Väitöstilaisuus

Julkisella väitöstilaisuudella on ainakin kolme eri tehtävää: 

1. Se tarjoaa tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkastaa, että olet itse kirjoittanut opinnäytteen, joka tieteelliseltä tasoltaan vastaa väitöskirjalle yleensä asetettavia vaatimuksia.
2. Se tarjoaa vastaväittäjälle (tai vastaväittäjille) ja niille, jotka tehtävänsä puolesta joutuvat väitöskirjaa arvostelemaan sekä muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille tilaisuuden perehtyä perusteellisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla, esittämällä huomautuksia sekä keskustelemalla tekijän kanssa.
3. Se tarjoaa tilaisuuden yliopiston arkisesta työstä hieman poikkeavalla ja sitä näyttävämmällä tavalla julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia.

Jotta nämä tehtävät voitaisiin tarkoituksenmukaisesti täyttää, noudatetaan väitöksissä tiettyjä tapoja ja muotoja. Nämä tavat ja muodot siis täydentävät säännöksissä olevia väitöskirjojen tarkastusta koskevia virallisia määräyksiä. Väitöksen päähenkilöiden on syytä neuvotella ja sopia niiden tarkoituksenmukaisesta soveltamisesta väitöstilaisuuteen.

Väitöksen käytännön järjestelyt

Tampereen yliopistossa väitöstilaisuuksien järjestämiseksi on kolme pääasiallista vaihtoehtoa:

1. Perinteinen väitöstilaisuus (osallistujat salissa, suoratoisto Panoptolla)
2. Osittainen etäväitös (osa osallistujista salissa, osa Zoomissa)
3. Täysin etäväitös (kaikki osallistujat Zoomissa)

Suoratoiston ensisijainen tehtävä on kunnioittaa väittelijän arvokasta työtä, tukea tehdyn tutkimuksen näkyvyyttä ja toteuttaa avointa tiedettä.

Pandemia-ajan erityisjärjestelyt osoittivat, että tutkimuksesta kiinnostuneet ihmiset seuraavat mielellään väitöstilaisuuksia verkosta. Tampereen yliopiston tohtorikoulutuksen koordinaatioryhmä suosittaa, että kaikkia väitöstilaisuuksia olisi mahdollista seurata etänä jatkossakin. Näin myös ystävät, sukulaiset ja kollegat paikasta riippumatta voivat olla osa väitöspäivääsi.

Suoratoistosta syntyy videotallenne, joka jää halutessasi sinulle muistoksi väitöspäivästäsi. Yliopisto ei käytä tai arkistoi tallenteita. Halutessasi voi kieltäytyä suoratoistosta, jolloin tilaisuudesta ei myöskään synny tallennetta.

Katso yksityiskohtaiset ohjeet liitetiedostosta:

Väittelijän on mahdollista käyttää yliopiston mallipohjaa väitöstilaisuuden avausdiaksi, josta käy ilmi väittelijän ja väitöstutkimuksen nimi sekä keskeiset henkilöt (vastaväittäjä ja kustos). Avausdian näkyminen on hyödyllinen väitöstilaisuuden alkua odottavalle yleisölle salissa ja verkossa. Lataa pptx-tiedosto ja muokkaa mallipohjan esimerkkiä omilla tiedoillasi. Voit käyttää diapohjaa myös lektiossasi. Jos lisäät kuvia, muista huolehtia kuvankäyttöoikeuksista ja saavutettavuudesta.

Väittelijä laatii väitöstiedotteen, lisätietoja: Väitöskirjan julkaiseminen ja väitöstiedote.

Väitöstilaisuuden kulku

Akateemisten perinteiden mukaisesti vastaväittäjä, kustos ja väittelijä pukeutuvat tummaan, juhlavaan asuun (esimerkiksi frakki ja musta liivi, tumma puku ilman kunniamerkkejä tai uniformu ilman kunniamerkkejä, musta jakkupuku tai housupuku tai mustaa pitkähihaista, pitkää pukua ilman hattua tai ulkomaisessa yliopistossa tohtorin tutkintonsa suorittaneet omaa tohtorin asuaan). Yleisölle ei erikseen ole pukeutumiskoodia.

Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hattua vasemmassa kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin. 

Sisääntulo ja väitöksen avaus

Perinteisesti yleisö saapuu saliin klo 12.00 mennessä ja väitöstilaisuus alkaa klo 12.15. Erikseen sovittuna väitöstilaisuus voi alkaa myös muuna kellonaikana. Asianosaiset saapuvat väitöstilaisuuteen siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä (tai vastaväittäjät). Väittelijä istuutuu kustoksen vasemmalle puolelle ja vastaväittäjä kustoksen oikealle puolelle, ellei käytännön syistä muuta johdu. 

Kun yleisö on istuutunut, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: ”Tampereen yliopiston X tiedekunta on myöntänyt X:lle väittelyluvan ja nimittänyt professori (tms.) X:n X:n yliopistosta toimimaan vastaväittäjänä ja minut, professori (tms.) X, kustoksena. Tässä tilaisuudessa tarkastetaan X:n X:n tohtorin tutkintoa varten julkiseen tarkastukseen esittämä väitöskirja. Julistan väitöksen alkaneeksi." Lausunnon jälkeen kustos ja vastaväittäjä(t) istuutuvat.

Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, jos tilaisuus on väitössalissa eikä väittelijällä ole seisomista rajoittavia tekijöitä. Jos väitös on täysin verkossa, istumisesta ja seisomisesta sovitaan teknologian mukaisesti.

Lektio saa kestää enintään 20 minuuttia. Se alkaa sanoilla: ”Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat”. Alkupuheenvuoron tarkoituksena on johdattaa yleisö väitöskirjan aihealueeseen mutta ei esitellä tuloksia tai tutkimuksen kulkua yksityiskohtaisesti. (Väittelijä voi tässä yhteydessä, esimerkiksi jonkun yleisössä istuvan henkilön avustuksella, jakaa yleisölle lectio praecursoriansa tekstin, painovirheluettelon tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa. Tästä on kuitenkin jo monissa tiedekunnissa luovuttu). Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä sanoo: ”Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.) X tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta”.

Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluonteisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampi, vain toinen heistä esittää tällaisen yleisen lausunnon.

Väitöskirjan tarkastus

Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, he voivat sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun toisen vastaväittäjän esille ottamista kysymyksistä. 

Väitöstilaisuuden ja lectio praecursorian kielen tulee olla suomi, ruotsi, väitöskirjan kirjoituskieli tai joku muu tiedekunnan hyväksymä kieli. Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia. Väitös voidaan keskeyttää taukoja varten; kustos ilmoittaa tauoista. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Loppulausunnon jälkeen väittelijä esittää välittömästi kiitoksensa vastaväittäjälle.

Kun vastaväittäjät ovat lopettaneet tarkastuksensa, voidaan keskustelua vielä jatkaa sellaisista asioista, jotka eivät vielä aikaisemmassa käsittelyssä olleet esillä. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta". Yleisö voi esittää suullisia tai kirjallisia kommentteja. Yleisön kommentit voidaan ottaa väitöskirjan arvostelussa huomioon. Keskustelua jatketaan tämän jälkeen kustoksen johdolla niin kauan kuin on tarpeen, kuitenkin ottaen huomioon tilaisuuden kokonaiskestoaika, kuusi tuntia. Kustos päättää tilaisuuden lausuen: "Väitöstilaisuus on päättynyt."

Väitöstilaisuudesta poistuminen

Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo.

Väitöstilaisuuden juhlistaminen

Väitöskaronkka

Väitöstilaisuuden jälkeen voidaan järjestää kahvitarjoilu. Illalla voidaan pitää väitöskaronkka, joka on luonteeltaan muodollinen tiedeyhteisön juhla.

Väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne. Se on väitösprosessin päättäjäisjuhla, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittäjälle, kustokselle ja muille työhön vaikuttaneille. Karonkkaa ei vietetä enää nykyisin välttämättä yhtä tiukoin akateemisin muodoin kuin aikaisemmin. Väittelijä voi itse päättää, millaisen ja kuinka laajan karonkan hän haluaa järjestää. Karonkkaan voi kutsua akateemisen yhteisön lisäksi myös sukua ja ystäviä. Pienimmillään karonkka on väittelijän, vastaväittäjän ja kustoksen yhteinen illallinen. Karonkkajuhlan pukukoodina on frakki tai tumma puku.

Vastaväittäjä istuu karonkassa väittelijän oikealla puolella ja kustos vasemmalla. Jos väitöstilaisuudessa on ollut kaksi vastaväittäjää, sijoitetaan heidät väitelleen molemmille puolille. Seuraavana istumajärjestyksessä on kustos, väittelijän vasemmalla puolella tai vastapäätä. Hänen jälkeensä tulevat muut vieraat yleensä akateemisten saavutusten mukaisessa järjestyksessä.

Väitellyt tarjoaa karonkassa ruokaa, juomaa ja mahdollisesti myös ohjelmaa. Aluksi väitellyt toivottaa läsnäolijat tervetulleiksi ennen ruokailun aloittamista. Puheet pidetään vasta ruuan jälkeen eli kahvin aikana. Väitellyt kiittää omassa puheenvuorossaan vastaväittäjää ja muita työssä avustaneita. Vastaväittäjän vastauspuheenvuoro on yleensä tyyliltään kepeän asiallinen, ei liian juhlava tai vakava. Seuraava puheenvuoro on varattu kustokselle hänen niin halutessaan. Tämän jälkeen puheenvuoro on muilla läsnäolijoilla siinä järjestyksessä, jossa väitellyt heidät omassa puheenvuorossaan mainitsi. Jos omaisia halutaan kiittää, heidät mainitaan puheessa lopuksi.

Tohtoripromootio

Tohtoripromootio on akateemisista juhlista korkein ja arvokkain ja sillä on vuosisatojen perinteet. Sana promootio on peräisin latinan kielen verbistä promovere, joka tarkoittaa eteenpäin viemistä, edistämistä ja ylentämistä. Promootion tarkoitus on nostaa esiin tutkimuksen ja koulutuksen arvoa ja akateemista työtä.

Tampereen yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio pidettiin 12.–14.8.2022. Seuraava Tampereen yliopiston tohtoripromootio järjestetään 6.-8.6.2025. Liitythän yliopiston alumniverkostoon, jotta promootiota koskevat viestit tavoittavat sinut.

Liittyminen alumniverkostoon: ilmoita valmistumishakemuksessasi Sisussa toissijainen sähköpostiosoitteesi (tuni-sähköposti lakkaa toimimasta n. 7 vrk:n kuluessa valmistumisesta) sekä laita rasti valmistumishakemuksen alumnipostia koskevaan kysymykseen.

Väitöksestä aiheutuvat kulut

Tiedekunnat ovat tehneet linjauksia väitöstilaisuuteen liittyvien kulujen korvaamisesta, katso tarkemmat tiedot intran sivulta Väitökseen liittyvät kulut (vaatii kirjautumisen). Väittelijä vastaa karonkan kuluista. 

Vastaväittäjän matka- ja majoitusjärjestelyt

Kampusassistentit eivät enää varaa vierailijoiden matkoja tai hotelleja, eivätkä toimi vierailijoiden yhteyshenkilöinä.  

Vierailijoiden matkavarauskäytäntöjä on yhtenäistetty yhdessä matkapalvelujen tuottajan Certian kanssa ottamalla käyttöön matkavarauslomake. Käytännöksi kuitenkin suositellaan, että vierailijoiden oma työnantajaorganisaatio vastaa matkavarauksista ja lähettää matkakustannusten kuluista laskun yliopistolle. Yliopiston suorittamat matkakustannusten ja kulujen korvaukset suoraan vierailijalle ovat veronalaista tuloa, jonka yliopisto maksajana on velvollinen ilmoittamaan tulorekisteriin. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan peritä.

Jatkossa vastaväittäjät:

• Tekevät matkavarauksensa ensisijaisesti omassa organisaatiossaan, joka laskuttaa Tampereen yliopistoa toteutuneista matkakustannuksista (laskutustiedot). 
• Jos edellinen ei ole mahdollista, vastaväittäjät järjestävät matkat itse ja hakevat matkakustannusten korvaukset matkan jälkeen matkalaskulla. 
• Jos kumpikaan edellisistä tavoista ei onnistu, yhteyshenkilö tiedekunnasta varaa vastaväittäjän matkat ja / tai hotellit Certian matkapalveluiden kautta vierailijan matkavarauslomakkeella.

Tiedekunta korvaa matka- ja majoituskustannukset (matkat edullisimman vaihtoehdon mukaisesti, huom. yliopiston matkustussäännön mukaan päivärahoja ei makseta henkilölle, joka saa palkkiota, myöskään matkan aikaisia ruokailuja ei korvata), ks. tiedekuntakohtaiset linjaukset korvattavista kustannuksista. Jos matkat tai osa matkoista maksetaan itse, korvattavat matkakulut tulee listata matkalaskulomakkeella, liittää mukaan alkuperäiset kuitit ja toimittaa skannattuna sähköpostitse osoitteeseen kampusassistentit [at] tuni.fi (kampusassistentit[at]tuni[dot]fi).

Lisätietoja assistenttipalveluista intrassa: Assistenttipalvelut.

Vastaväittäjien tueksi voi myös tarjota suomalaiseen väitösperinteeseen ohjeistavan artikkelin: Laajalahti, A., & Virtanen, I. (2024). Insights for Opponents on fostering interaction in the public defence of a doctoral dissertation. Prologi – Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellinen aikakauslehti, 20(2). https://doi.org/10.33352/prlg.142143

Vinkkejä väitöstilaisuutta ja -ajankohtaa varten

Viestinnän ja vuorovaikutuksen erityisasiantuntija Ira Virtanen tutkijakoulusta on tuottanut sinulle materiaaleja, joista saat tukea valmistautumiseen ja väitöksen eri viestintätehtäviin.

Liity avoimelle, pääosin englanninkieliselle Self-study and support for public defence -Moodle-alustalle. Alustalla on väitöstilaisuuteen valmistautumisen vinkkejä, aputehtäviä, videoita (suomeksi ja englanniksi) ja materiaaleja. Löydät esimerkiksi vastaväittäjien tyypillisiä kysymyksiä, karonkkakutsupohjan ja paljon muuta. Alustaa voi käyttää itsenäisesti, yhdessä ohjaajan kanssa ja seminaari- tai tutkimusryhmässä. Myös vastaväittäjän tai kustoksen tehtäviin valmistautuville Moodlen sisällöistä voi olla apua.

Kustokselle ja etäväitöstilaisuuksissa auttavalle moderaattorille löytyy vinkkejä dokumentista, jossa on muun muassa valmiita sanamuotoja chatissä esitettävistä puheenvuoropyynnöistä. 

Yliopiston YouTube-kanavalla on katsottavissa väitösviestintään liittyvä 11 videon sarja (aukeaa Youtubeen). Videoista saat tukea muun muassa väitöstilaisuuden kaavaan, vastaväittäjän kysymyksiin vastaamiseen, esiintymisjännityksen hyödyntämiseen ja karonkkapuheisiin. Tarkemmat ja ajantasaiset ohjeet kannattaa silti aina tarkistaa omasta tiedekunnasta.

Lectio praecursorian kirjoittamisessa sinua tukee tähän tarkoitukseen laaditut vinkit intranetin saman nimisellä sivulla.

Jos haluat harjoitella väitöstilaisuutta ja saada siihen valmennusta, ilmoittaudu tutkijakoulun kurssille TAU.TRI.409. Kurssi järjestetään joka lukukausi. Osallistujat valitaan ensisijaisuusperiaatteella eli kurssille kannattaa hakea vasta, kun omaan väitöspäivään on aikaa noin kuusi kuukautta tai vähemmän.

Mielikuvarentoutusta väittelijöille

Tehdään yhdessä ohjattu mielikuvarentoutus väitöspäivään liittyvien myönteisten tuntemusten vahvistamiseksi. Edessäsi on ainutlaatuinen päivä, josta on mahdollista nauttia.

Syvä rentoutuminen hoitaa kehoa ja mieltä ja parantaa yhteyttä omaan sisäiseen maailmaan ja sen voimavaroihin. Merkittävä osa meitä ohjaavista toiminnoista tapahtuu tiedostamattomasti. Rentoutuessamme, tietoisen mielemme siirtyessä sivummalle, saamme paremman yhteyden alitajuntaamme.

Sinun ei tarvitse tehdä, yrittää tai osata mitään. Ohjatussa mielikuvarentoutuksessa vahvistetaan voimavaroja, mm. itsevarmuutta ja uskoa omiin kykyihin myönteisten mielikuvien avulla. Olisi hyvä varata aikaa yhteensä 1 h rauhallisen keskustelun ja kysymysten mahdollistamiseksi. Varsinainen rentoutuksen kesto on n. 30 minuuttia. Se voidaan tehdä Teamsin välityksellä esimerkiksi 1 vk ennen väitöstä. Sinulla tulee olla mukava ja häiriötön ympäristö, jossa voit olla rauhassa mukavassa makuuasennossa.   

Ole yhteydessä Anna Nykäseen, anna.nykanen [at] tuni.fi (anna[dot]nykanen[at]tuni[dot]fi) ja sovi aika. (Koulutus: Suomen Hypnoosiliitto ry) HUOM! Mielikuvarentoutuksia on seuraavan kerran tarjolla joulukuussa 2024. Aikaisempia harjoituksia on mahdollista järjestää ainoastaan yksityisesti.