Päivi Mäkelä: Tiimi on tekemisen kotipesä: tarvitsemme toisiamme
Tarvitaan yhteistyön ja ymmärryksen siltoja saarten välille
Harva on työelämässä enää kuin saari valtameressä, yksikseen. Työt liittyvät ja kietoutuvat toisiinsa monella tapaa: sinun valmiisi on minun työni alku. Se milloin ja miten saan sinulta asiat, vaikuttaa paljon siihen, mitä saan aikaan ja millä mielellä työtä teen.
Eri rooleissa tarvitsemme erilaisia taitoja
Asiakastyötä tehdään monella alalla usein yksin, paikoin hyvinkin vaativissa tilanteissa. Asiakastyötä tehdään oman ammattitaitoon ja kokemukseen perustuen. Oma ammattirooli suojaa itseä siltä, että asiat eivät mene liikaa iholle.
Asiakkaiden kanssa onnistumme ja olemme luonnostaan hyvin joustavia. Mutta mitä tapahtuu, kun autonominen ja itsellinen asiantuntija tulee vaikka oman tiimin palaveriin? Ammattitaidon lisäksi tarvitaan myös pelisilmää ja taitoa olla vuorovaikutuksessa myös työyhteisön sisällä. Kun ollaan omalla porukalla, usein ammattirooli on hieman syrjässä ja ollaan enemmän omana itsenä. Silloin kaivataan myös keskinäistä ymmärrystä ja tukea, ehkä vähän tunteiden tuulettamistakin.
Vetäjään kohdistuu paljon odotuksia ja paineitakin
Tiimin toimivuuden kannalta hyvin tärkeässä roolissa on sen vetäjä. Hänen tehtävänsä on moninainen: auttaa tiimiä määrittelemään perustehtävänsä kirkkaasti ja pitää sitä yllä sekä roolittaa osaaminen tehokkaasti. Tarvitaan yhteinen näkemys suunnasta ja tavoitteista sekä niiden edistymistä tukevaa tekemistä ja yhteistä ajankäyttöä. Tiiminvetäjä tarvitsee tilannetajua ja kykyä vaihtaa roolista toiseen: pitää nähdä kokonaisuus ja eteenpäin ja toisaalta olla tukena yksittäisen asiantuntijan ehkä haastavienkin tilanteiden äärellä.
Ryhmässä kipinöi – hyvässä ja pahassa
Asia, jota ei sovi unohtaa, on ryhmädynamiikka. Miten saada ryhmässä oleva voima ja energia kanavoitua toimintaan? Miten kehitytään tiiminä alun vetäjäkeskeisyydestä kohti ammattijoukkuetta, jossa myös sparrataan ja haastetaan hyvällä tavalla. Miten saada luonnikkaasti sovitettua jokaisen tarve olla yksilö ja toisaalta toiminnan kannalta tärkeä liima, yhteisöllisyys toisiinsa?