Uusi kieli ja opiskelupaikka sitkeällä työllä – TAMK valmentaa maahanmuuttaneita korkeakouluopintoihin

Alla Kovalchuk oli yksi heistä, jotka pakenivat keväällä 2022 Ukrainasta Suomeen Venäjän aloittaman sodan alkumetreillä. Kovalchuk päätyi kahden lapsensa kanssa asumaan Tampereelle vastaanottokeskukseen. 

‒ Olen tosi iloinen, että ensimmäisen vuoden asuimme vastaanottokeskuksessa. Virkailijat auttoivat paljon, ja siellä oli monta naista samassa tilanteessa. Autoimme toinen toisiamme, Kovalchuk kertoo. 

Uuteen maahan kotoutumista auttoivat suomen kielen opinnot kaksi kertaa viikossa. Vastaanottokeskuksen työntekijän vinkistä Kovalchuk päätyi hakemaan myös Tredun järjestämille Suomen kieltä ja kulttuuria -kursseille sekä ammatilliseen koulutukseen ja lukioon valmentavaan TUVA-koulutukseen. 

Ukrainan kielen opettajaksi kotimaassaan valmistunut Kovalchuk suhtautui suomen kielen opiskeluun realistisesti ja tavoitteellisesti. 

– Minkä tahansa uuden kielen oppiminen on vaikeaa aikuiselle ihmiselle, Kovalchuk kiteyttää.

Kielitaidon karttuessa Kovalchukin mielessä alkoivat siintää toiveet uuden urapolun löytymisestä Suomessa. 

Maahanmuuttaneet on tärkeää tavoittaa

Tampereen ammattikorkeakoulu kuuluu kansalliseen Supporting Immigrants in Higher Education (SIMHE) -verkostoon, joka tukee maahanmuuttaneita korkeakouluopintojen suorittamisessa ja oman urapolun löytämisessä Suomessa. TAMKin korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa erityisen tärkeässä osassa on suomen kielen osaamisen syventäminen sille tasolle, että opinnot ja työskentely onnistuvat suomeksi. 

Valmentavan koulutuksen opettaja Tiina Miikkulainen korostaa suomen kielen taidon merkitystä Suomessa opiskelulle ja työllistymiselle. Vaativamman tason suomen kielen kursseille riittääkin kysyntää. 

Monet maahanmuuttaneet haluaisivat päästä korkeakouluopintoihin Suomessa, ja tätä tukevia väyliä on onneksi viime vuosina kehitetty yhä enemmän. 

‒ Suomi hukkaa paljon osaajia siinä, jos se ei panosta maahanmuuttaneiden osaamisen tunnistamiseen ja korkeakoulutukseen hakeutumiseen, Miikkulainen sanoo. 

Miikkulaisen mukaan olisi tärkeää, että korkeasti koulutetuille maahanmuuttaneille olisi pysyviä polkuja ja SIMHEn kaltaista ohjausta saatavilla uran jatkamiseksi Suomessa. 

Valmistautumista opintoihin

TAMKissa lokakuussa 2023 alkanut valmentavan koulutuksen toteutus oli suunnattu erityisesti tilapäistä suojelua saaville ukrainalaisille, jotka olivat koulutuksen alkamiseen mennessä edenneet suomen kielessä tasolle B1. Yhteensä 19 opiskelijaa valittiin, Kovalchuk heidän joukossaan.

Kielitaidon lisäksi valmentavassa koulutuksessa perehdytään opiskelutaitoihin ja muihin korkeakouluopiskelijan valmiuksiin, kuten eri oppimisalustojen käyttämiseen. Kovalchukille etäopetukseen siirtyminen suomen kielellä oli pieni shokki, jonka edessä oli pakko oppia. 

‒ Ensimmäiset kaksi viikkoa etänä olivat todella vaikeita. Piti omaksua paljon uusia alustoja, kuten Teams ja Moodle, ja kaikki tämä oli suomeksi, Kovalchuk kertoo. 

Tie apuopettajaksi

Kovalchuk kertoo tuottaneensa suomen kieltä aluksi niin, että hän ajatteli ukrainaksi ja käänsi ajatukset suomeksi paperille. Tästä syntyi Kovalchukin sanoin ”suomea ukrainaksi”. Kovalchuk kertoo katsoneensa paljon televisiota ja lukeneensa lehtiä oppiakseen suomen kielen erilaiset lauserakenteet. 

Puolen vuoden valmentavassa koulutuksessa ehditään sukeltaa melko syvälle kielen käytössä. Loppua kohden opiskelijat pääsevät harjoittelemaan muun muassa suomeksi argumentointia, tekstien referointia ja artikkelin kirjoittamista. 

Opettaja Miikkulainen kysyy, osasiko Kovalchuk odottaa koulutuksen olevan niin haastava.

‒ Ajattelin, että koulutus tulee olemaan työläs, mutta en osannut arvata, että niin työläs, Kovalchuk vastaa nauraen.

Keväällä 2024 opettaja Miikkulainen kuuli, että ukrainalaisille suunnatulle suomen kielen alkeiskurssille olisi edelleen kysyntää Tampereella. Hänen täytyi etsiä kurssille apuopettaja, ja Kovalchuk sai paikan. Apuopettajana Kovalchuk toimi tulkkina, sanojen, fraasien ja kieliopin selittäjänä sekä opetti myös osin itsenäisesti suomea. 

Toive opiskelupaikasta toteutui

Valmentavassa koulutuksessa tuetaan opiskelijoita omien vahvuuksien tunnistamisessa. Ukrainassa yksityisessä sairaalassa markkinoinnin asiantuntijana työskennellyt Kovalchuk alkoi kiinnostua sairaanhoitajaksi opiskelusta, sillä hän oli aiemmassa työssään päässyt seuraamaan, millaista työ on käytännössä. 

‒ Sairaanhoitajan työssä tarvitaan kärsivällisyyttä, ja sitä minulla on. Tulen hyvin ihmisten kanssa toimeen ja olen tarkka, Kovalchuk pohtii omia vahvuuksiaan. 

Opettaja Miikkulainen toivoo, että työyhteisöissä osattaisiin hyödyntää maahanmuuttaneiden erityistä osaamista. Esimerkiksi Ukrainasta saapui Suomeen sodan syttyessä paljon eläkeikäisiä ihmisiä, joille palvelun saaminen omalla kielellä voisi lisätä turvallisuuden tunnetta hoitohenkilökunnan kohtaamisissa. 

Syksyllä 2024 Kovalchuk aloittaa sairaanhoitajaopinnot TAMKissa. Opintojen alku jännittää, mutta hän on iloinen opiskelupaikasta. 

‒ Olen alusta asti sanonut vain, että mennään eteenpäin.