Nuoren itsemurha ehkäistään tiedolla ja tuella – turvallinen aikuinen vierellä

Nuorten itsemurhia voidaan ehkäistä tiedolla ja osaamisella, joita tulee soveltaa yhteiskunnassa, nuorten omissa yhteisöissä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Uuden tutkimuskatsauksen mukaan osa nuorista saattaa siirtyä ajatuksista tekoon suhteellisen nopeasti. Siksi on tärkeää huomioida nuorten itsemurha-ajatukset ja kysyä niistä.

– Kun haluamme estää nuoren menehtymisen, keskeistä on tietoon ja kliiniseen osaamiseen perustuva itsemurhariskin arviointi, professori Sami Pirkola sanoo. 

Arviossa muodostetaan käsitys kuolemantoiveesta, aiemmasta impulsiivisuudesta ja mahdollisesti jo tehdystä itsemurhasuunnitelmasta.

Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola toimi päätutkijana vertaisarvioidussa tutkimuskatsauksessa. Lääkärilehdessä julkaistu artikkeli perustuu Pirkolan ja hänen tutkimusryhmänsä monivuotiseen työhön itsemurhaehkäisyn tutkimuksessa.

Riskitekijät karttuvat elämänpolulla

Tutkijat esittävät katsauksessa useita riskitekijöitä. Niitä ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat, persoonallisuuden impulsiivisuus, itsemurhat lähipiirissä sekä ennen aikuisuutta koetut takaiskut. Nuorten kohdalla täytyy huomioida myös kehitysvaihe. Nuoret ovat taipuvaisempia ottamaan riskejä ja toisaalta reagoivat aikuisia voimakkaammin vastoinkäymisiin. Intentio kuolla voi ailahdella hetkellisesti.

Professori Pirkola kuvaa itsemurhaa yksilölliseksi poluksi, jossa riskitekijät karttuvat elämän varrella. Esimerkiksi lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu voi ylläpitää tunneailahteluja nuoruudessa. Negatiiviset elämäntapahtumat lisäävät riskitekijöitä myöhemmin.

Nuoren itsemurhissa pitää tunnistaa myös lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Uusimpana vaikuttaa sosiaalinen media. Toisaalta viestintäteknologia voi tutkijoiden mukaan tarjota välineitä itsetuhoisten nuorten tavoittamiseen, mikä on muuten haastavaa. 

Pirkola peräänkuuluttaa toistuvasti keskustelua itsemurhavälineiden saatavuudesta yhteiskunnassa.

Itsemurhakuolemat ovat onneksi harvinaisia ja erityisesti aikuisten itsemurhat ovat vähentyneet. Havaintoon ei ole lupa tuudittautua. 

– Suomi on edelleen melko korkean itsemurhakuolleisuuden maa. Nuorten itsemurhat eivät ole lisääntyneet, mutta toisaalta ne eivät ole vähentyneet samaan tahtiin kuin muun ikäisten, Pirkola sanoo. 

Tutkijat muistuttavat, että väestössä esiintyy itsetuhoisia ajatuksia noin kymmenen kertaa enemmän kuin itsemurhayrityksiä, joita taas on noin kymmenen kertaa enemmän kuin itsemurhia.

Tukea laajasti kaikilla tasoilla

Palveluissa tutkijat painottavat itsetuhoisuuden tunnistamista ja siihen puuttumista vallitsevan kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman mukaisesti. Terveydenhuollon kliinistä työtä itsemurhayrityksen jälkeen ohjaa siihen kohdistuva Käypä hoito -suositus. 

Avun tavoittavuutta voidaan kohentaa matalan kynnyksen palveluilla ja jalkautumalla nuorten pariin. Taustalla tutkijat muistuttavat tärkeydestä ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Yhteiskunnassa tulisi edistää suojaavia tekijöitä, jotka parantavat kykyä käsitellä vastoinkäymisiä. Luonteva tuki nuorelle on turvallinen aikuinen arjessa.

Itsemurhien ehkäisyssä korostuu oikealla hetkellä annettava apu. Kun huomataan riskitekijöiden karttuvan elämänpolulla, tulee kurottaa nuoren luokse. 

– Vastuuta ei voi ulkoistaa vain yhdelle taholle. Aikuista tarvitaan vierelle kriisitilanteissa. Näin tarjotaan aitoa läsnäoloa ja tukea sopeutumiseen. On selvää, että tulevaisuudenusko ja elämäntuki korostuvat nykyisinä vaikeina aikoina, Pirkola toteaa.

Tutkimusartikkeli:

Vertaisarvioitu katsausartikkeli, Suom Lääkäril 2026;81:e46447. Miten nuorten itsemurhia voidaan ehkäistä?