Marika Laurila: JOKO-johtamiskoulutuksen kehittämistyö vastasi suoraan organisaation tarpeeseen

– Aloitin puhtausalan opettajana Porin Aikuiskoulutuskeskuksessa vuonna 2007. Siitä urani eteni ja nyt työskentelen WinNovassa Opintohallinto ja tietopalvelut –yksikössä opintohallintopäällikkönä. Työntekijöitä on 23. Vastaamme opiskelijan opiskeluajan prosesseista, opintohallinnosta, opintotoimistopalveluista ja koulutussuunnittelusta, Laurila kertoo.

Laurila aloitti nykyisessä tehtävässään 2019. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova järjestää toisen asteen ammatillista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta sekä monipuolista täydennyskoulutusta eri aloille.

– Opintohallinto ja tietopalvelut -yksikön tärkein prioriteetti on opiskelijatietojen oikea-aikaisuus ja oikeellisuus eri näkökulmat huomioiden, kuten lukujärjestyksien muodostuminen, todistukset ja tiedonsiirto valtakunnallisiin järjestelmiin. Teemme paljon tilastointia ja raportointia, ja työni onkin paljolti tietojohtamista ja –hallintoa, Laurila kertoo.

Tampereen yliopiston JOKO-johtamiskoulutusohjelma Porissa - Porin JOKOn Laurila aloitti Porin yliopistokeskuksessa 2020. JOKO on lukuvuoden kestävä koulutusohjelma, joka vahvistaa esihenkilötaitoja sekä kehittää strategista ja liikkeenjohdollista osaamista. Merkittävä osa JOKOa on kehittämistyö, jonka osallistuja tekee omalle organisaatiolle, nimetyn ohjaajan tukemana.

Laurilan JOKO-kehittämistyöhön aihe löytyi keskusteluissa tiimin kanssa

– Aiheeni valikoitui omien työntekijöiden kehityskeskusteluiden perusteella. Kävimme läpi mikä kuormittaa ja vie aikaa. Sieltä hahmottui, että pitää lähteä tarkastelemaan laskutusprosessia. Sen rinnalle tuli myös verkkomaksaminen. Työn nimeksi muodostui Opintohallinto ja tietopalvelut -yksikkö ydinprosessien tukena, laskutusprosessin toimijoiden kuvaaminen ja verkkomaksaminen.

Työssä tarkasteltiin mitä laskutetaan ja miten prosessi toimii, ja ketkä kaikki ovat mukana. Tavoitteena oli selkeyttää toimijoiden roolia.

– Mietimme työhyvinvointia ja työkuormaa, miten sujuvoittaa tilannetta asiakkaille lisäarvoa tuoden. Henkilöstön kehityskeskustelujen lisäksi keräsin tietoa haastatteluilla ja kyselyillä, myös asiakkailta.

– Sujuva laskutusprosessi helpottaa kaikkien työtä, niin meillä tiimissä kuin sisäisillä ja ulkoisilla asiakkailla. Ulkoisten asiakkaiden osalta aloitettiin lisäksi verkkomaksamisen edellytysten selvitystyö, Laurila kuvaa.

– Tämä oli merkityksellinen työ, sen kautta määritellyt toimenpiteet ja toteutus menivät suoraan käytäntöön. Aihe perustui todelliseen tarpeeseen ja tuli suoraan meidän henkilöstöltämme. Koko JOKO-koulutuksen kokonaisnäkökulmaa kehittämistehtävän tekeminen tuki myös, Laurila jatkaa.

Tukea ryhmältä ja näkökulmaa omaan kasvuun

Opiskelukavereiden tuki oli kehittämistyötä tehdessä tärkeää.

– Käytin vain vähän ohjaajaa tukena, enemmän sain sparrausta ja apua muilta jokolaisilta. Itseohjautuvuutta tämä vaati ja se oma raamitus kehittämistehtävälle onkin tärkeää. En kokenut tätä liian isotöiseksi, kun visio ja tavoitteet oli hyvin määritelty, Laurila kertoo.

– Vuorovaikutus muiden ryhmäläisten kanssa oli hyvin tärkeää, tuona vuonna meitä oli kaksi samasta organisaatiosta. Samaan aikaan kirjoitettiin ja tehtiin vielä ristiinarviointia keskenään, mikä toi hyviä näkökulmia. Vertaisoppimista sai omaan organisaatioon ja myös muiden kannalta. Muilta saatu tsemppi oli ihan paras apu, Laurila kiittää.

JOKOn selkeäksi eduksi Marika Laurila nostaa kouluttajat ja luennoitsijat suoraan työelämästä, muiden osallistujien verkoston lisäksi.

– Meistä osallistujista muodostui äärettömän hyvä porukka ja erilaiset näkökulmat ja taustat rikastuttivat keskusteluja. Meitä oli niin oppilaitoksista, teollisuudesta kuin monenlaisista yrityksistä. Porin JOKOon osallistuminen laajensi verkostoani ja lähialueen yritystuntemustani niin osallistujien kuin luennoitsijoidenkin kautta.

Winnovalta JOKO-johtamiskoulutukseen osallistuu joka vuosi pari henkilöä. Koulutuksen opit ja hyöty tulevat hyvin konkreettisesti näkyviin organisaatiossa, sillä osallistujien kehittämistöiden yhteenveto käydään aina johtoryhmässä läpi. Laurilan työ sai hyvää palautetta johtoryhmältä, kehittämistehtävä oli hyvin käytännönläheinen ja todelliseen tarpeeseen perustuva.

– Kannattaa hyvin tarkkaa miettiä omaa työtään, mitä tekee ja mikä hyöty koko koulutusohjelmasta on omaan työhön. Sitä kautta on hyvä lähteä miettimään oman kehittämistyön aihetta, Laurila vinkkaa.

– Suosittelen JOKOa henkilöille, jotka toimivat esihenkilönä, olivatpa he olleet siinä vasta vähän aikaa tai pidempään. Itse sain koulutusohjelmasta äärettömän hyviä oppeja, vaikka en tuore esihenkilö ollutkaan. Ihmisten johtamisessa kasvaa kuitenkin koko ajan ja JOKO tukee sitä hienosti, herättäen pohtimaan omaa kehitystä.

– On ymmärrettävä, että esihenkilönä on pystyttävä oppimaan ja kasvamaan. Nykyhetkessä tämä on avainasemassa, kun mietitään muutosta, muutoksen johtamista ja työhyvinvointia. Se on hyvin merkityksellinen aihealue. Toinen JOKOssa minulle merkityksellinen aihe oli tietojohtaminen. Suoritin samaan aikaan ylempää AMK-tutkintoa johtamisesta ja JOKO-koulutusohjelma oli kuin kirsikka kakun päälle, täydentäen näkökulmia johtamisesta erittäin kattavaksi, Laurila kiittää.

Teksti: Annamari Penttinen