Miia Anttila: JOKO-johtamiskoulutus kasvatti oppimiskyvykkyyttä

Miia Anttila työskentelee Boliden Harjavallassa laboratorion päällikkönä. Hän aloitti tehtävässä vuonna 2016.

– Tuotamme analyysipalveluita pääasiassa sisäisille asiakkaillemme. Pääpaino on raaka-aineiden arvon määrityksessä sekä tuotteiden laadunvarmistuksessa. Luonnollisesti teemme myös paljon prosessianalyysejä, ja näillä tuloksilla ohjataan suoraan tuotanto-osastojemme prosesseja. Tärkeä osa-alue on myös ympäristönsuojelua tukeva analytiikka, kuten päästömittaukset, Anttila kertoo työpaikastaan.

Vuonna 2017 Anttilan esihenkilö ehdotti osallistumista Tampereen yliopiston järjestämään JOKO-johtamiskoulutuskoulutusohjelmaan (JOKO). Tuolloin aika ei tuntunut oikealta. Kolme vuotta myöhemmin koulutus tuli ajankohtaiseksi.

– JOKO kiinnosti, ja toivoin jossain vaiheessa saavani mahdollisuuden osallistua koulutusohjelmaan. Omissa opinnoissani ei johtamista paljon käsitelty. Vuonna 2020 oli oikea aika ja syksyllä aloitin JOKO-opinnot.
– Lähdin mukaan innolla ja heti aloitustapaamisessa huomasin, että meillä on mahtava porukka koossa. Ihan kuin olisi tunnettu ennestään, Anttila muistelee.

Verkostoituminen ja vertaistuki ovat johtamiskoulutusten arvokkaita osia, niin myös JOKOssa. Valitettavasti koronarajoitusten vuoksi opintoja joutui tekemään paljon etänäkin. Anttila sai JOKOn päätökseen syksyllä 2021. Sisällöt vastasivat odotuksia, ja monia oppeja hän on tuonut käytäntöön.

– Olemme juuri työstäneet laboratorion strategiaa, tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa. Haluamme kirkastaa isoa kuvaa ja tuoda strategiaa konkreettisesti näkyville arkeen. Tässä pääsin käyttämään suoraan koulutuksen työkaluja, Anttila kertoo.

Koulutussisällöistä Anttila nostaa lisäksi esiin viestinnän ja talouden.

– Työssäni kyllä viestin ja puhun paljon, mutta viestinnässähän voi epäonnistua helposti. Oli avartavaa kirjoittaa ja pitää puhe videolle, Anttila hymyilee.

Talouden suunnittelun ja ohjauksen kokonaisuus puolestaan opetti paljon uutta.

– Tehtäviä tehdessä opin todellakin uutta tunnuslukujen analysoinnista, ja palaute oli hyödyllistä, Anttila kertoo.
– Välitehtävistä pidin muutenkin. Aiemmista opiskeluista oli kauan, joten tehtävät haastoivat ajattelemaan ja peilaamaan taitoja muiden kanssa aivan eri tavalla kuin työssä. Ja oli arvokasta saada kirjallista palautetta.

Kehittämistehtävä kuin tilauksesta

JOKOssa tehdään omalle organisaatiolle kehittämistehtävä. Anttilan aihe oli valmiina jo aloittaessa; hänen kehittämistehtävänsä käsitteli laboratorion asiakastyytyväisyyden mittaamista, kehittämistä ja tyytyväisyystutkimuksen tuloksien hyödyntämistä johtamisen työkaluna.

– Oli tiedossa, että tällainen pitää tehdä. Meillä oli jo pitkä historia asiakastyytyväisyyden mittaamisessa. Oli kuitenkin selkeä tarve uudistaa mittaamista sekä ennen kaikkea luoda selkeä formaatti tulosten käsittelylle sekä hyödyntämiselle, Anttila kertoo.

Kehittämistehtävässä riitti töitä illoiksi ja viikonlopuille. Selkeät aikataulut ja raamit työlle sopivat Anttilalle.

– Ohjaajani oli Harri Virolainen, joka haastoi minua hyvällä tavalla paljon. Työ ja lopputulos olisi varmasti ollut erilainen ilman häntä. Vertaissparrausta sai myös muilta jokolaisilta.
– Koska tämä oli koulutukseen liittyvä kehittämistyö, käytössä oli erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tein haastatteluja muissakin yrityksissä ja kirjallisuuskatsausta. Näistä tuli hyviä ajatuksia ja työkaluja, ja kehittämistyöstä asiakkaalle arvoa tuottaviin asioihin keskittyvä. Jos tämä olisi tehty vain muun työn ohessa, olisi työ ollut varmaan suppeampi tässä mielessä, Anttila pohtii.

JOKOon osallistuminen kasvatti Anttilan verkostoja ja antoi konkreettisia työkaluja työhön sytyttäen lisäksi ajatuksia jatkuvasta oppimisesta.

– JOKO kasvatti oppimiskyvykkyyttä ja entistä enemmän halua kehittyä johtamisessa. Työssäkin oppii koko ajan, eikä koskaan ole niin sanotusti valmis. Suosittelen JOKOa laaja-alaista, kokonaisvaltaista ymmärrystä kaipaavalle.
– Aivan timanttista oli tutustua uusiin ihmisiin ja vaihtaa ajatuksia. Aika samat asiat pohdituttavat, alasta riippumatta. Yksi tärkeä oivallus JOKOsta olikin, ettei johtajalla tarvitse olla valmiita ratkaisuja, vaan enemmänkin valmius kuunnella ihmisiä, Anttila päättää.

Tutustu JOKO-johtamiskoulutuksiin