Pro gradu -tutkielma

Opinnäytteiden tavoitteet ja sija tutkinnoissa  

Opinnäytteen tekemiseen liittyvä osaaminen karttuu vähitellen opintojen aikana. Valmistuaksesi sinun tulee saavuttaa tutkinnolle ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet.  

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteen tavoitteena on, että 

• opiskelija tuntee oman alansa ja erityisesti opinnäytteensä alan hyvin 
• opiskelijalla on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön 
• opiskelijalla on hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa ja soveltuviin tehtäviin. 

Pro gradu -tutkielma tehdään pääsääntöisesti ylemmän tutkinnon toisena opintovuonna, ja se on osa tutkinto-ohjelman syventäviä opintoja. Sinun tulee olla valmistunut alemmasta korkeakoulututkinnosta tai kandidaatintyön tulee olla hyväksytty ennen kuin voit aloittaa ylemmän tutkinnon opinnäytteen tekemisen ja tehdä ohjaussuunnitelman ohjaajan kanssa.  

Opinnäytteiden tavoitteet muotoutuvat osaamisperustaisesti. Opinnäytettä tehtäessä tutkimuksen tekemisen taidot, opinnäytteen alan substanssiosaaminen, akateeminen kieli- ja viestintäosaaminen sekä tieteellisen keskustelun taidot karttuvat vertaisoppimisen ja -ohjauksen sekä aiemman tutkimuksen kanssa käytävän keskustelun myötä. Opinnäytetyöskentely on harjaantumista itsenäisen tutkimuksen tekemiseen hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Tiedekuntasi/tutkinto-ohjelmasi määrittää tarkemmin opinnäytetyön muodon (kts. tiedekuntakohtainen osio).

Opinnäytteen vaiheet 

Opinnäytteen ohjaus  

Pro gradu -tutkielman tekeminen alkaa seminaariin osallistumisella ja aiheen päättämisellä. Sinulla on opinnäytteelle vähintään yksi ohjaaja (=vastuuohjaaja), joka tukee opinnäytteen tekemistä sen eri vaiheissa sisällön ja tutkimusprosessin osalta. Vastuuohjaaja tuntee opinnäytteen arviointikriteerit ja keskustee niistä ohjattavan kanssa. Mikäli opinnäytteellä on kaksi ohjaajaa, vastuuohjaaja ja ohjaaja, vähintään toisen tulee tuntea opinnäytteen ala ja aihepiiri hyvin ja kummallakin on vähintäänkin samantasoinen tutkinto kuin tehtävä opinnäyte on. Ohjaaja voi olla myös yliopiston ulkopuolinen henkilö, joka omalla asiantuntija alallaan ohjaa opinnäytettä.  

Ohjaaja(t) ja ohjattava laativat ohjaussuunnitelman, jossa määritellään ohjauksen osapuolten oikeudet, vastuut ja velvollisuudet ja ohjaussuhteen kesto. Lisäksi ohjaustilanteessa muodostetaan yhteinen käsitys opinnäytteen tieteellisistä vaatimuksista ja hyvistä tieteellisistä käytännöistä, sovitaan ohjausrytmistä sekä opinnäytteen vaiheista. Ohjaussuunnitelmassa myös määritetään tavoiteaika työn valmistumiselle, joka osaltaan määrittää ohjaussuhteen pituuden.

Ohjausprosessin keskeinen ydin on oma työskentelyprosessisi. Ohjauksella saat tukea oppimisprosessiisi ja akateemisen asiantuntijuuden kasvuun. Olet vastuussa motivaatiostasi, työskentelystäsi ja prosessin etenemisestä. Tiedekunnassa huolehditaan ohjaustyön määrän tasaisesta jakautumisesta ja ohjauksen sisällyttämisestä ohjaajien työsuunnitelmiin.   

Tiedekunnassa määritellään toimintatavat mahdollisissa ohjauksen muutos-, ristiriita- ja ongelmatilanteissa. 

Opinnäytteen kieli 

Opinnäytteen kieli on suomi tai opiskelijan tutkinto-ohjelman pääasiallinen kieli. Muun kuin edellä mainitun kielen käytöstä päättää opinnäytteen ohjaaja. 

Englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskeleva voi tehdä opinnäytteen suomeksi. Mikäli opiskelija kuitenkin haluaa merkinnän englanniksi suoritetusta tutkinnosta, opinnäyte voidaan edellyttää tehtävän englanniksi. 

Jos opiskelija ei ole aikaisemmassa tutkinnossa osoittanut oman alansa kieli- ja viestintätaitoa, tämä osoitetaan ylemmän tutkinnon kypsyysnäytteessä. Kielitaidon osoittamisesta opinnäytteen yhteydessä on kerrottu tarkemmin Kypsyysnäyte ja kielitaidon osoittaminen tutkinnossa -sivulla. 

Opinnäyteseminaari 

Opinnäytetyön tekemistä tukemaan voidaan järjestää opetussuunnitelman mukainen opinnäytetyöseminaari tai muuta opinnäytetyön tekemistä tukevaa opetusta ja toimintaa.   

Seminaarissa karttuvat erityisesti vertaisohjauksen ja –oppimisen taidot sekä tieteellisen tekstin tuottamisen -, tiedonhaun - ja akateemisen keskustelun taidot. Seminaari ohjaa ja tukee itsenäisen opinnäytteen tekemistä ja sen osa-alueita kuten tutkimusongelman määrittelyä, aiheen jäsentämistä, tulosten hahmottamista ja raportointia. Seminaarissa myös perehdytään opinnäytteen arviointikriteereihin. Sinun tulee pyrkiä tekemään opinnäytetyö mahdollisimman valmiiksi seminaarin aikana. 

Jos tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan ei sisälly diplomityöseminaaria, tulee muilla ohjauksen keinoilla varmistaa, että opiskelija saa riittävästi tukea opinnäytetyön tekemiseen sekä muutoin riittävät tutkimuksen tekemisen taidot. 

Opinnäyte pari- tai ryhmätyönä 

Opinnäytteen tekemisestä pari- tai ryhmätyönä sovitaan ohjaajan kanssa. Mikäli opinnäyte tehdään pari- tai ryhmätyönä, kunkin opiskelijan on kyettävä osoittamaan oma osuutensa työstä, koska opinnäyte on lähtökohtaisesti harjaantumista itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Opinnäyte arvioidaan opiskelijakohtaisesti.  

Opinnäytteen tekeminen toimeksiantona  

Voit tehdä ylemmän tutkinnon opinnäytetyön toimeksiantona yritykselle tai muulle taholle. Opinnäyte on tieteellinen työ, joka arvioidaan akateemisin perustein ja se on suoritettava tavoitteellisessa ajassa. Opinnäytteen tieteellisestä ohjauksesta ja arvioinnista vastaa yliopiston vastuuohjaaja ja tarkastajat. Toimeksiantajan puolelta työlle voidaan sopia yhteyshenkilö, joka voi myös osallistua opinnäytetyön ohjaukseen. Myös toimeksiantajan on oltava tietoinen työn akateemisuudesta ja opinnäytteen julkisuudesta. Sinä, vastuuohjaaja ja toimeksiantaja sovitte yhdessä opinnäytteen aiheesta, aikataulusta ja tavoitteista.  Mahdollisesta toimeksiantajan opiskelijalle maksamasta palkkiosta sovit itse toimeksiantajan kanssa kirjallisesti. 

Keskustelun pohjaksi on laadittu muistilista asioista, joista opinnäyteprojektin aloitustapaamisessa kannattaa sopia. 

Muu neuvonta ja tuki opinnäytteen tekemisen aikana  

Et ole opinnäytetyösi kanssa yksin. Tukea on saatavilla erityisesti tiedonhankintaan ja aineistonhallintaan, kirjoittamiseen ja aikaansaamiseen. Tukea tarjoavat yliopiston Yhteiset ohjauspalvelut, Kielikeskus sekä Kirjasto ja Datapalvelu.

Opinnäytteen tekijänoikeudet  

Opinnäytteen julkisuuteen liittyvät myös tekijänoikeudelliset asiat. Opinnäytetyön tekijä vastaa opinnäytteensä sisällöstä ja oikeuksistaan työhön. Julkaistavan opinnäytteen tekijällä tulee olla opinnäytteeseensä ja sen osaksi sisällytettyyn kuva-, taulukko- tai muuhun vastaavaan aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai hänellä tulee olla verkkojulkaisuoikeus tällaiseen aineistoon. 

Lisää tekijänoikeudesta kirjaston Open Access-oppaasta sekä esimerkiksi seuraavilta www-sivustoilta:  

• OKM:n tekijänoikeussivusto  

• Kopiosto  

• Kopiraitti  

• Kuvasto  

• ImagOA (Ohjeita kuviin viittaamiseen, sekä tietoa avoimesta tieteestä ja kuvien käytöstä, Aalto-yliopiston ohjeistus) 

Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen  

Hyvän tieteellisen käytännön mukaiset osaamistavoitteet sisältyvät kaikkiin opinnäytteisiin.  Tutustu hyvän tieteellisen käytännön ohjeisiin ja pyydä tarvittaessa ohjausta opinnäytteen ohjaajalta. Osana opinnäytetyön kirjoittamisprosessin ohjausta ohjaajan tulee varmistaa, että olet tutustunut hyvän tieteellisen käytäntöihin ja osaat toimia niiden mukaisesti.

Muista myös opinnäytteen saavutettavuus.

Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastus  

Voit käyttää tekstin alkuperäisyyden tunnistusjärjestelmää opinnäytteen kirjoitusprosessin aikana ohjaajasi Turnitin-Moodle-alustalla. Tällöin saat vertailuraportin tekstistäsi, jonka avulla voit arvioida tekstisi viittauskäytäntöjen asianmukaisuutta. Voit aina pyytää opinnäytetyön vastuuohjaajalta neuvoa vertailuraportin tulkintaan.  

Opiskelija ja opinnäytteen vastuuohjaaja sopivat yhdessä, että opinnäytetyö on valmis viralliseen alkuperäisyyden tarkistukseen ja sen jälkeen varsinaiseen arviointiin. Syötät valmiin opinnäytetyön tekstin alkuperäisyyden tarkistusjärjestelmään ja opinnäytetyön vastuuohjaaja tarkistaa opinnäytetyön alkuperäisyysraportin. Kun vastuuohjaaja on tarkistanut alkuperäisyysraportin, työ voidaan jättää varsinaiseen arviointiin julkaisuarkisto Trepon kautta. 

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäyteohjeet sekä opiskelijalle että ohjaajalle löytyvät Kypsyysnäyte-sivulta.

Kypsyysnäytteen tarkoitus

Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttään opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa (VNA yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004).  

Kun kielitaito on osoitettu aiemman tutkinnon yhteydessä, osoittaa opiskelija ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä kypsyysnäytteellä vain perehtyneisyyttään opinnäytteen alaan.  

Kypsyysnäytteen kieli

Jos suomen tai ruotsin kielen taito tulee osoittaa ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä, määräytyy kypsyysnäytteen kieli, kuten alemmassa korkeakoulututkinnossa. 

Jos opiskelijalta ei edellytetä suomen tai ruotsin kielen taidon osoittamista ylemmässä korkeakoulututkinnossa, antaa hän kypsyysnäytteen samalla kielellä, jolla kirjoittaa opinnäytteensä.  

Kypsyysnäytteen muoto

Kypsyysnäyte on tutkielman tiivistelmä silloin, kun kypsyysnäytteestä ei tarkasteta suomen tai ruotsin kieltä. Jos kypsyysnäytteestä tarkastetaan myös kieli, ohjaaja laatii opiskelijalle sähköisen kypsyysnäytentin. HUOM! Tutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä 31.8.2024 asti.

Opinnäytteen jättäminen arvioitavaksi 

Kun opinnäyte alkaa olla valmis, opiskelija keskustelee ohjaajan kanssa työn valmiiksi saattamisesta. Opiskelija ja ohjaaja sopivat työn ennakkotarkastuksesta sekä sen jälkeen tehtävistä mahdollisista korjauksista. Kun ennakkotarkastus ja viimeiset korjaukset on tehty, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan jättää opinnäyte arvioitavaksi. Opiskelija syöttää vielä opinnäytetyönsä lopullisen version tekstin alkuperäisyystarkastusjärjestelmään opinnäytetyön ohjaajan ohjeistamalla tavalla. Ohjaaja tarkastaa opinnäytetyön alkuperäisyysraportin. Opinnäytteen alkuperäisyyden tarkastus tulee olla tehtynä ennen työn varsinaista arvioitavaksi jättämistä.  

Jättäessäsi ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytettäsi arvioitavaksi julkaisuarkisto Trepossa, vahvistat samalla, että opinnäytteen alkuperäisyyden tarkistus on tehty ja että olet saanut vastuuohjaajalta luvan jättää opinnäytteesi arvioitavaksi. Opiskelija myös päättää, minkälaisen julkaisuluvan hän opinnäytteelle antaa. Huomaa, että vain läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija voi jättää opinnäytteensä arvioitavaksi ja saada siitä opintosuorituksen.

Opiskelijan tulee ilmoittaa opinnäytetyön tarkastajilleen, että työ on tarkistettavissa julkaisuarkistosta. Opiskelija saa tähän liittyvän viestin kirjastosta muutaman päivän kuluessa työn jättämisestä tarkastukseen. Tarkastusaika lasketaan viestin lähetyshetkestä tarkastajalle. 

Opinnäytteen arviointi ja arvosana 

Opinnäytetyön vastuuohjaaja ehdottaa tarkastajia joko opinnäytetyön alkuvaiheessa tai viimeistelyvaiheessa. Ehdotuksen tekemiseksi on laadittu oheiset lomakkeet:

Opinnäytetyön ohjaajat voivat toimia myös opinnäytteen tarkastajina, jos he täyttävät tutkintosäännön vaatimukset. Tutkintosäännön mukaan (28 §) “Vähintään toisen tarkastajan tulee olla työsuhteessa Tampereen yliopistoon. Molempien tarkastajien tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.” 

Opinnäytteen tarkastajilla on 21 tai 28 päivää aikaa tarkastaa opinnäytetyö siitä, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi.  Kypsyysnäytteen tarkastuksen aikaraja on 28 päivää, kun kypsyysnäyte on sähköinen tentti ja 21 päivää, kun tutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä. Kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana tarkastukseen jätettyjen opinnäytteiden tulokset voidaan julkistaa määrättyä pidemmän ajan kuluessa. Dekaani voi myöntää perustellusta syystä poikkeuksen määräaikaan. Tästä poikkeuksesta tulee ilmoittaa etukäteen opiskelijoille.   

Ylempien tutkintojen opinnäytetyöt arvioidaan asteikolla 0-5.  Arvosanat ovat 1 (=välttävä), 2 (=tyydyttävä), 3 (=hyvä), 4 (=kiitettävä) ja 5 (=erinomainen). Tiedekuntakohtaiset opinnäytteen arviointiperusteet on kerrottu tämän sivun lopussa.

Opiskelija saa tarkastajien lausunnon ja arvosanaehdotuksen sähköpostitse tuni.fi-osoitteeseensa. Opiskelijalla on seitsemän (7) vuorokautta aikaa vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Määräaika lasketaan sähköpostin lähettämisajankohdasta. Vastine lähetetään tiedekuntaan. 

Mahdollisen vastineen käsittelee dekaani. Dekaani arvioi, aiheuttaako vastine toimenpiteitä vai päättääkö hän tutkielman arvioinnista tarkastajien lausunnon mukaisesti. Dekaani voi myös määrätä opinnäytteelle lisätarkastajan tai saattaa opinnäytetyön arvioinnin tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi.  

Jos opiskelija ei esitä vastinetta, dekaani tekee päätöksen opinnäytetyön arvioinnista tarkastajien lausunnon mukaisesti. Jos opiskelija on tyytyväinen opinnäytetyön arviointiin, hän voi halutessaan nopeuttaa päätöstä ja opintosuorituksen rekisteröintiä ilmoittamalla siitä viipymättä sähköpostilla tiedekunnan opintopalveluihin.  

Vastinekäytäntö ei koske lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opinnäytettä. 

Hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia.  

Oikaisupyynnöt 

Ylemmän tutkinnon opinnäytteen arviointiin tyytymätön voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tiedekuntaneuvostolle. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. 

Opinnäytteen julkisuus ja salassa pidettävän tiedon käsittely  

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja (1999/621). Opinnäyte tulee julkiseksi, kun se on hyväksytty, eikä siihen sen jälkeen voi tehdä mitään muutoksia. Opinnäytteeseen ei voi sisällyttää salassa pidettävää tietoa. Opinnäytteen tai sen osien julkaiseminen muualla esimerkiksi artikkelimuodossa ei poista opinnäytteen julkisuuden vaatimusta.  

Mikäli opinnäytetyöhön liittyen käsitellään salassa pidettävää tietoa, sen käytöstä sovitaan etukäteen ohjaajan ja mahdollisen toimeksiantajan kanssa. Varsinainen opinnäytetyö kirjoitetaan siten, että se on kaikilta osin julkaistavissa. Mahdollinen salassa pidettävä tieto tulee sisällyttää opinnäytteen julkaisematta jääviin liitteisiin tai tausta-aineistoon. Erillinen aineisto ei jää yliopistolle arkistoitavaksi.   

Sähköinen arkistointi ja opinnäytteen julkaiseminen 

Arkistolaitoksen päätöksen (AL/11085/07.01.01.03.02/2016) yliopistojen opinnäytetöiden pysyvästä säilyttämisestä sähköisessä muodossa sekä siihen perustuvan Tampereen yliopiston tiedonohjaussuunnitelman mukaisesti ylempään korkeakoulututkintoon liittyvät opinnäytteet säilytetään pysyvästi. Kaikki opinnäytteet arkistoidaan sähköisesti. Yliopiston kirjasto vastaa opinnäytteiden arkistoinnista yliopiston julkaisuarkistossa. 

Kaikki opinnäytteet ovat julkisia ja ne tallennetaan yliopiston julkaisuarkistoon. Yliopiston avoimen tieteen linjauksen mukaisesti kaikki opinnäytteet julkaistaan avoimesti, elleivät kustantajan ehdot sitä estä. Kaikkiin opinnäytteisiin voi tutustua yliopiston kirjastossa olevilla päätteillä ja opiskelijan antaessa julkaisuluvan myös avoimen verkon kautta.     

Kaikki opinnäytteet tallentuvat hyväksymisen jälkeen tekstin alkuperäisyyden tarkistusjärjestelmän vertailutietokantaan.