Tietojohtaminen antaa tulevaisuuden taidot datan analysointiin ja ihmisten parissa johtamiseen
Tietojohtajat vaikuttavat työssään esimerkiksi siihen, miten tekoälyn jalostamaa tietoa tai lohkoketjuteknologiaa hyödynnetään. Ihmisten parissa tiimit puolestaan saavat tehoa ja myös innostusta tiedolla johtamisesta.
Tampereen yliopistosta valmistuneet tietojohtajat työllistyvät erinomaisesti, eikä automaation uskota vievän alalta työpaikkoja. Tietovirroilla ohjataan jatkossakin toimintaa ja johdetaan niin yrityksissä kuin julkisissa organisaatioissa. Uudet teknologiat kuten tekoäly korostavat entisestään tietojohtamisen tarvetta.
Tietojohtamisen opintojen lisäksi tutkinto-ohjelmassa opiskellaan tuotantotaloutta ja tietotekniikkaa sekä oman valinnan mukaan muita aineita Tampereen yliopiston laajasta tarjonnasta. Koulutus on suunniteltu vastaamaan työelämän tarpeita.
Kehuttu työllistyminen ilahduttaa tekniikan kandidaatiksi pian valmistuvaa Veera Saastamoista. Saastamoista kiinnostavat tietojohtamisen mahdollisuudet henkilöstöhallinnossa. Tietojohtaja voi esimerkiksi hakea työpaikoilla vastausta siihen, miten johdetaan ja kehitetään tiimejä, kun työ muuttuu jatkuvasti.
– Tietojohtamista ja tiedolla johtamista hyödynnetään monilla aloilla. Itse näen tietojohtamisessa ihmisläheisyyttä eli alan pehmeämpää puolta. Tietoa hyödynnetään esimerkiksi päätöksenteossa ja johtamisessa. Meiltä valmistuu moneksi, Saastamoinen sanoo.
Tiedon ja osaamisen johtamiseen syventyy maisterivaiheessa myös Tuomas Hyypiä, joka opiskelee neljättä vuotta tietojohtamista.
– Matemaattis-luonnontieteellinen pohja tuo loogista päättelykykyä. Asioiden ratkaiseminen helpottuu, kun luvut pyörivät nopeasti ja ymmärtää raha-asioita. Tietojohtamisessa pääsee myös oppimaan ylemmissä johtotehtävissä tärkeää talousosaamista, Hyypiä sanoo.
Tietojohtamisesta valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi konsultointiin, projektinhallintaan, henkilöstöhallintaan ja tietohallinnon eri tehtäviin. Tietojohtamisen opinnoista työllistytään monipuolisesti: uraseurantakyselyissä 89 valmistunutta mainitsi yhteensä 84 eri työtehtävää.
Yliopistonlehtori Pasi Hellstenin mielestä on kuvaavaa, että valmistuneiden joukossa on sekä dataorientoituneita analyytikkoja että yritysten henkilöstöjohtajia. Alana tietojohtaminen (englanniksi Information and Knowledge Management) sisältää sekä tiedon johtamisen että tiedolla johtamisen. Tietojohtaja voi esimerkiksi analysoida tuotanto- tai palveluprosessista kertyvää dataa, minkä pohjalta toimintaa kehitetään.
– Tietojohtamisen keskiössä on tieto, jota johdetaan liiketoiminnan ja teollisuuden prosesseista. Data ja siitä jalostuva tietämys mahdollistavat tiedolla johtamisen, kun esimerkiksi tuotantoprosessia tai tuotesalkkua säädetään analyysiin pohjautuen. Vastaavasti myös henkilöstöjohtamisen tulee perustua tietoon. Tietojohtaja hyödyntää liiketoiminnan dataa ja omaa osaamistaan organisaatioiden ja yksilöiden toiminnan kehittämisessä, tutkinto-ohjelman vetäjä Hellsten kertoo.
Muiden DI-tutkintojen tavoin tietojohtaminen nojaa matemaattis-luonnontieteellisen perustaan. Matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opiskellaan tietojohtamisen opinnoissa 45 opintopisteen verran. Hellsten ja koulutusasiantuntija Sonja Montonen korostavat, että matemaattinen pohja mahdollistaa tietojohtajalle oman tyylin lähestyä asioita.
– Vain Tampereen yliopistossa voi opiskella tietojohtamista näin laajassa mitassa. Opintojen rikkautena on se, että opiskelija voi rakentaa tutkinnosta itselleen sopivan ja pohjata opinnot tulevaisuuden kiinnostuksiinsa, Montonen kertoo.
Opinnot kehittävät ryhmä- ja esiintymistaitoja
Opintojen aikana tehdään eri muodoissa yhteistyötä yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa. Työelämäyhteistyö antaa opiskelijalle näkemystä todellisista liiketoimintahaasteista ja auttaa rakentamaan verkostoja.
Tietojohtamisen tutkinto-ohjelman case-opetuksessa opiskelijat ovat saaneet oikealta yritykseltä tietojohtamiseen liittyvän kysymyksen, jota he ovat lähteneet selvittämään. Opetuksessa painotetaan analyysin jälkeen tulosten esittämistä.
– Ryhmätyötaitojen tarkastelussa kurssitehtävän jälkeen näkee, miten itse toimii ryhmässä. Case-opinnoissa oppiminen on ollut syvempää. Niissä oppii kuin huomaamatta ryhmätyötaitoja, esiintymistä ja ihmisten kanssa toimimista, Saastamoinen pohtii.
– Harjoitustyöt valmistavat työelämään erittäin hyvin. Ryhmä-, esiintymis- ja ongelmanratkaisukykyä arvostetaan työelämässä, Hyypiä miettii.
Tietojohtaminen on Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella helposti lähestyttävä yhteisö. Tietojohtajakilta Man@gerin puheenjohtajana toiminut Hyypiä mainitsee esimerkiksi opintoaamupalan, jossa oppiaineen henkilöstö ja opiskelijat tapaavat luentojen ulkopuolella. Kiltahuoneelta saa tukea vaikkapa harjoitustehtäviin ja kurssivalintoihin muilta oman alan teekkareilta.
DI-tutkinnossa syvennytään tietojohtamisen osa-alueille
Tietojohtamisen teknis-taloudellinen koulutus koostuu 180 opintopisteen kandidaatintutkinnosta ja 120 opintopisteen maisteriopinnoista. Diplomityön tehtyään opiskelija valmistuu diplomi-insinööriksi.
Tietohallinnon kehitys- ja johtotehtävät tai data-analyytikko ovat esimerkkejä teknisesti suuntautuneen tietojohtajan työkentästä. Organisaation kehittämiseen suuntautunut tietojohtamisen DI puolestaan voi kehittää yrityksen liiketoimintatiedon hallinnan tai tietotyön johtamisen käytäntöjä. Digitaalisen liiketoiminnan tehtävät painottavat uuden liiketoiminnan luomista digitaalisen arvonluonnin avulla. Liikenteen ja logistiikan valinneet työllistyvät esimerkiksi logistiikan kehitystehtäviin tai liikennesuunnittelun ammattilaisiksi.
Tietojohtamisen koulutus
Tietojohtamisen koulutuksen (tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri) haku on avoinna 13.–27.3.2024. Opinnot alkavat syksyllä 2024. Koulutukseen otetaan 55 opiskelijaa DIA-yhteisvalinnan kautta.