Muovien kestävä kehitys on professori Essi Sarlinille sydämenasia

Heinäkuussa 2024 tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan materiaalitekniikan professoriksi nimitetyllä Essi Sarlinilla on takanaan jo 18 vuoden katkeamaton työputki Hervannan yliopistokampuksella. Työ materiaalien ominaisuuksien tutkijana yliopistolla alkoi jo perusopintojen ohessa. Väitöstyön aikana Sarlinin mielenkiinto porautui polymeereihin.

Hän kokee, että professuuri helpottaa esimerkiksi tutkimusryhmän kehittämistä tuomalla rahoitushakuihin enemmän painoarvoa ja uskottavuutta.

Sarlinin mielestä nykyisessä roolissa on parasta nuorten kanssa työskentely. Hän kertoo työstään yli puolet olevan tutkijoiden ohjaamista ja yhdessä tekemistä. Varsinaista tutkinto-opiskelijoiden opetusta ja ohjaamista on noin neljännes. 

– Tykkään todella paljon tutkimuksen tekemisestä jatko-opiskelijoiden ja tutkijatohtoreiden kanssa. On ihanaa, kun on fiksuja nuoria ihmisiä ympärillä! 

Syntymälahjana saatu pohjaton uteliaisuus lienee pääsyy Sarlinin tutkijanuralle.

– Innostun helposti, jaksan olla utelias ja haluan ymmärtää enemmän. Tutkimisessa on sisäsyntyistä, että kysymyksiä on aina enemmän kuin vastauksia. Yksi vastaus synnyttää viisi uutta kysymystä, ja uteliaisuuden laarini on pohjaton, hän sanoo.

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy muoviin.

Miten ratkaista muovien kestävyyshaasteet?

Muovi- ja elastomeeritekniikan tutkimusryhmässä Essi Sarlin tutkijakollegoineen tutkii erilaisia polymeeripohjaisia materiaaleja kuten muoveja, kumeja ja niiden komposiitteja. Tutkimusten päätavoite on lisätä yksityiskohtaista ymmärrystä materiaalikehityksen tueksi ja siten edistää polymeeripohjaisten tuotteiden kestävää kehitystä. 

Sarlinin mielestä muovi on mainettaan parempi materiaali.

– Polymeerit ovat hirveän tärkeitä materiaaleja. Ne ovat kuitenkin verrattain halpoja eikä niitä usein arvosteta. Tämä on johtanut monenlaisiin haasteisiin, joiden merkitystä ei kaikilta osin tunneta. Ei esimerkiksi ole vielä täysin selvää, kuinka ympäristöön, eläimiin ja ihmisiin kertyvä mikromuovi vaikuttaa. Muovien haasteet eivät kuitenkaan ole kategorisesti materiaalin ongelmia vaan haasteet liittyvät muun muassa kuluttamiseen ja jätteiden käsittelyyn. Kestävyysajattelu onkin työssäni erityisen tärkeää, hän kiteyttää.

Esimerkiksi EU-rahoitteisessa komposiittien kiertotalouteen liittyvässä RECREATE-projektissa Sarlinin tutkimusryhmä tutkii, miten kuituvahvisteisten komposiittien kierrätyksessä voitaisiin taata mahdollisimman tehokas materiaalikierto siten, että kierrätetyistä raaka-aineista valmistettu uusi komposiittirakenne olisi turvallinen ja kestävä. He mittaavat tarkasti materiaalien ja niiden rajapintojen mekaanisia ominaisuuksia ja yhdistävät tulokset muiden tutkimusmenetelmien tuloksiin. Tavoitteena on kyetä ennustamaan, kuinka kierrätysprosessin aikana muuttuneet mikroskooppiset ominaisuudet vaikuttavat komposiittien kestävyyteen ja toimivuuteen suuremmassa mittakaavassa.

Lisäksi ryhmä on kehittänyt menetelmän, jolla analysoidaan muovien ominaisuuksien muutoksia jätevesilietteen käsittelyn aikana. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten puhdistuslaitoksen käsittelytavat vaikuttavat lietteen mikromuovipitoisuuteen. Liete on ravinteikasta ja hyödyllistä, mutta sen turvallisuus mikromuovien osalta vaatii vielä tutkimusta. Tutkimusta tehdään yhteistyössä ympäristötekniikan tutkijoiden kanssa. 

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Yhteistyön perinne vahva tekniikan alalla

Tekniikan alalla yhdessä tekemisen, tutkimisen ja kehittämisen perinne on vankka. Sarlinin mukaan se näkyy paitsi aktiivisessa yritysyhteistyössä myös siinä, että tiedeartikkeleita kirjoittaa usein iso joukko tutkijoita. Monitieteisyys on arvossaan: tutkimusongelmaa pohditaan porukalla useasta näkökulmasta, kukin omaa asiantuntijuuttaan hyödyntäen, ja tullaan yhteiseen johtopäätökseen. Yhteistyötä tehdään niin akateemisella puolella kuin teollisuudenkin kanssa.

– Yritysyhteistyö on ainoastaan positiivista, siinä oman työn merkityksellisyys korostuu. Koen, että tekniikan alalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiat, joilla oikeasti on merkitystä isossa kuvassa, jalkautuvat usein yritysten kautta, Sarlin pohtii.

Sarlinille on tärkeää, että hän voi työllään vaikuttaa muovialan kestävään kehitykseen.

–Tutkimustuloksillamme voin todentaa omalla alalla toimiville yrityksille, että kehitetyt ratkaisut toimivat todellisiin ongelmiin.  Samalla kiritän yrityksiä toteuttamaan uusia ideoita tuotekehityksen keinoin.

Salsaa tanssiessa on vapaa päätöksistä

Vaikka onkin saavuttanut professuurin nuorena, Sarlin ei koe olevansa erityisen urasuuntautunut. Hänen mielestään tekeminen on mielenkiintoisempaa kuin puitteet. 

– Minulle riittää mahdollisuus tehdä sitä, mistä olen innostunut. Minulla voi olla vielä 30 vuotta työuraa jäljellä, enkä halua sementoida tulevaisuudensuunnitelmiani, hän nauraa.

Professorin työ on vaativa johtotehtävä: kontolla on tehdä jatkuvasti päätöksiä, jotka koskevat lukuisia asioita ja ihmisiä. Sarlinille mielekästä vastapainoa työlle ovat liikunta, musiikki ja sosiaalisuus. Salsassa yhdistyvät ne kaikki.

– Salsa on äärimmäisen rentouttavaa, iloista ja positiivista. Keskittyminen tanssitunnilla on aivoterveydenkin näkökulmasta minulle tärkeää.  Paritanssissa olen seuraajan roolissa, enkä tee yhtäkään päätöstä. Keskityn vain kehon sanattomaan viestintään ja toisen lukemiseen samalla kun voin nauttia musiikista ja liikunnasta. Siihen on pakko keskittyä täysin, Essi Sarlin kertoo silmät tuikkien.