Henkilö ja voittajan vankkurit ohittivat puoluekannan presidentinvaalissa
Valtio-opin opiskelijat tutkivat projektikurssillaan, miten vaalipäivän lähestyminen ja tiivistyvä kampanjointi näkyivät kunkin presidenttiehdokkaan kannatuksessa ehdokkaan oman puolueen kannattajien keskuudessa.
Kurssin päätteeksi opiskelijaryhmä esitteli tuloksiaan vaalin toisen kierroksen jälkeen. Kurssityö osoittaa, että syyskuussa noin puolet äänestäjistä suunnitteli äänestävänsä oman puolueensa ehdokasta. Puolueuskollisten äänestäjien osuus kuitenkin laski loka- ja marraskuuksi useita prosenttiyksikköjä ja palasi vaalipäivän lähellä noin 50 prosenttiin.
Presidentinvaalien henkilökeskeisyys saa tukea myös opiskelijaryhmän tutkimuksessa.
– Henkilövaalin luonne näkyy läpi kampanja-ajan, koska suurin osa äänestäjistä ei suunnittele äänestävänsä itselleen läheisimmän puolueen ehdokasta. Vaalien ilmiöksi nousee taktinen äänestäminen. Osa äänestäjistä äänesti edesauttaakseen tai estääkseen ehdokkaan pääsyä toiselle kierrokselle, opiskelijaryhmä toteaa.
Opiskelijaryhmän mukaan tammikuun kannatusmittauksessa näkyy viittauksia taktiseen äänestämiseen ja voittajan vankkurit -ilmiöön, kun puolueuskollisuus eniten kannatettujen ehdokkaiden keskuudessa kasvaa ja vähiten kannatettujen keskuudessa laskee.
Äänestäjien käyttäytyminen osoittaa opiskelijoiden mukaan hyvin vaalin kaksivaiheisuutta ja laajempia harkintajoukkoja verrattuna puoluepainotteisempiin vaaleihin.
Harkintajoukolla tarkoitetaan niitä ehdokkaita tai puolueita, joita äänestäjä voisi harkita äänestävänsä, ja joiden joukosta äänestäjä lopulta valitsee.
– Neljän heikoimmin gallupeissa pärjänneen ehdokkaan kohdalla puolueuskollisuutta sulaa pois tutkimusaikana, mikä voi selittyä taktisella äänestämisellä tai bandwagon-ilmiöllä, jossa siirrytään suosituimpien ehdokkaiden taakse. Osalla äänestäjistä ehdokasvalinta vaikeutuu lähempänä vaalipäivää, opiskelijaryhmä kertoo.
Kurssin toinen vastuuopettaja, väitöskirjatutkija Maarika Kujanen muistutti tulosten esittelyssä, että mielipidemittausten julkaisemiseen lähellä vaalipäivää voi liittyä myös yleisempiä haasteita, ja ne voivat jopa vaikuttaa vaalitulokseen. Joissakin maissa mielipidetiedusteluja ei esimerkiksi julkaista vaalipäivän kynnyksellä. Toki gallupeja puoltaa kansalaisten oikeus saada tietoa yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista.
– Mielipidemittaukset mahdollistavat voittajan kelkkaan lähdön. Medialla on suuri rooli ja vastuu otsikoinnissa, ehdokkaiden tasapuolisessa uutisoinnissa ja kärkiehdokkaiden kertomisessa äänestäjille, Kujanen toteaa.
Puolueella on silti merkitystä presidentinvaalissa
Opiskelijoiden yhtenä lähtöoletuksena oli, että puolueella on näkyvyyden ja kampanjakokemuksen kautta merkitystä henkilövaaliksi mielletyssä presidenttikisassa.
Aänestäjien puoluekannan merkitys taas näkyi siinä, että taktikoinnista huolimatta suuren osan äänet menevät silti joko oman puolueen tai sen läheisen puolueen ehdokkaalle.
Vihreiden kannattajat olivat puolueuskollisimpia, vaikka Pekka Haavisto olikin ehdokkaana valitsijayhdistyksen kautta puolueen sijaan. SDP:n kannattajat taas irtosivat puoluekannastaan muita selkeämmin, mikä söi Jutta Urpilaisen kannatusta. Perussuomalaisten Jussi Halla-Ahon kannatus nousi tutkimuksen mukaan tammikuuhun mennessä roimasti hänen oman puolueensa kannattajien joukossa. Tasavallan presidentiksi valittu kokoomuksen Alexander Stubb oli tulosten mukaan melko suosittu omiensa keskuudessa koko kampanja-ajan.
Kurssilla opetellaan tutkimustaitoja ja projektinhallintaa
Valtio-opin tutkimusprojektikurssi kokoontui tammi-helmikuussa seitsemän viikon ajan. Opiskelijat Roosa Pajunen, Meeri Pääkkö, Iida Tani, Bettina Ukkola, Lotta Teivaala ja Saga Ovaska valitsivat itse aiheen presidentinvaalin teemasta. Kurssin vastuuopettajat, valtio-opin väitöskirjatutkijat Venla Hannuksela ja Maarika Kujanen, toimivat ryhmän tukena läpi projektin.
Kurssityön aineistona käytettiin Ylen mielipidemittauksia ja niiden tausta-aineistoja syyskuusta 2023 tammikuuhun 2024.
Lopputyönä ryhmä tuotti tutkimusraportin, jonka empiirinen tarkastelu nojaa esimerkiksi puoluesamaistumisen, politiikan henkilöitymisen sekä taktisen äänestämisen teorioihin.
Projektinhallintaan perehdyttävä kurssi tarjoaa alustavaa näkymää tutkimukseen. Kurssi syntyi vajaa kymmenen vuotta sitten valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkosen aloitteesta, ja samantapainen kurssi toteutetaan myös kevään 2024 europarlamenttivaalien yhteydessä valtio-opin professori Tapio Raunion johdolla.
Kurssilla opetellaan myös kandintyössä ja pro gradussa tarvittavia taitoja. Opiskelijat kehuivat kurssin madaltaneen kynnystä opinnäytteen tekemiseen.
Lisätietoja:
Maarika Kujanen
Valtio-opin väitöskirjatutkija
maarika.kujanen [at] tuni.fi
Venla Hannuksela
Valtio-opin väitöskirjatutkija
venla.hannuksela [at] tuni.fi
