Päivi Mäkelä: Kun katsot peiliin, näetkö mahdollistajan?

Tällä hetkellä olemme keskellä monenlaista murrosta. Työelämä on monin tavoin muutoksessa uusien työn tekemisen mallien myötä samalla, kun digitalisaatio tuo oman ryytinsä arjen soppiin. Työntekijöiltä edellytetään itseohjautuvuutta ja tiimeiltä yhteisöohjautuvuutta. Töitä tehdään siellä sun täällä. Monilla innokkailla päivät venyvät turhankin pitkiksi.

Melko vähälle puheelle on jäänyt johtamisen uudistaminen.

• Millainen johtaminen palvelee toimintaa ja toimijoita näissä muutoksen maailmoissa?
• Mikä johtamisessa on käynyt tarpeettomaksi, josta pitäisi kiireen vilkkaa luopua?
• Mille uudelle pitäisi raivata tilaa kalenterista, jossa palavereita voi olla silmänkantamattomiin?  

Johtamisen pitäisi olla entistä enemmän mahdollistamista ja toimivien puitteiden luomista yhteiselle lisäarvon tuottamiselle ja dialogille. Epävarmuudessa ihmisten johtaminen on keskiössä. Se on erilaisuuden johtamista, jaksamisen kannattelua ja luottamuksen vahvistamista. Miten päästä suorituksen maksimoinnista suorituksen optimointiin, koska kukaan ei jaksa paahtaa täysillä koko ajan? Tekemisen perusyksikköjä ja osaamisen kotipesiä ovat lähiryhmät eri muodoissaan, kuten tiimit, johtoryhmät, projektiryhmät jne. Siksi niiden toimintaan kannattaa panostaa.

Tarvitaan pysähtymistä ja monien asioiden ajattelua uusiksi. Arjen tiimellyksessä ja yksin se jää helposti tekemättä. Huippuryhmä-valmennus tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä hyvässä seurassa johtamisen kehittämisen äärelle. Valmennuksen keskiössä on jokaisen oma ryhmä, jota haluaa kehittää huipuksi, ja jonka onnistumista olla mahdollistamassa. Luvassa on muun muassa uusinta tutkimusta huippuryhmistä sekä käytännön kokemuksia huippuryhmäksi valmentamisesta allianssimaailmassa.