Kemiasta ratkaisuja maailman ongelmiin – ristiinopiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa tuo synergiaa ja säästöjä
Kahden oppilaitoksen koulutusyhteistyössä moni asia loksahtaa kohdilleen. Korkeakouluyhteisö, opiskelijat, opettajat ja lopulta yhteiskuntakin, hyötyvät tilojen, teknologian ja tiedon jakamisesta. Syntyy säästöjä, synergioita ja monipuolista osaamista.
Opetusohjelmat täydentävät toisiaan: Yliopiston kemian ja materiaalitekniikan kursseilla opiskelijat saavat muun muassa kemiasta kokonaisvaltaista ja syvällistä teoreettista tietoa, ammattikorkeakoulun laboratoriotekniikan kursseilla pääsee puolestaan testaamaan käytännön osaamistaan. Korkeakouluyhteisön opiskelijoilla on mahdollisuus ottaa kursseja molemmista tutkinto-ohjelmista ja käyttää laboratorioita ristiin.
Yliopistosta kemian alalta valmistuu vuosittain 10 maisteria tai diplomi-insinööriä. TAMKista laboratoriotekniikasta valmistuu noin 30 insinööriä vuodessa.
Kemian opiskelu avaa ovia moniin ammatteihin
Monipuolinen koulutus auttaa valmistuvia opiskelijoita työllistymään esimerkiksi suunnitteluun, tutkimukseen, tuotekehitykseen tai laadunhallintaan useille aloille ja erilaisiin organisaatioihin.
Kemiaa osaavalle on luvassa työsarkaa muun muassa kiertotalouden, biomateriaalien ja uusiutuvien energialähteiden kuten aurinkovoimateknologian kehittämisessä. Uraa voi rakentaa tutkijana, opettajana tai asiantuntijana yrityksessä.
Kemiaa opettavan yliopistonlehtori Alexander Efimovin mukaan korkeasti koulutettuja diplomi-insinöörejä tarvitaan kemian asiantuntijoiksi ja kehittäjiksi esimerkiksi koneenrakennuksen, liikenteen, lääketieteen, turvallisuuden, energia-, prosessi- ja kemianteollisuuden sekä ympäristötekniikan aloilla.
TAMKissa lehtorina työskentelevä laboratoriotekniikan tutkintovastaava Eeva-Leena Tuominen kertoo, että heidän insinöörinsä ovat haluttuja asiantuntijoita erilaisiin ympäristöalan, biotieteiden tai kemian alan yrityksiin, ympäristölaboratorioihin sekä teollisuus- ja tutkimuslaitoksiin. Töitä löytyy myös myynnin ja laite-esittelyiden parista, elintarvike-, metsä- ja muoviteollisuudesta, Puolustusvoimista tai vaikka KRP:n rikoslaboratoriosta.
Syväsukellusta teoriaan ja erityislaitteita yliopistossa
Alexander Efimov on jo viiden vuoden ajan pitänyt kemiasta vuosittaisen esittelyluennon ammattikorkeakoululaisille. Hänen luentonsa innostaa aina muutaman tamkilaisen mukaan yliopiston analyyttisen kemian kursseille. Englanninkielinen luento antaa pääasiassa suomeksi opiskeleville ammattikorkeakoululaisille hyödyllisen kielikylvyn alan kansainväliseen terminologiaan.
Vuosittain puolisen tusinaa Insinööri AMK:ksi valmistuneista jatkaa yliopistoon maisteriopintoihin – heistä osa etenee tohtoriksi asti. Efimov kehuu insinöörejä hyvin motivoituneiksi jatko-opiskelijoiksi.
Kursseja käydään myös toisin päin.
– Myös yliopiston opiskelijat ottavat esimerkiksi kokeellisen analyyttisen kemian kursseja ammattikorkean puolelta. Siellä on laajemmat mahdollisuudet laboratorioharjoitteluun ja kurssit ovat pidempiä. Kun yliopiston kurssilla labratyötä on kahdeksan tuntia, niin ammattikorkeassa tunteja on 20, kertoo Efimov.
Monet yliopisto-opiskelijat käyttävät esimerkiksi TAMKin mikrobiologian laboratoriota. Toisaalta yliopiston laboratoriossa tamkilaisilla on mahdollisuus käyttää harvinaisia ja kalliita laitteita kuten massaspektrometria (MS) ja ydin magneetin resonanssin spektrometria (NMR).
Kokeellisuutta ja laboratoriotyötä ammattikorkeakoulussa
Laboratoriotekniikan koulutus TAMKissa on monipuolinen yhdistelmä teoriaa, käytäntöä ja tiivistä työelämäyhteistyötä. Tutkinto-ohjelman opinnot painottuvat kemialliseen analytiikkaan, laiteanalytiikkaan sekä bioteknologian eri osa-alueisiin.
Korkeakouluyhteisön jäsenillä on mahdollisuus osallistua molempien oppilaitosten kursseille ja käyttää ristiin laboratorioita. Tämä on hyödyllistä etenkin, jos omassa koulussa ei ole tiettyä kurssia tarjolla. Ammattikorkeakoululaiset käyvät muun muassa polymeerikemian kursseilla yliopiston puolella.
Sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston opiskelijat hyötyvät erityisesti virtuaalilaboratoriosta. Se on vuonna 2016 TAMKin projektina alkanut visuaalinen käyttöliittymä, jonka avulla voi tehdä virtuaalisia 360 asteen kiertokäyntejä laboratorioissa. Virtuaalilabran konsortioon kuuluu useita oppilaitoksia.
– Tampereen korkeakouluyhteisössä virtuaalilabra on käytössä eri kursseilla oppimateriaalin kaltaisena. Esillä ovat erityisesti turvallisuusasiat, kertoo Eeva-Leena Tuominen.
TAMKin opetuksessa on vahva käytännön painotus. Syvällisemmin teoriasta kiinnostuneilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua yliopiston kursseille.
– Ristiinopiskelu on vapaaehtoista molempien oppilaitosten opiskelijoille. Laiteanalytiikan opintojakso on pakollinen vain omille opiskelijoillemme, lisää lehtori Piia Kanto TAMKista.
Kemiasta innostuminen vei insinöörin tutkijan polulle
Kesällä 2019 insinööriksi (InsAMK) valmistunut Eetu Karpiola teki lopputyönsä TAMKille yliopiston proteiinidynamiikan tutkimusryhmässä. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli neljä vuotta eri tehtävissä paikallisen yrityksen maa- ja kiviaineslaboratoriossa. Takaraivossa kutitteli kuitenkin ajatus jatko-opinnoista.
– Päädyin suorittamaan avoimen yliopiston DI-väyläopinnot, joiden jälkeen vuoden 2021 syksyllä aloitin maisteriopinnot. TAMKin parhaita puolia olivat pakolliset harjoitusjaksot erilaisissa kemian ympäristöissä, innostuneet opettajat ja ensiluokkaiset laboratoriotilat. En tiedä, olisinko ilman niitä uskaltanut hakeutua yliopiston tutkimusryhmään tekemään diplomityötä, Karpiola kertoo.
Perovskiittiaurinkokennoihin liittyvän diplomityönsä Karpiola teki apulaisprofessori Paola Vivon Hybrid Solar Cells (HSC) -tutkimusryhmässä. Hän valmistui juuri ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi.
– Nyt jatkan työskentelyäni HSC-tutkimusryhmässä, ja tammikuussa 2025 aloitan väitöskirjatutkijana fotoniikan lippulaiva PREINin tohtoripilotissa, Karpiola iloitsee.
Laboratoriotyöskentelystä pitävä Karpiola on tyytyväinen, että aikoinaan uskaltautui jatkamaan opintojaan juuri kemiassa.
– Kemiaa on joka puolella ympärillämme! Tutkinto kemiasta antaa pätevyyden hyvin laajaan kirjoon työtehtäviä. Sivuaineenakin se täydentää hyvin minkä tahansa pääaineen. Suosittelen kemian opiskelua aivan jokaisella luonnontieteistä kiinnostuneelle, kiteyttää Karpiola.
Lue lisää Tampereen yliopiston materiaalitekniikan koulutuksesta.
Lue lisää Tampereen ammattikorkeakoulun laboratoriotekniikan koulutuksesta.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Anna Aatinen
