Alumni: Hengenpelastuksen maailmanmestari on vedessä kuin kotonaan

Ensihoidon esimies, Mari Kiuru tekee 24-tuntista työpäivää Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Työrupeaman jälkeen koittaa kolmen päivä vapaa, jolloin on aikaa keskittyä rakkaaseen harrastukseen, perheeseen sekä opiskeluun.

Kiuru ei kuitenkaan ole ihan tavallinen perheenäiti. Marraskuussa 2018 hänet kruunattiin maailmanmestariksi Australian Adelaidessa. Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on yltänyt palkintopallille hengenpelastuksen MM-kilpailuissa, naisten sarjan yksilökilpailussa.

Se on kova suoritus, sillä laji on maailmalla, etenkin Yhdysvalloissa ja Australiassa, erittäin suosittu. Australian MM-kilpailuun osallistui yli 4000 kilpailijaa.

– Hengenpelastus on lajina todella raskas. Hyvä uimatekniikka on tärkeää, samoin kestävyys sekä taidot käsitellä pelastettavaa, Kiuru kuvailee.

Hän on tuttu näky muun muassa Kangasalan Kuohussa, sillä pitkät radat ja altaan syvyys ovat hyvä paikka harjoitella hengenpelastusta. Kiuru tunnetaan, sillä hän kantaa mukanaan harjoittelussa tarvittavia välineitä, esimerkiksi harjoitusnukkea.

– Nukke painaa vedellä täytettynä yli 70 kiloa, joten sillä harjoittelu altaassa käy työstä.

Hämeenlinnan uimaseuraan kuuluva Kiuru harjoittelee myös Hämeenlinnassa, Forssassa ja Valkeakoskella. Hämeenlinnassa häntä valmentaa Ari Ailio.

Riskit kuuluvat lajiin

Hengenpelastuksesta kilpaillaan sekä uima-altaassa että rannalla. Maailmanmestaritason harjoittelu on ympärivuotista. Keskeistä lajissa on sukeltaminen, uiminen sekä pelastus- ja ensiaputaidot. Laji on saanut alkunsa, kun  rannoilla työskentelevät hengenpelastajat ovat ryhtyneet kisaamaan keskenään. 

Kiuru aloitti lajissa kilpailemisen vuonna 2006, jolloin hän osallistui hengenpelastuksen SM-kilpailuihin. Vuoden 2010 SM-kilpailujen jälkeen Kiuru valittiin maajoukkueeseen.

Lajissa on yhtäläisyyksiä Kiurun työhön ensihoitajana.

– Pystyn hyödyntämään työssä tarvittavia taitoja myös harrastuksessani. Laji ei ole kaukana tosielämästä. Tosin yhtäkään vesipelastusta en ole joutunut vielä työssäni tekemään.

Lajin harjoittelussa on  omat riskinsä. Pitkät pituussukellukset ovat vaarallisia, ja jonkun on yleensä oltava altaan reunalla varmistamassa turvallisuus.

– Usein uimahalleissa tiedetään jo vähän seurata, mitä teen.

Lajiharjoittelun lisäksi Kiurun pitää harjoittaa lihaksia ja kestävyyttä. Treenejä on sekä aamulla että illalla, työvuorojen mukaan.

– Päivät rakentuvat treenien mukaan. Kuntosaliharjoittelu ja lenkkeily ovat tärkeä osa harjoittelua. Laji vaatii kestävyyttä ja hyvää kuntoa.

Kiurun perheessä vedestä on tullut tärkeä elementti. Perheen kaksi alle kouluikäistä lasta ovat olleet vauvasta asti paljon uimahalleissa ja rantavesissä seuraamassa äitinsä harjoittelua.

– Lapseni osaavat jo kertoa, mitä hengenpelastuksessa pitää osata.

 

Mari Kiuru

• Syntynyt Riihimäellä
• Ensihoitoesimies, KantaHämeen pelastuslaitos, Forssa
• Kliininen asiantuntija, ylempi AMKtutkinto, 2014, Tampereen ammattikorkeakoulu
• Ensihoidon johtamisen erikoistumisopinnot 2010, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
• Ensihoitaja AMK, 2008, Tampereen ammattikorkeakoulu
• Tekee parhaillaan Terveydenhuollon lähiesimiestutkintoa, Verutum