Kotimaista biometaania raskaan liikenteen tankkiin
Sähköistämisestä keskustellaan vilkkaasti ratkaisuna liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Teknisestä kehityksestä huolimatta raskas tieliikenne on kuitenkin vielä pitkään riippuvainen mukana kuljetettavasta polttoaineesta. Biometaani tarjoaa tähän kotimaisen vaihtoehdon, mutta se tarvitsee tuekseen selkeän poliittisen toimintasuunnitelman.
– Biometaania hyödynnetään Suomessa vähän verrattuna tekniseen tuotantopotentiaaliin, toteaa energiatekniikan tutkija Anna Pääkkönen Tampereen yliopistosta.
Laskelmien mukaan liikennebiokaasun tuotantopotentiaali on noin 9,5 terawattituntia (TWh). Se on noin 20 prosenttia koko liikennesektorin energiankulutuksesta (48 TWh vuonna 2017). Esimerkiksi Ruotsissa yli puolet tuotetusta biokaasusta hyödynnetään liikenteessä. Suomessa biokaasua käytetään vähän tekniseen tuotantopotentiaalin nähden, ja tämä vähäkin määrä käytetään nykyisin lähes yksinomaan sähkön ja lämmön tuotantoon.
Biometaania voidaan tuottaa jätteistä ja tähteistä kuten lietteestä ja maatalouden tai metsätalouden jätteistä. Näiden sivuvirtojen hyödyntämisellä polttoaineena ei ole merkittäviä vaikutuksia hiilinieluun. Lisäksi biometaani on yhteensopiva maakaasukäyttöisten infrastruktuurien ja tekniikoiden kanssa, mikä mahdollistaa suuren osan fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta liikenteessä.
– Tällä hetkellä biometaanin käyttöä liikennepolttoaineena Suomessa hidastavat useat rajoitukset. Niiden poistaminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa kuvaa biokaasusektorin toiminnasta ja määrätietoisempaa politiikkaa, toteaa energiapolitiikan tutkija Kalle Aro Tampereen yliopistosta.
– Biometaanin käyttöä edistävässä toimintasuunnitelmassa tulisi varmistaa riittävät taloudelliset kannustimet ja vähentää liiketoimintamalleihin liittyvää epävarmuutta, Aro lisää.
Ongelmana on myös rajallinen polttoaineinfrastruktuuri ja kysynnän puute liikennealalla.
Tutkimuksessa biometaanin tuotantokustannukseksi arvioitiin 81–190 euroa megawattitunnilta (MWh). Vertailuhintana käytettiin dieselin nykyistä kuluttajahintaa, joka on noin 152 €/MWh. Karkean, tuotantokustannuksiin perustuvan arvion mukaan vältetyn hiilidioksiditonnin hinta olisi 190–315 €.
Tutkimus on osa Tampereen yliopiston koordinoimaa EL-TRAN-hanketta. Hankkeessa on mukana myös Tampereen ammattikorkeakoulu. EL-TRAN edistää ratkaisuja resurssitehokkaampaan ja ilmastoneutraalimpaan sähköjärjestelmään siirtymiseksi, luo kokonaisymmärryksen sähköjärjestelmästä, sen toimijoista ja sidosryhmistä, sekä esittää tiekartan siirtymän edellyttämälle yhteiskunnan kokonaismuutokselle.
EL-TRAN-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Hanketta johtaa professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.
Pääkkönen, Anna, Aro, Kalle, Aalto, Pami, Konttinen, Jukka, Kojo, Matti. The potential of biomethane in replacing fossil fuels in heavy transport – A case study on Finland. Sustainability, 2019. https://doi.org/10.3390/su11174750
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija, väitöskirjatutkija Anna Pääkkönen, 040 719 7114, anna.paakkonen [at] mabpowertec.fi
Tutkija Kalle Aro, 044 255 7007, kalle.aro [at] tuni.fi
Professori Pami Aalto, 050 318 5952, pami.aalto [at] tuni.fi
www.el-tran.fi; @Eltranteam
Kuva: Joel Forsman
