Kypsyysnäyte ja kielitaidon osoittaminen tutkinnossa

Opiskelija osoittaa asetusten määräämän kielitaidon suorittamalla tutkintonsa opetussuunnitelman mukaiset suomen, ruotsin ja vieraan kielen opinnot sekä antamalla kypsyysnäytteen.

Kypsyysnäyte on opintosuoritus, jolla opiskelija osoittaa sekä perehtyneisyytensä tutkielmansa alaan että koulusivistyskielensä (suomen tai ruotsin) hallinnan. Jos opiskelija on osoittanut koulusivistyskielen taidon kandidaattivaiheessa, maisterivaiheen kypsyysnäytteessä riittää, että hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan. Vain suomen- tai ruotsinkielisen kypsyysnäytteen kieli tarkastetaan tarvittaessa. 

Kypsyysnäyte 1.9.2024 alkaen

Yleistä kypsyysnäytteistä opiskelijoille ja ohjaajille

Kypsyysnäyteohjeet opiskelijoille

Kypsyysnäyteohjeet opinnäytteen ohjaajalle ja kielentarkastajalle

Kielitaidon osoittaminen tutkinnossa

Yleistä kypsyysnäytteestä opiskelijoille ja ohjaajille

Kypsyysnäyte on asetuksen vaatima opintosuoritus, jolla tutkinto-opiskelija osoittaa sekä perehtyneisyytensä tutkielmansa alaan että tarvittaessa koulusivistyskielensä (suomen tai ruotsin) hallinnan. Jos opiskelija on osoittanut koulusivistyskielen taitonsa kandidaattivaiheessa tai esim. aiemmassa AMK-tutkinnossa, ylemmän korkeakoulututkinnon tai toisen alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteessä riittää, että hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan. Vain suomen- tai ruotsinkielisen kypsyysnäytteen kieli tarkastetaan tarvittaessa.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä eli suomeksi tai ruotsiksi, jos opiskelijan tulee osoittaa tutkinnossa erinomaista suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos kypsyysnäytteellä ei osoiteta suomen tai ruotsin taitoa, kypsyysnäyte kirjoitetaan tutkielman kielellä. Ks. kypsyysnäytteen kielen määräytymisestä tarkemmin alla näkyvässä taulukossa:

Kypsyysnäytteitä ei voi hyväksilukea aiemmista opinnoista. Jos opiskelija on aiemmassa tutkinnossaan suorittanut kypsyysnäytteen, jossa hän on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taitonsa, hänen seuraaviin tutkintoihinsa kuuluvista kypsyysnäytteistä arvioidaan vain sisältö.

Alempien korkeakoulututkintojen kypsyysnäytteet suoritetaan EXAM-tentteinä. Ylempien korkeakoulututkintojen kypsyysnäytteet suoritetaan EXAM-tentteinä silloin, kun niihin kuuluu kielentarkastus. Muuten ylempien tutkintojen kypsyysnäytteinä toimivat opinnäytteiden tiivistelmät.

Kypsyysnäyte on arvioitava 21 vuorokauden kuluessa sekä sisällön että kielen osalta silloin, kun kypsyysnäytteenä toimii tutkielman tiivistelmä, ja 28 vuorokauden kuluessa silloin, kun kypsyysnäyte on sähköinen tentti. 

Lisätietoja kypsyysnäytteistä antavat tiedekunnat, kielikeskus ja asiantuntija Hanna Nurmi.

Kypsyysnäyteohjeet opiskelijalle

Opiskelijan tulee 1.8.2024 jälkeen vaihtaa hopsiinsa opetussuunnitelmakauden 2024–2027 versio kypsyysnäyteopintojaksosta, jos hänellä ei vielä ole suoritusta kypsyysnäytteestä.

Kun kypsyysnäytteen suorittaminen on ajankohtaista, ja jos kyseessä on alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte tai kielentarkastuksen sisältävä ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäyte, opinnäytteen ohjaaja laatii opiskelijalle henkilökohtaisen tentin EXAMiin. Opiskelija varaa EXAMista itselleen tenttiajan ja suorittaa tentin. Tentti on varattavissa kahden viikon ajan. Lisätietoa saa opiskelijan EXAM-ohjeesta. Jos ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieliasua ei tarkasteta, kypsyysnäytteenä toimii tutkielman tiivistelmä, joka jätetään arvioitavaksi julkaisuarkisto Trepoon osana tutkielmaa. Jos kyseessä on parityönä tehty tutkielma, molemmat opiskelijat kirjoittavat tiivistelmät, jotka ohjaaja arvioi erikseen kypsyysnäytteinä. Trepoon palautettavaan tutkielmaan tulee kuitenkin vain yksi tiivistelmä, joka voi olla toinen edellä mainituista tiivistelmistä tai yhdessä kirjoitettu tiivistelmä.

Opiskelija ilmoittautuu oikealle kypsyysnäyteopintojaksolle Sisussa. Alempien korkeakoulututkintoihin kuuluvien kielentarkastettavien kypsyysnäytteiden toteutukset ovat lukuvuosi- ja tiedekuntakohtaisia. Ylempiin korkeakoulututkintoihin kuuluvien kypsyysnäytteiden toteutukset ovat lukuvuosikohtaisia. Huom! Jos opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen syyslukukaudella ja hänen opiskeluoikeutensa on päättymässä kyseisen syyslukukauden lopussa, hänen tulee olla yhteydessä hanna.nurmi [at] tuni.fi (Hanna Nurmeen), joka ilmoittaa opiskelijan kypsyysnäytetoteutukselle Sisussa.

Kielentarkastuksen sisältävän kypsyysnäytetentin ohje opiskelijalle on seuraava: 

"Kypsyysnäyte on 400–500 sanan mittainen asiantuntijateksti. Se kirjoitetaan opinnäytteen pohjalta, mutta se on itsenäinen teksti. Kieliasun arviointi perustuu seuraavien ohjeiden noudattamiseen

1. Valitse annetuista aiheista yksi ja kirjoita sen pohjalta essee. Noudata tarkasti tehtävänantoa. 
2. Lisää vastauksesi alkuun tiedekuntasi ja tutkinto-ohjelmasi.
3. Käsittele aihettasi eri näkökulmista sen sijaan, että vain luettelisit muistamasi asiat: pohdi, päättele ja perustele. Kiinnitä erityistä huomiota tekstin luettavuuteen ja havainnollisuuteen.
4. Varmista, että tekstisi on yhtenäinen kokonaisuus, jossa on aloitus, käsittelyosa ja lopetus. Jäsentele tekstisi ja osoita kappalejako selvästi. Älä käytä väliotsikoita, kuvioita äläkä taulukoita. Kypsyysnäytteessä ei myöskään tarvita lähdeviitteitä.
5. Otsikoi tekstisi ja tarkista, että sen sisältö ja otsikko vastaavat toisiaan.
6. Oikolue tekstisi ja tarkista, että se on hyvää asiatyyliä.”

Jos kypsyysnäyte hylätään, ohjaaja laatii opiskelijalle uuden kypsyysnäytetentin tai pyytää tältä uuden tutkielman tiivistelmän. Huom! Jos tutkielman tiivistelmä hylätään ja se kirjoitetaan uudestaan, opiskelija toimittaa uuden tiivistelmän sisältävän tutkielmatiedoston yliopiston kirjastoon osoitteeseen tkesis [at] tuni.fi (thesis[at]tuni[dot]fi).

Jos sekä tutkielma että sen ohjaaja ovat vieraskielisiä, ja opiskelijan pitää suorittaa suomenkielinen (tai ruotsinkielinen) kypsyysnäyte, opiskelija vastaa tenttikysymyksen suomeksi (tai ruotsiksi). Ohjaaja arvioi vastauksen sisällön esimerkiksi tekoälyn avulla. HUOM! Opiskelija ilmoittautuu toteutukselle, joka sisältää kielentarkastuksen.

Kypsyysnäyteohjeet opinnäytteen ohjaajalle ja kielentarkastajalle

Jos kyseessä on sähköisenä tenttinä suoritettava kypsyysnäyte, ohjaaja ja kielentarkastaja toimivat seuraavasta linkistä aukeavan ohjeen mukaisesti Kypsyysnäyte sähköisenä tenttinä

Kypsyysnäytetentin tehtävänannossa on hyvä muistaa seuraavat seikat:

• Sisällöntarkastajalla on vastuu hyvän tehtävänannon laatimisesta.
• Tehtävänannon tulee käsitellä kyseisen opiskelijan opinnäytetyötä, jotta sen avulla voidaan varmistaa opiskelijan hallitsevan aiheensa.
• Tehtävänannon tulee ohjata opiskelijaa rajaamaan käsittelyä tai näkökulmaa. Esimerkiksi yksi sana tai "kerro aiheesta X" ei riitä tehtävänannoksi.

Alempien tutkintojen kypsyysnäyte on useimmiten opintojakso TAU.KN.010 Kypsyysnäyte suomeksi alemmassa korkeakoulututkinnossa, sisällön ja kielen tarkastus. EXAMissa valitaan tiedekuntakohtainen toteutus, johon tentti liitetään. Muita alempien tutkintojen kypsyysnäytteitä ovat:

• TAU.KN.011 Kypsyysnäyte suomeksi alemmassa korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus
• TAU.KN.020 Kypsyysnäyte ruotsiksi alemmassa korkeakoulututkinnossa, sisällön ja kielen tarkistus
• TAU.KN.021 Kypsyysnäyte ruotsiksi alemmassa korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus
• TAU.KN.031 Kypsyysnäyte englanniksi alemmassa korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus
• TAU.KN.051 Kypsyysnäyte saksaksi alemmassa korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus
• TAU.KN.061 Kypsyysnäyte venäjäksi alemmassa korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus

Ylempien tutkintojen kypsyysnäyte on useimmiten opintojakso TAU.KN.111 Kypsyysnäyte suomeksi ylemmässä korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus. Jos ylemmän tutkinnon kypsyysnäyte sisältää kielentarkastuksen, EXAMISSA valitaan opintojakson TAU.KN.110 tai TAU.KN.120 lukuvuosikohtainen toteutus, johon tentti liitetään, ks. tarkemmin alla:

• TAU.KN.110 Kypsyysnäyte suomeksi ylemmässä korkeakoulututkinnossa, sisällön ja kielen tarkistus – käytetään aina lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa.
• TAU.KN.120 Kypsyysnäyte ruotsiksi ylemmässä korkeakoulututkinnossa, sisällön ja kielen tarkistus

Muita ylempien tutkintojen kypsyysnäytteitä ovat seuraavat:

• TAU.KN.121 Kypsyysnäyte ruotsiksi ylemmässä korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus
• TAU.KN.131 Kypsyysnäyte englanniksi ylemmässä korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus
• TAU.KN.151 Kypsyysnäyte saksaksi ylemmässä korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus
• TAU.KN.161 Kypsyysnäyte venäjäksi ylemmässä korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus
• TAU.KN.112 Kypsyysnäyte suomeksi ylemmässä korkeakoulututkinnossa, sisällön tarkistus – käytetään vain tapauksissa, jossa opiskelijalla on aikaisempi ylempi tutkinto Tampereen yliopistossa.

Jos ohjaaja on epävarma siitä, mikä kypsyysnäyte opiskelijan tulee suorittaa, hän voi olla yhteydessä osoitteeseen opintotietojarjestelmat.tau [at] tuni.fi (koulutuksen[dot]kehittaminen[dot]tau[at]tuni[dot]fi).

Kun kyseessä on opintojakson TAU.KN.010 toteutuksen tentti, ohjaaja katsoo kypsyysnäytteen suorittavan opiskelijan sukunimen ja valitsee sukunimen aakkosjärjestyksen perusteella taulukosta kielentarkastajan, jonka lisää EXAMissa tentaattoriksi, ks. taulukko alla:

Jos siis opiskelijan sukunimi on esimerkiksi Kemppainen, hän asettuu aakkosväliin Hir – Kli ja kielentarkastaja on tällöin Hanna-Riikka Hodges. Jos opiskelijan sukunimi on Komppa, hän asettuu aakkosväliin Klo – Lem ja kielentarkastaja on tällöin Hilkka Paldanius

Jos kyseessä on ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kielentarkastus, kielentarkastaja on sama kuin vastaavassa alemmassa korkeakoulututkinnossa. Ruotsinkieliset kypsyysnäytteet tarkastaa keskustakampuksen ja Kaupin opiskelijoiden osalta Karita Katto ja Hervannan kampuksen osalta Marita Heikkinen. Huom! Kielten kandidaattiohjelman suomen kielen ja pohjoismaisten kielten opintosuunnissa ohjaaja tarkistaa myös kypsyysnäytteen kielen. Tarvittaessa ohjaaja ottaa yhteyttä kielikeskukseen osoitteeseen kielikeskus.tau [at] tuni.fi (kielikeskus[dot]tau[at]tuni[dot]fi).

Jos kypsyysnäytteenä toimii tutkielman tiivistelmä, kypsyysnäyte arvioidaan tutkielman arvioinnin yhteydessä. Jos kyseessä on parityönä tehty tutkielma, molemmat opiskelijat kirjoittavat tiivistelmät, jotka ohjaaja arvioi erikseen kypsyysnäytteinä. Trepoon palautettavaan tutkielmaan tulee kuitenkin vain yksi tiivistelmä, joka voi olla toinen edellä mainituista tiivistelmistä tai yhdessä kirjoitettu tiivistelmä.

Kypsyysnäyte on arvioitava 21 vuorokauden kuluessa sekä sisällön että kielen osalta silloin, kun kypsyysnäytteenä toimii tutkielman tiivistelmä, ja 28 vuorokauden kuluessa silloin, kun kypsyysnäyte on sähköinen tentti. 

Kun ohjaaja on arvioinut kypsyysnäytetentin ja on tarvittaessa saanut kielentarkastajalta tiedon kypsyysnäytteen kieliasun hyväksymisestä, hän antaa kypsyysnäytesuoritukselle lopullisen arvosanan, joka siirtyy automaattisesti Sisuun. Sen jälkeen ohjaaja pyytää tiedekuntansa / tutkinto-ohjelmansa koulutusassistenttia vahvistamaan arvioinnin Sisussa ao. toteutuksella. 

Jos kypsyysnäytetentti hylätään, ohjaaja laatii opiskelijalle uuden tentin. Jos kypsyysnäytteenä toimiva tiivistelmä hylätään, opiskelija kirjoittaa uuden tiivistelmän.

Jos sekä tutkielma että sen ohjaaja ovat vieraskielisiä, ja opiskelijan pitää suorittaa suomenkielinen (tai ruotsinkielinen) kypsyysnäyte, opiskelija vastaa tenttikysymyksen suomeksi (tai ruotsiksi). Ohjaaja arvioi vastauksen sisällön esimerkiksi tekoälyn avulla. Tentti laaditaan toteutukselle, joka sisältää kielentarkastuksen, eli opintojakson koodi on TAU.KN.010 tai TAU.KN.110 (tai TAU.KN.020 tai TAU.KN.120).

Kielitaidon osoittaminen tutkinnossa

Opiskelija osoittaa Valtioneuvoston asetusten määräämän kielitaidon suorittamalla tutkintonsa opetussuunnitelman mukaiset viestintä- ja kieliopinnot sekä antamalla kypsyysnäytteen joko koulusivistyskielellään, jos se on suomi tai ruotsi, tai tarvittaessa tutkielmansa kielellä, ks. tarkemmin alla. Säädöstausta: Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003 (erityisesti 15 §, 16 §, 17 §, 19 §, 20 §) valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004 (erityisesti 6 §, 10 §, 16 §).

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli on se kieli, jolla opiskelija on suorittanut äidinkielen eli suomen tai ruotsin oppimäärän peruskoulussa ja / tai lukiossa Suomessa TAI se kieli, jolla opiskelija on kirjoittanut ylioppilaskokeessa suomi tai ruotsi toisena kielenä vähintään arvosanalla Magna Cum Laude (M), vaikka ei olisi opiskellut suomea tai ruotsia äidinkielenään.  

Suomenkielinen koulusivistys

Suomenkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija suorittaa opetussuunnitelman mukaiset suomen, ruotsin ja vieraan kielen opinnot kandidaatin tutkintoonsa sekä antaa suomenkielisen kypsyysnäytteen. Mikäli suomenkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ulkomailla, hän suorittaa vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot ylempään korkeakoulututkintoonsa ja antaa suomenkielisen kypsyysnäytteen.

Ruotsinkielinen koulusivistys

Ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija osoittaa ruotsin kielen taitonsa antamalla ruotsinkielisen kypsyysnäytteen. Toisen kotimaisen kielen (suomi) hyvän taidon opiskelija osoittaa suorittamalla tutkintoonsa kuuluvat akateemisen kirjoittamisen opinnot suomen kielellä tai laatimalla suomenkielisen kypsyysnäytteen. Lisäksi hän suorittaa muut tutkintoonsa kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot lukuun ottamatta ruotsin kielen opintojaksoa. Suositus on, että ruotsin kielen opintojakson sijasta opiskelija suorittaa jonkun valinnainen viestintä- ja kieliopintojen opintojakson. Opiskelija huolehtii, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy tarvittaessa muilla opinnoilla.  

Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen koulusivistys

Opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, jos hän on esimerkiksi käynyt suomenkielisen peruskoulun ja/tai lukion, mutta ei ole opiskellut suomea äidinkielenä TAI hän on suorittanut IB-tutkinnon TAI ulkomailla peruskoulua ja lukiota vastaavan koulutuksen. Ensisijaisesti opiskelija suorittaa tutkintoonsa kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot opetussuunnitelman mukaisesti, mikäli kielitaito riittää. Suosituksena on, että opiskelija suorittaa tutkintoonsa taitotasoaan vastaavan suomi toisena kielenä tai suomenkielisen viestinnän opintojakson kielikeskuksen tarjonnasta tai opintojakson Suomen kielen ja kulttuurin opintokokonaisuudesta. 

Kypsyysnäytteen kielestä määrätään erikseen opiskelijan kielitaidon ja tavoitteiden mukaan. Kypsyysnäytteen kieli voi olla englanti tai kielten koulutuksessa tutkinnon pääkieli. Näissä tapauksissa kypsyysnäytteestä ei tarkasteta kieltä eikä kypsyysnäytteellä voi osoittaa kielitaitoa. Mikäli taitotaso riittää, opiskelija voi suorittaa kypsyysnäytteen suomeksi. Tällöin kypsyysnäytteestä tarkastetaan kieli, ja sillä voi osoittaa hyvää suomen kielen taitoa.

Suomen- ja ruotsinkielinen koulusivistys

Opiskelijalla on kaksi koulusivistyskieltä, jos hän on suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa suomeksi ja lukiossa ruotsiksi tai toisinpäin. Opiskelijan tulee valita, kumman koulusivistyskielen mukaan hän suorittaa viestintä- ja kieliopinnot ja osoittaa kielitaidon tutkinnossaan.

Viestintä- ja kieliopinnoista vapauttaminen

Opiskelija, joka ei ole suorittanut vähintään lukion B1-oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja, voidaan hakemuksesta vapauttaa toisen kotimaisen kielen opinnoista. Suositus on, että toisen kotimaisen kielen opintojen tilalle opiskelija suorittaa jonkun valinnaisen viestintä- ja kieliopintojen opintojakson. Opiskelija huolehtii, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy tarvittaessa muilla opinnoilla. Opiskelija on suorittanut lukion B1-oppimäärän, mikäli hänellä on siitä lukion päättötodistuksessa merkintä. Suoritettujen kurssien määrä ei ole ratkaiseva tekijä, vaan B1-oppimäärä katsotaan suoritetuksi esimerkiksi silloin, kun opiskelija on lukiossa suorittanut 4 pakollista kurssi hyväksytysti ja saanut yhdestä hylätyn. Samoin B1-oppimäärä katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija on lukiossa suorittanut 3/5 pakollista toisen kotimaisen kielen kurssia ja saanut 2/5 huojennuksena lukion erityistehtävän perusteella. 

Opiskelija, jolla on ammatillinen tutkinto, mutta joka ei ole suorittanut lukion B1-oppimäärrää toisen kotimaisen kielen opintoja, voidaan hakemuksesta vapauttaa toisen kotimaisen kielen opinnoista. Lisäksi peruskoulun tai lukion Ahvenanmaan maakunnan oppilaitoksessa suorittanut saa hakemuksesta vapautuksen toisen kotimaisen kielen osoituksesta suomen kielen taidossa (Asetus (841/2000) 3§). Vapautuksen hakeminen: Opiskelun lomakkeet -> Hakemus toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista vapauttamiseen. HUOM! Mikäli opiskelija vapautetaan toisen kotimaisen kielen opinnoista, hän ei voi tutkinnollaan osoittaa sellaista toisen kotimaisen kielen taitoa, jota vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä (julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki 424/2003).

Kotimaisen kielen opinnoista vapauttamisesta päättää dekaani. Lisäksi dekaani voi erityisestä syystä vapauttaa tai antaa opiskelijalle luvan poiketa edellä sanotuista kieli- ja viestintäopinnoista. 

Lisätietoja antavat asiantuntija Hanna Nurmi, tiedekunnat ja kielikeskus.