Itsemurhan kohtalokas polku tulee oikaista ajoissa

Suomi on edelleen melko korkean itsemurhakuolleisuuden maa. Näin toteaa itsemurhiin ja niiden ehkäisyyn perehtynyt Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola. Vaikka aikuisväestön itsemurhat ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, Pirkolan mukaan näyttää siltä, etteivät nuorten itsemurhat vähene yhtä jyrkästi kuin muun väestön.

– Nuorilla itsemurhien ilmaantuvuus on onneksi pientä. Silti jokainen tapaus on turha, ja nuorten kohdalla preventio tuntuu minusta erityisen tärkeältä. Elämän päättyminen ennenaikaisesti on aina inhimillisesti traaginen ja kansantaloudellisesti suuri menetys menetettyjen elinvuosien takia, Pirkola sanoo.

Professori muistuttaa itsemurhayrityksiä olevan itsemurhiin nähden moninkertaisesti. Itsemurha-ajatuksia esiintyy sitäkin enemmän.

Pirkola kuvaa itsemurhaa yksilölliseksi poluksi, jossa riskitekijät karttuvat elämän varrella. Esimerkiksi lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu voi ylläpitää tunneailahteluja nuoruudessa. Myöhemmin sairastelu, päihdeongelmat ja negatiiviset elämäntapahtumat lisäävät riskitekijöitä.

Huomiotta jäänyttä oireilua on voinut esiintyä jo pidemmän aikaa, mutta on myös tilannekohtaisia, ajankohtaisten vastoinkäymisten ja kokemusten laukaisemia itsemurhayrityksiä ja -kuolemia.

– Nuorten itsemurhien ehkäisyssä on tarpeen tunnustaa kohtalokkaita polkuja, joissa riskitekijät kasaantuvat. Joillakin nuorilla kuormaa kertyy tavallista enemmän. Viimeistään kun nuori alkaa puhua itsetuhoisesti ja mukaan tulee riskikäyttäytymistä, terveydenhuollon tulee valpastua. Nuorelta on kysyttävä suoraan itsetuhoisuudesta ja tarjottava apua.

Professori Pirkola johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (Suomen Akatemia/STN) rahoittamassa hankekokonaisuudessa tutkimusta, jossa pyritään oikaisemaan kohtalokkaita polkuja. Tutkimuksessa selvitetään itsemurhaan tai itsemurhayrityksiin johtaneiden elämänkulkujen piirteitä. Tutkijat pohtivat myös, millainen palvelujärjestelmän pitäisi olla, jotta se tarjoaisi paremmin apua itsemurhaongelmaan.

Monipuoliset mielenterveyspalvelut avainroolissa

Itsemurhan ehkäisyn ja sitä yrittäneiden Käypä hoito korostaa hoidon nopeutta ja aktiivista otetta. Pirkola muistuttaa, että itsemurhia ehkäisevät monipuoliset mielenterveyspalvelut, jollaisten puolestaan Tino Karolaakso osoittaa ehkäisevän tehokkaasti eläköitymistä mielenterveyssyistä. Karolaakso tutki väitöskirjassaan, miten sosioekonomiset tekijät ja palvelujen järjestämistapa ovat yhteydessä eläköitymisen alueellisiin eroihin. Aikaisempi tutkimus on vastaavasti mallintanut alueellista itsemurhariskiä sen mukaan, miten kehittyneitä mielenterveyspalvelut ovat.

– Nuoret eivät ole tottuneita käyttämään palvelujärjestelmää kuten vanhemmat, jotka hakevat sujuvammin apua vaivoihinsa. Palveluiden on oltava monipuolisia, arjessa läsnä ja mentävä tarvittaessa potilaan luokse. Laaja-alaisuutta ja oikea-aikaisuutta korostaa myös Kansallinen mielenterveysstrategia. 

Nuorten mielenterveydessä professori Pirkola ei kuitenkaan näe katastrofia. Suurimmalla osalla nuorista sujuu tutkimusten mukaan melko hyvin, vaikka maailman kriisit kuormittavat laajasti mieliä.

– Suomalaiset nuoret ovat erittäin tulevaisuudenuskoisia barometreissä. Hätäsignaalit liittyvät osaan nuorista, joiden ongelmat kasaantuvat. Heidän on entistä vaikeampi löytää paikkansa. Sosiaalipsykiatrian ja yhteiskuntatieteiden viesti on, että yhteiskunta eriarvoistuu. Osa ihmisistä uhkaa jäädä valtavirran ulkopuolelle, oireilee enemmän ja saa huonommin apua, professori Pirkola toteaa.

Rekisteritutkimus tarkentaa kuvaa mielenterveydestä

Pirkolan ryhmästä on tänä vuonna väitellyt tohtoriksi kaksi tutkijaa. Huoleen mielenterveyseläköitymisestä vastasi Tino Karolaakso. Heti perään Kimmo Suokas päivitti perustietämystä suomalaisväestön mielenterveydestä. Suokkaan tutkimuksessa uuden arvion saivat sairaalahoidon käyttö, sosioekonomisten tekijöiden kuten tuloerojen merkitys mielenterveyden taustalla sekä kuolleisuus, josta on vallinnut vakaviin mielenterveyshäiriöihin keskittynyt pessimistinen arvio. Laajentamalla tarkastelua oireilun eri muotoihin ja hoitotapoihin Suokas osoittaa, että kuolleisuus on vähäisempää kuin aiemmissa tutkimuksissa on todettu. 

Sekä Suokas että Karolaakso hyödynsivät väitöstutkimuksissaan laajoja rekisteriaineistoja. Niiden avulla myös itsemurhien ehkäisyn tutkimus tuottaa elämänpolkutietoa pitkältä ajalta. Rekistereistä saadaan sosioekonomista tietoa asuinpaikasta, koulutuksesta, tulotasosta, työtilanteesta ja eläköitymisestä. Tutkija ammentaa rekistereistä esiin sosiaalisia ongelmia kuten päihteidenkäyttöä ja rikollisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaista on myös se, miten ihmiset käyttävät sairaalahoitoa ja millainen lääkitys heillä on.

Rekisterien tietoa yhdistetään. Rekisteritutkimuksessa muodostetaan aineistoja, joissa on kerralla läsnä koko elämänpolku. Muutoin tieto olisi hajallaan hoitojärjestelmän havaintojen varassa, lukuisissa eri paikoissa.

– Olemme Suomessa tavattoman onnellisessa asemassa, sillä meillä on käytössä mittavat kansalliset rekisterit. Se on varsinainen kansallinen aarre ja mahdollistaa maailmanluokan rekisteritutkimuksen.

– Laajoilla rekisteriaineistoilla voimme tuottaa kattavaa ja edustavaa tietoa alueellisista eroista ja väestötason riskeistä. Niiden avulla saatua tietoa toimivista hoitokäytännöistä kannattaisi myös hyödyntää yhteiskunnassa, kun tehdään valintoja ja päätöksiä palvelujärjestelmästä, Pirkola toteaa.

Rekisteritietoa täydentää kokemustieto, jota tutkijat saavat haastattelemalla itsemurhan tehneiden ja sitä yrittäneiden omaisia sekä hoitohenkilökuntaa.

Professori Pirkolan mukaan rekisteritutkimuksen edellytyksiä tulisi Suomessa parantaa, mikä ei silti saa heikentää tietosuojaa.

– Tutkimus pitäisi tehdä mahdollisimman tutkijalähtöiseksi ja helpoksi. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa tietosuoja uhkaa rekisterien joustavaa käyttöä eli sitä, että niitä päästäisiin tutkimaan nopeammin, tietenkin täysin vastuullisesti. Rekisteritutkijoiden toiveena on, ettei käytäntöjä enää hankaloitettaisi,   samalla kun pidämme tutkijoina turvallisuudesta ja tietosuojasta tiukasti kiinni.