Kestävyyslukutaitoa tarvitaan – tamkilaiset ovat vahvistaneet kestävyysosaamistaan osaamismerkein

EduSTA:n osaamismerkistö on suunniteltu opettajille ja opettajaopiskelijoille, mutta kuka tahansa voi suorittaa itselle mieluisimpia mikromerkkejä haluamansa määrän. Koontimerkkiin tarvitaan jo useampi osaamismerkki samasta merkistöstä. Kestävän tulevaisuuden osaamisen rakentaja -metamerkin saa, kun on suorittanut yhdeksän osaamismerkkiä. 

– Meille on arvokasta jokaisen merkin osaamisen osoittaminen, ja kaikki muu piloteista saatava palaute, kertoo projektipäällikkö Eveliina Asikainen. 

Polut auttavat alkuun

Opettajille tehtiin kolme polkua, jotka auttavat liikkeelle lähtemistä: kestävyysosaamista vahvistavan opetustuokion suunnittelu, kestävyysosaamista vahvistavan opintojakson suunnittelu ja kolmantena polkuna arvotietoisuus ja refleksiivisyys. Kun osaamismerkistö on pilkottu osiin, niin kynnys merkkien suorittamiseen madaltuu ja päämäärä tuntuu saavutettavissa olevalta. 

Osaamismerkit ovat digitaalinen tapa osoittaa ja profiloida omaa osaamista. Ne voi liittää vaikka omaan LinkedIn-profiiliin kertomaan, että osaamista löytyy tietystä aiheesta. Osaamismerkit antavat mahdollisuuden tuunata omaa henkilöbrändiään kestävyysosaajaksi. Olemassa olevaa osaamistakin voi osoittaa, eli uutta ei tarvitse hankkia, jos osaamista löytyy jo ennestään. 

Osaamismerkkejä ovat Asikaisen lisäksi kehittäneet Hanne Mäki-Hakola, Nina Eskola-Salin, Jenni Majuri, Miika Huikkola, Hanna Teräs, Kirsi Purhonen ja Outi Rantanen. 

TAMKissa kannustetaan osaamismerkkien tekemiseen

Opetushenkilöstön lisäksi osaamismerkit soveltuvat hyvin myös jatkuvaan oppimiseen. Merkeillä voi osallistaa omassa tiimissä tai organisaatiossa. Parhaillaan mietitään, millaisia muotoja kestävyysosaamismerkeistä on saatavana hankkeen päättymisen jälkeen. 

Erikoissuunnittelija Kersti Jääskeläinen kertoo suorittaneensa EduSTA-osaamismerkin lempiteemastaan eli tulevaisuusajattelusta ja tulevaisuustietoisuudesta. Hänen näkemyksensä on kannustava: 

Tulevaisuusajattelu rauhoittaa, vähentää stressiä ja helpottaa opinnoista valmistumista. Tietoisuus tulevaisuuden mahdollisuuksista voi auttaa meitä toimimaan paremmin nykyhetkessä ja rakentamaan hyvää huomista. Voimme haastaa totutut toimintamallit, kuvitella erilaisia tulevaisuuksia ja toimia parempien tulevaisuuksien toteuttamiseksi. Tämän pitäisi olla pakollisena kaikille Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun (TAOK) opeopiskelijoille. 

Kersti Jääskeläinen, erikoissuunnittelija

Jääskeläiselle tulevaisuustietoisuus kehittää kykyä sosiaalisen ympäristön kriittiseen arviointiin ja itsenäiseen harkintaan, oman roolin ja merkityksen näkemiseen sekä itsereflektioon, eli sisäisten prosessien ja ulkoisten suhteiden pohdintaan.

Eskola-Salinin mukaan toivon ylläpitäminen, tulevaisuudenusko ja aktiivinen toimijuus ovatkin tärkeitä näkökulmia opettajille ja meille kaikille. Näistä teemoista muotoutui pajojen aikana lopulta neljäs polku. Jokainen voi miettiä tahollaan, miten minä toimin. 

– Taustalla on ajatus transformatiivisesta oppimisesta: olen matkalla ja tiedän tietoisesti olevani matkalla. Osaamismerkkejä voi ajatella myös reflektiopintana omalle työlle ja sen kehittämiselle, lisää Asikainen. 

Osaamismerkit itsessään aktivoivat ajattelua

Lehtori Harri Saarisen mukaan polkuajattelu on hyvä lähestymistapa. 

Poluista voi aloittaa menemättä heti syvään päätyyn. Kestävyyslukutaito kiinnostaa. Jospa kehittyisi lukutaito ja tuntuma siihen, että sisäistää kestävyysajattelua ja muun muassa planetaarisia rajoja. Sisäistäminen on myös tärkeää.

Harri Saarinen, teollisuusteknologian lehtori

Lehtori Maiju Ketko pysähtyi keväällä EduSTA-hankkeen pop upissa ja kuuli osaamismerkeistä.

– Innostuin niistä heti. Olen koittanut ottaa näitä asioita huomioon kaikessa tekemisessä ja käynyt Moodlessa katsomassa, mitä kaikkea pitäisi osata ottaa huomioon. Tämä on kuin piste iin päälle, keltaisia muistilappuja on joka puolella. Aloitan pedagogisesta ajattelusta ja tulevaisuusajattelusta. Teen ainakin yhden mikromerkin ja samalla oman kehittymisen projektin. 

Mäki-Hakolalle tämä on mieluisaa kuultavaa. Hänen mielestään Ketkon suunnitelma on osoitus systemaattisesta osaamisen hankkimisesta. 

Osaamispäällikkö Juha Lahtinen löytää osaamismerkeistä syvempiäkin näkökulmia. 

Ihminen ylipäätään – riippumatta siitä, onko ammatillista tarvetta tai ei – hyötyy tästä ollakseen täyspäinen ihminen. Tämä antaa jäsennyksen vaikka sille, mitä tarkoitamme monimutkaisuuden ymmärtämisellä. Maailma on kompleksinen, mutta sen sisään voi rakentaa kehikon. Systeemiajattelukin kehittyy. Kaikille tekisi hyvää pysähtyä ajattelemaan arvotietoisuutta ja refleksiivisyyttä omassa työssä.

Juha Lahtinen, osaamispäällikkö

Sukellus kestävyysajattelun maailmaan

Jääskeläinen pohtii, miten opettajana oman osaamisen voi siirtää opiskelijalle. Vaikka osaamista on, miten sen voi muuttaa opetustuokioon? Eskola-Salin kehottaa miettimään, mitä omat tiedot ja taidot tarkoittavat pedagogisina valintoina. Jos substanssiosaaminen on vahvaa, pitää haastaa itseään miettimään sitä, mitä se tarkoittaa pedagogiassa. 

Hanketiimi on tehnyt osaamismerkkejä sillä mielellä, että ne innostaisivat hankkimaan uutta osaamista ja osoittamaan jo aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Merkeissä on myös piilo-opetussuunnitelma: ne ruokkivat toisiaan ja liikkeelle voi lähteä siitä, mikä on itselle tutuin. Osaamismerkkien kautta voi sukeltaa kestävyysajattelun maailmaan, jolloin selviää, mikä on se näkökulma, jota haluaa laajentaa.