Kaikille saavutettava yhteiskunta vaatii teknologian lisäksi asennemuutosta
– Saavutettavuus ei saa olla vain pakkopullaa, mikä vaan täytyy täyttää. Kyllä se lähtee asenteista siihen, haluammeko me tehdä kaikille saavutettavan yhteiskunnan vai pyrimmekö vain täyttämään lain kirjaimen minimin, sanoo Tampereen yliopiston vuorovaikutteisen teknologian professori Markku Turunen.
Turunen johtaa yhdessä kollegoidensa Maija Hirvosen ja Camilla Lindholmin kanssa Tampereen yliopistossa käynnistyvää koulutusta, joka käsittelee kattavasti ihmisen ja teknologian roolia saavutettavuudessa. Kaikille avoimeen, maksuttomaan verkkokurssiin saavutettavuuden perusteista pääsee ilmoittautumaan ja osallistumaan 20.5. alkaen.
Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että julkisyhteisöjen digitaalisten palveluiden pitää olla saavutettavia myös erityisryhmille.
Eniten huomiota on saanut vaatimus, että verkossa esillä oleviin kuviin pitää lisätä tekstimuotoinen sisältökuvaus. Tämä on osoittautunut kovaksi vaatimukseksi kuva-arkistoille ja museoille. Digitaalisten kuvasisältöjen lisäksi saavutettavuus koskee muun muassa tietokonepelejä ja erilaisia viihdesisältöjä.
Innovaatiosta regulaatioon
Uudet teknologiat syntyvät innovaatioista, jotka suurelle yleisölle levitessään siirtyvät regulaatiovaiheeseen, jolloin niiden käyttöä ja tarjontaa aletaan säädellä. Tarkoittaako saavutettavuus nyt sitä, että digitaaliset palvelut ovat siirtyneet regulaation piiriin?
– Kyllä se näin on. Haaste on siinä, että vaikka teknologia pystyy tarjoamaan paljon enemmän, niin vasta regulaation kautta saadaan asioita vietyä eteenpäin, Markku Turunen sanoo.
Yliopiston koulutuksissa on käynyt ilmi, että ihmiset ovat huolissaan saavutettavuudesta mutta eivät omasta motivaatiostaan tehdä yhteiskunnasta entistä saavutettavampaa. Huolen todellisena syynä on pelko moitteista, ettei oppimateriaali olekaan saavutettavaa.
– Ymmärrämme realiteetit, että ei tämä kaikille ole sydämen asia. Täytyy sanoa se valitettava totuus, että kautta aikain isot harppaukset ovat tulleet lainsäädännön kautta, Turunen sanoo.
Teknologian käyttäjistä tulee edelläkävijöitä
Teknologia yksinään ei ratkaise mitään. Markku Turunen sanoo, että teknologian edelläkävijöitä eivät ole vain ne, jotka teknologian keksivät.
– Saavuttavuusratkaisuissa monet kohderyhmät ovat oman alansa edelläkävijöitä. Eivätkä kaikki kohderyhmään kuuluvat ota samaa teknologiaa käyttöön, vaan tämä on prosessi, sosio-tekninen asia. Kysymys on siitä, miten nämä asiat nivoutuvat yhteiskunnan ja yksilön toimintamalleihin.
Pelkkä tekninen ratkaisu ei toimi, vaikka se olisi teknisesti valmis ja taloudellisesti järkevä. Turunen kertoo esimerkin joukkoliikenteen digitaalisista palveluista liikuntavammaisille. Kävi ilmi, että palvelut toimivat mutta niille ei ole tilausta, sillä liikuntavammaiset käyttävät palvelusetelin turvin muita liikkumisvälineitä. Joukkoliikenne ei ollutkaan heille vaihtoehto.
– Tämä on monimutkainen palapeli. Kysymys on siitä, mistä löytyvät ne aidosti saavutettavat ratkaisut, joilla innovaatiot pystytään viemään propellihattuideasta käytäntöön, Turunen sanoo.
Turunen näkee uuden teknologian soveltamisen kiehtovana yhteispelinä, jossa syntyy kaiken aikaa uusia mahdollisuuksia.
– Tässä on liikkuva maali. Pitää vain katsoa, mihin suuntaan lähtee tuomaan uusia ratkaisuja.
Saavutettavuutta lähestytään usein vammojen kautta, joiden pohjalta ihmisiä niputetaan ryhmiin. Vammaisten tarpeet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä.
– Teknologian ja reaalimaailman kohtaamiseen pitää etsiä järkeviä ratkaisuja, jotka ovat elinkelpoisia, Turunen tähdentää.
Tekoälyyn liittyy odotuksia ja pelkoja
Tampereen yliopiston saavutettavuuskurssilla käsitellään uuden teknologian mahdollisuuksia, jotka liittyvät myös suuria odotuksia herättävään tekoälyyn.
Markku Turunen muistuttaa, että julkisuudessa tekoälyn käsitteeseen niputetaan suuri määrä monenlaisia tekniikoita, jotka alan tutkijoille tarkoittavat hyvinkin erilaisia asioita. Tekoälyyn liittyy sekä ylioptimistisia odotuksia että myös dystooppisia pelkoja.
– Me haluamme tuoda esiin tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitteet mutta myös ne ongelmat, joita sen avulla pystytään ratkomaan.
Turunen tähdentää, että uusi teknologia on usein käyttökelpoista mutta sen soveltamista täytyy harkita tapauskohtaisesti.
– Ihmiset ajattelevat helposti, että teknologian pitäisi joko toimia kunnolla tai sitten ei lainkaan. Se riippuu kuitenkin tilanteesta.
Saavutettavuuskurssi ei vaadi ennakkotietoja
Tampereen yliopiston saavutettavuuskoulutus koostuu 30 opintopisteen kokonaisuudesta, joka on tarkoitettu maisteritason opiskelijoille. Sama kokonaisuus ”Saavutettavuus digitaalisessa yhteiskunnassa” on tarjolla myös maksullisena täydennyskoulutuksena kaikille aiheesta kiinnostuneille. Koulutus on rakennettu niin, että aiheisiin ei tarvita laajoja ennakkotietoja.
Markku Turunen suosittelee koulutusta kaikille niille, jotka haluavat työnsä tai kiinnostuksensa puolesta hankkia perustiedot saavutettavuudesta.
Suurin paine koulutukselle on julkisen puolen instituutioilla, jotka tuottavat digitaalisia palveluita suurelle yleisölle.
– Uskon ja toivon, että myös muut kuin julkisen puolen toimijat, joita laki ei pakota, näkevät saavutettavat digitaaliset palvelut kilpailuvalttina ja arvona sinänsä.
Saavutettavuus digitaalisessa yhteiskunnassa – Koulutuslanseeraustilaisuus 20.5.2021
Täydennyskoulutuskurssiohjelma
