Naisvihamieliset verkkoyhteisöt pyrkivät rapauttamaan tasa-arvoa tarinoiden avulla

Manosfääri koostuu löyhästä verkkoyhteisöjen verkostosta, johon kuuluu esimerkiksi miesten oikeusliikkeitä, incel-yhteisöjä ja miesvaikuttajien verkostoja. Väitöskirjatutkija Matias Nurmisen mukaan yhteisöjä yhdistää antifeminismi, ja niiden vaikutus perustuu ennen kaikkea kykyyn kertoa vetoavia tarinoita.

– Kertomuksissaan manosfääri esittää miehet usein joko yhteiskunnan uhreina tai kapinallisina, jotka taistelevat väitettyä miehiä syrjivää järjestelmää vastaan. Tarinat voivat näyttää henkilökohtaisilta kokemuksilta, mutta niiden tarkoituksena on ohjata yleisöä tiettyyn ideologiseen tulkintaan, Nurminen toteaa.

Manosfääri on hierarkkinen: yhteisöjen huipulla ovat ideologit, gurut ja yhä useammin julkkisvaikuttajat, joiden sanomaa levitetään järjestelmällisesti tuhansille seuraajille. Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat pojat. Nurminen on huomannut, että jollain lailla hukassa olevat nuoret miehet tarttuvat helposti syöttiin.

– Yhteisö kauppaa epävarmoille nuorille miehille mielikuvia “alfaurokseksi” tulemisesta ja sen tuomasta menestyksestä, jossa yhtenä mittarina ovat naiset. Tarinat ovat tekijöilleen kannattavaa liiketoimintaa, jonka yhdessä ääripäässä ovat pukeutumisohjeet ja toisessa naisen itsetunnon murskaaminen, hän kertoo. 

Tunteisiin vetoava tarinankerronta sitoo yhteen

Nurminen kertoo, että manosfäärin viestintä mukautuu nopeasti uusiin digitaalisiin ympäristöihin ja hyödyntää tehokkaasti yhteisiä symboleita, meemejä ja kulttuurisia viittauksia. Samankaltaisia kertomuksia käytetään myös muissa radikaaleissa liikkeissä, mikä vahvistaa niiden leviämistä verkossa.

Esimerkiksi monet ääriliikkeet hyödyntävät Matrix-elokuvasta tuttua ”punaista pilleriä” viestinnässään. Elokuvassa pilleri paljastaa käyttäjälleen totuuden koneiden salaliitosta, manosfäärissä puolestaan feministisestä salaliitosta. Punaisesta pilleristä on tullut monikäyttöinen symboli, joka toimii yhtä aikaa heräämiskertomuksena, ideologisena oppina, salaliittoteoriana ja helposti leviävänä internetmeeminä.

– Manosfäärin kertomuksia on vaikea todistaa oikeaksi tai vääräksi. Muutama sana voi avata valtavan kertomuksen maailman ja piilotettuja merkityksiä. Pointti on se, että kaikki saadaan näyttämään siltä, mitä halutaan, Nurminen sanoo.

Tarinanlukutaitoon kannattaa satsata

Tutkimuksessaan Nurminen tarjoaa työkaluja verkossa leviävän vihamielisen ja polarisoivan vaikuttamisen tunnistamiseen. Pelkkä faktantarkistus ei riitä sitä torjumaan.

– Tarvitaan tarinanlukutaitoa eli kykyä tunnistaa, miten kertomuksilla vaikutetaan tunteisiin, identiteetteihin ja maailmankuvaan. Vaihtoehtoisilla tarinoilla voi tuoda esille rakentavia tapoja ymmärtää sukupuolta, yhteiskuntaa ja ihmisten välisiä suhteita, Nurminen korostaa.

Nurmisen mielestä koteihin, kouluihin ja julkiseen keskusteluun tarvitaan positiivista puhetta miehisyydestä. 

Tutkimuksessaan Nurminen yhdistää kertomusteoriaa sosiolingvistiikkaan, sukupuolentutkimukseen, digitaalisen median tutkimukseen ja politiikan tutkimukseen. Hän esittää myös uudenlaisen lähestymistavan, interventionaalisen kertomusteorian, jonka tavoitteena on auttaa tutkijoita, opettajia, vanhempia, mediaa ja päättäjiä tunnistamaan manipuloivia kertomuksia sekä puuttumaan niihin tehokkaammin.

Filosofian maisteri Matias Nurmisen kirjallisuustieteen väitöskirja Narrative Warfare: Storytelling Strategies in the Antifeminist Manosphere tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 11. syyskuuta 2026.

Lisätietoa Matias Nurmisen väitöstutkimuksesta ja linkki väitöstilaisuuteen.