Väitöskirjan muoto
Väitöskirjan muotoa koskevat yleiset säädökset on esitetty Valtioneuvoston asetuksessa 794/2004 (luku 5, 22 §) ja 1039/2013 (§21, 22 ja 26) . Väitöskirjan tulee täyttää nämä kriteerit.
Tohtorin tutkinnon opinnäytteenä jatko-opiskelijan on laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisessa väitöstilaisuudessa.
Väitöskirjan muodot
Väitöskirja on väittelijän itsenäiseen tutkimukseen perustuva ja uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Se voi olla muodoltaan joko yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai tutkimus, jonka muodostavat samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevät tieteelliset julkaisut tai julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset (artikkeliväitöskirja) ja näistä laadittu yhteenveto. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Aikaisemmin julkaistua monografiaa ei voida hyväksyä väitöskirjaksi.
Taiteellinen väitöstutkimus koostuu taiteellisesta tai käytännöllisestä ja reflektiivisestä osasta. Väitöstutkimuksen taiteellinen tai käytännöllinen osa voi olla joko itsenäinen taiteellinen työ tai sarja taiteellisia töitä sekä omasta taiteellisesta työskentelystä nousevien menetelmien ja käsitteiden kokeilua tai
tutkimista muulla tavoin. Taiteellisen tai käytännöllisen työn ja siihen liittyvän reflektiivisen osan tulee yhdessä muodostaa taiteilijan kehitystä kuvaava, tukeva ja edistävä kokonaisuus.
Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä. Väitöskirja kirjoitetaan tiedekunnan hyväksymällä kielellä, joka on tavallisimmin englanti.
Artikkeliväitöskirjan erityispiirteitä
Artikkeliväitöskirjan tulee muodostaa tutkimuskokonaisuus, jonka tavoitteet, menetelmät ja tutkimustulokset esitetään yhteenvedossa. Tutkimuskokonaisuuteen kuuluvien artikkelien määrästä ohjeistetaan tiedekunnan tasolla samoin kuin siitä tuleeko artikkelien olla esitarkastukseen jätettäessä jo julkaistu vai hyväksytty julkaistavaksi. Jokaisen artikkelin tulee erikseenkin tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökulmia.
Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on kuvattava roolinsa yhteisjulkaisuissa. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää tekijän aikaisemman väitöskirjan osia.
Keskustele vastuuohjaajasi kanssa väitöskirjan vaatimuksista.
Väitöskirjatutkimuksen prosessi
Väitöskirjan tekemiseen ja hyväksymiseen liittyvän prosessin päävaiheet ovat seuraavat:
- Väitöskirjan laatiminen hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen
- Tekstin alkuperäisyyden tarkistaminen
- Väitöskirjan esitarkastus ja väittelyluvan myöntäminen
- Väitöstilaisuuden ajankohdan, vastaväittäjien, mahdollisen arviointitoimikunnan ja tilaisuuden kustoksen määrääminen
- Väitöskirjan painattaminen ja sähköinen julkaiseminen
- Väitöksestä viestiminen
- Väitöstilaisuus
- Väitöskirjan arvostelu
- Väitöskirjan arkistointi
Prosessi etenee suunnilleen samoin kaikissa tiedekunnissa, mutta joitain eroja käytännöissä voi olla. Näistä saa parhaiten tietoa joko kysymällä tiedekunnan kansliasta tai vastuuohjaajaltasi. Keskimääräinen aika esitarkastukseen lähettämisestä valmistumiseen on neljä-kuusi kuukautta.
Tekoälysovellusten käyttö jatkotutkintojen opinnäytetöissä (intrasivu)