta niin monia asioita, sekä esityksiä ja projekteja että kursseja. Varsinkin kaikkia vähän erikoisempia kursseja. Esimerkiksi drag-kurssia on kehuttu paljon, ja groteskikurssia, Kunttu kertoo.
Omia heikkouksia kohti
Mikään tulevissa opinnoissa ei varsinaisesti pelota tuoreita opiskelijoita, mutta haasteita on varmasti tulossa.
– Näytteleminen on kokemukseni mukaan aina sellaista, että pitää uskaltaa näyttää itsensä keskeneräisenä. Se voi olla ihan kauheaa, mutta siitä saa uskallusta ja onnistumisen tunteita. Haluaisin oppia nauttimaan enemmän siitä prosessista, sanoo Saimi Kahri. Kahri on opiskellut teatteria aikaisemmin Laajasalon kansanopistossa ja vuoden ajan Tamkin musiikkiteatterilinjalla.
Myös Sulo Siikaranta ja Meri Kunttu haluavat mennä opiskelussa nimenomaan hankalia asioita kohti.
– Koen, että musikaalisuus ja laulaminen ovat jollain tapaa heikkouksiani, mutta haluan päästä tekemään niitä juuri sen takia. Odotan innolla esimerkiksi joulukonserttia, jossa pääsee laulamaan yleisön eteen, koska se on pelottavaa ja vaikeaa, Siikaranta kertoo. Hän on ennen Nätyllä aloittamista opiskellut teatteria kaksi vuotta Lahden kansanopistossa ja näytellyt kolmen vuoden ajan Helsingin Ylioppilasteatterissa.
Kunttu on aikaisemmin opiskellut teatteria kansanopistoissa Karjaalla ja Helsingissä ja toiminut sirkusopettajana. Hänelle jännittäviä ovat tällä hetkellä isot soolotyöt.
– Monologit tai muut isot jutut, mitkä luodaan yksin. Olen tehnyt jonkin verran soolotyöskentelyä jo aiemmin, se on inspiroivaa ja odotan sitä paljon, mutta kyllä se myös jännittää.
Intensiivistä opiskelua ja leikkimieltä
Teatteritaiteen alalla opiskelu on varsin erilaista kuin muualla yliopistossa. Kandivuosien lukujärjestys on käytännössä päätetty valmiiksi. Iso osa päivistä kuluu Teatterimontussa käytännön harjoitteita tehden ja niitä sanallisesti purkaen.
– Se, että minulla on joka päivä collegehousut jalassa, kuvaa opiskelutyyliä aika hyvin, Sulo Siikaranta sanoo.
– Yllätyksenä on ehkä tullut se, miten haastavaa on sanoittaa omia ajatuksiaan niin tarkasti. Kipuilu opinnoissa on liittynyt enemmänkin siihen, millainen akateeminen opiskelija olen kuin itse näyttelijäntyöhön.
Meri Kunttu on teatterin lisäksi opiskellut aikaisemmin ympäristötieteitä Helsingin yliopistossa, ja siirtyminen hyvin erilaiseen opiskelutyyliin oli hänestä ihanaa.
– Olen aikaisemmin istunut tuntikausia luentosalissa ja kirjastoissa. Vaikka tykkäsin siitä, se ei koskaan tuntunut ihan minun paikaltani. Tuntuu paljon luonnollisemmalta opiskella tätä ja työskennellä käyttäen ruumista kokonaisvaltaisesti, Kunttu kertoo.
– Pääsin samaan aikaan myös musikaalikouluun Ruotsiin, mutta päätin tulla tänne. Tämä on monipuolinen koulutus ja taiteenala, jonka sisälle mahtuu paljon. Haluaisin tulevaisuudessa tehdä esityksiä, missä saa käyttää erilaisia ilmaisutapoja mahdollisimman laajasti, jotain taiteellista, kokeilevaa ja uutta. Esimerkiksi uutta musiikkiteatteria, tai sirkusta jonkin roolin kautta.
Myös Saimi Kahri on pohtinut hiukan erilaisen teatterin tekemistä joskus tulevaisuudessa. Hän toivoo, että alasta ei koskaan tule hänelle pelkkää työtä, vaan siinä säilyvät intohimo ja tietty leikkimielisyys.
– Minulla on täällä sellainen olo, että olen jonkin tosi kepeän äärellä ja pääsen leikkimään, vähän niin kuin olemaan kosketuksissa jonkin sisäisen lapsen kanssa. Olen aina ollut tosi vaikuttunut kaikista teatteriesityksistä ja elokuvista ja haluaisin tuoda sitä myös muille. Olen haaveillut, että voisin perustaa vaikka oman tuotantoyhtiön ja tehdä omia elokuvia siitä näkökulmasta, mistä itse katson maailmaa.
Lisää Lauri Karon kuvia Monttu auki -harjoituksista 17.10.2024 Nätyn Flickrissä.
Teksti: Eli Harju
