TAMK aloittaa kliiniseen geeni- ja genomitietoon painottuvan ylemmän AMK-tutkinto-ohjelman ensimmäisenä Suomessa

Elokuussa 2021 alkavan ensimmäisen opiskelijaryhmän opiskelijat on valittu. Maisteritasoinen YAMK-tutkinto järjestetään englanninkielisenä.

Geeni- ja genomitiedon osaajia tarvitaan

Ihmisen perimästä saatava geneettinen tieto mahdollistaa tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen monin tavoin. Geeni- ja genomitieto tulee vaikuttamaan merkittävästi sairauksien diagnosointiin ja hoitoon, mutta myös terveyden edistämiseen.

– Geeni- ja genomitiedon osaajat hoitotyössä ja kliinistä perinnöllisyysneuvontaa tekevät hoitajat ovat työelämässä vielä pieni ryhmä, mutta heidän osuutensa ja merkityksensä tulee kasvamaan tulevaisuudessa entistä enemmän, kertoo TAMKin geneettisten sairauksien hoitotyön yliopettaja ja Genetic ja Genomic Counselling YAMK-koulutuksesta vastaava yliopettaja Outi Kajula.  

Geeni- ja genomitieto tulee olemaan Kajulan mukaan olemaan yksi suurimpia terveydenhuollon kehitysalueita hoitotyön näkökulmasta, kun esimerkiksi geneettisen tiedon lisääntymisen seurauksena tarvitaan uudenlaista laaja- ja monialaista osaamista potilaiden ja asiakkaiden ohjaukseen.

Kajula kertoo työskennelleensä kliinisen genetiikan parissa eri rooleissa yli 20 vuotta: perinnöllisyyshoitajana, kliinisen hoitotytön asiantuntijana ja tutkijana. Väitöstutkimuksensa Kajula teki perinnöllisyysneuvonnasta. Väitöstyö kohdistui periytyvään rintasyöpäalttiuteen. Kajula havaitsi tutkimustyönsä aikana, että perinnöllisyysneuvontaan liittyvien tiedollisten ja taidollisten ohjausvalmiuksien vahvistamiseksi tarvitaan niin tutkintoon johtavaa kuin täydennyskoulutusta. Suomesta puuttui kokonaan hoitotyötä tekeville asiantuntijoille tarkoitettu perinnöllisyysneuvontaan painottuva YAMK-tutkinto-ohjelma.

– Myös kansainvälisissä konferensseissa kävi ilmi, että meillä Suomessa on aukko tähän liittyvässä koulutuksessa, Kajula sanoo.

Kansainvälisiin suosituksiin pohjautuva YAMK-tutkinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa PROFITU-profilointihankkeessa on tutkittu geeni- ja genomitietojen hyödyntämistä terveydenhuollossa. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää terveydenhuollon henkilöstön osaamista geeni- ja genomitiedon hyödyntämiseen muun muassa integroimalla tätä koulutukseen sekä kehittämällä tutkinto- ja jatkuvan oppimisen tarjontaa. Profilointi on TAMKille hyvin merkittävä niin mittakaavaltaan kuin vaikuttavuudeltaankin.

Genetic and Genomic Counselling -tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma pohjautuu kansainväliseen suositukseen genetic counselling -koulutuksen rakenteesta. Koulutuksen sisältöön on saatu arvokasta tietoa Suomen perinnöllisyyslääkäreiltä.

– Ajatus tästä tutkinto-ohjelmasta on kytenyt mielessäni jo monta vuotta, joten iloitsen suuresti siitä, että Tampereen ammattikorkeakoulu mahdollisti koulutuksen alkamisen, Kajula sanoo.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on kartoitettu kliiniseen perinnöllisyystieteeseen liittyviä koulutuksia eri maissa. Tutkimuksissa kävi ilmi, että maailmalla koulutus on vielä hyvin heterogeeninen.

– Perinnöllisyysneuvontaan koulutuksen saaneet henkilöt voivat käyttää nimikkeinään esimerkiksi Genetic Nurse ja Genetic Counsellor -titteleitä. Suomessa selkeä ammattinimikkeistö kuitenkin vielä puuttuu.  

Työn kehittäminen ytimessä

TAMKissa alkava ylempi AMK-tutkinto-ohjelma painottaa asiantuntijuutta ja tutkimusosaamista. Koulutuksessa ydinsisältö on työn ja asiantuntijuuden kehittäminen.

Koulutuksen painopisteenä on laaja- ja monialainen erityisosaaminen genetiikkaan ja genomitietoon liittyvässä potilaiden ja asiakkaiden ohjauksessa. Opinnoissa korostuvat lääketieteellisen tiedon lisäksi eettiset ja lainsäädännölliset erityiskysymykset sekä itsenäinen ja kriittinen ajattelu.

– Tutkimusmenetelmien vahva osuus koulutuksessa on otettu ilolla vastaan. Opiskelijat saavat koulutuksen käytyään sellaisia valmiuksia, että he pystyvät työskentelemään tutkimusryhmissä itsenäisesti tutkitun tiedon tuottajina.

Geeni- ja genomitieto kattaa koko TAMKin opetustarjonnan

Geeni- ja genomitiedon opetus kattaa nyt kaikki TAMKissa sosiaali- ja terveysalalla tarjottavat koulutuksen muodot. Täydennyskoulutuksessa painopiste on kliinisessä työssä. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän geeni- ja genomitiedon hallitsevia perinnöllisyysneuvojia.

– Meillä on geeni- ja genomitiedon koulutusta paitsi myytävissä palveluissa täydennyskoulutuksena myös avoimessa ammattikorkeakoulussa. Myös perusopetuksen opetussuunnitelmiin on tehty muutoksia, ja geeni- ja genomitieto sisältyy nyt hoitoalojen AMK-tutkintojen opetussisältöön. Tilanne TAMKissa on tältä osin tosi hyvä, Kajula sanoo.

Koulutus kiinnostaa Suomessa ja ulkomailla

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa haettavana ollut koulutus kiinnosti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia hakijoita.

– Tämä on spesifi, kansainvälinen koulutus, joten siihen nähden koulutus kiinnosti hyvin. Nyt valituilla opiskelijoilla on todella suuri motivaatio. Hakijat olivat jo hakuvaiheessa perehtyneet aiheeseen. Heillä oli todella hyviä työhön liittyviä kehittämisaiheita, joita heillä on mahdollisuus lähteä työstämään muun muassa opinnäytetyössään.

Monet koulutuksen aloittaneet olivat jo kartoittaneet, mitä Suomessa ja maailmalla geeni- ja genomitiedosta tiedetään.

Teksti: Arja Hautala
Kuva: Emmi Suominen